Työsuhdekeksintölautakunta tulkitsee lakia, ei sopimuksia

Uuden kolmivuotiskauden aloittanut Työsuhdekeksintölautakunta antaa lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa.

Työsuhdekeksintölakia (656/1967) sovelletaan työntekijän tekemiin ja Suomessa patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin, jotka kuuluvat työnantajan toiminta-alaan. Työnantajalla on lain mukaan mahdollisuus ottaa itselleen kokonaan tai osittain oikeudet keksintöön, joka on syntynyt työssä tarkemmin määrätyn työtehtävän tuloksena tai jos keksinnön tekeminen kuuluu työntekijän tehtäviin ja keksinnön hyödyntäminen kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Myös muissa tilanteissa työnantajalle voi tulla rajoitettu etuoikeus työntekijän tekemään keksintöön.

Työntekijä on oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen työnantajan keksintöön ottamista oikeuksista. Kohtuullisen korvauksen määrää ei ole laissa määritelty, mutta sen laskemiseksi työsuhdekeksintöasetuksessa on kolme laskentatapaa. Suurin osa työsuhdekeksintölautakunnan lausunnoista käsitteleekin kohtuullisen korvauksen määrää.

Lautakunnassa intressiedustus

Työsuhdekeksintölautakunta aloitti uudessa kokoonpanossa 1.1.2013, jossa se toimii vuoden 2015 loppuun saakka. Puheenjohtajana toimii ylijohtaja, varatuomari Eero Mantere Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Valtioneuvosto nimittää työsuhdekeksintölautakunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa itsenäisenä toimielimenä. Lautakunnassa on osapuolista riippumaton puolueeton puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, joista kahden on oltava puolueettomia. Jäsenistä kolme edustaa työnantajia ja kolme työntekijöitä. Työntekijöiden edustajista yksi edustaa keksijöitä. Kaikilla lautakunnan jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen.

Puheenjohtajan ja toisen puolueettoman jäsenen on oltava tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita. Lisäksi lautakunnalla on kaksi sihteeriä, joista toinen on juristi ja toinen edustaa teknistä asiantuntemusta.

Lautakunnan yhteydessä on jaosto korkeakouluissa tehtäviä keksintöjä koskevia asioita varten. Työsuhdekeksintölautakunnan puheenjohtaja toimii jaoston puheenjohtajana ja sen puolueettomina jäseninä lautakunnan puolueettomat jäsenet. Tämän lisäksi jaostossa on kolme korkeakouluja työnantajina ja kolme keksijöitä työntekijöinä edustavaa jäsentä. Heidät nimittää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jaosto antaa lausuntoja korkeakoulukeksintölain soveltamista koskevista asioista.

Käsittely on kirjallista

Lausuntopyynnön työsuhdekeksintölautakuntaan voivat tehdä työnantaja ja työntekijä yhdessä tai erikseen. Lausuntoa voi pyytää myös Patentti- ja rekisterihallitus asiassa, jota koskeva patenttihakemus on siellä käsiteltävänä. Myös tuomioistuin voi pyytää lausuntoa niissä asioissa, joita koskeva riita on sen käsiteltävänä. Asianosaisten pyynnöstä lautakunta voi toimia myös välimiesoikeutena.

Lausuntopyyntö on tehtävä kirjallisesti. Pyynnön tekemistä helpottaa työ- ja elinkeinoministeriön sivulta löytyvä lomake. Lausuntopyyntö sekä sen liitteet on toimitettava kahtena alkuperäisenä kappaleena lautakunnalle. Lausuntopyyntöön on liitettävä muun muassa keksintöä koskeva patenttihakemus ja patenttikirja, keksijän tai keksijöiden työsopimukset, keksijän tai keksijöiden työnantajalle tekemä ilmoitus keksinnöstä sekä työnantajan ilmoitus oikeuksien ottamisesta. Lautakunnalle olisi toimitettava myös mahdollisesti tehty sopimus keksintöön liittyvien oikeuksien siirtämisestä työnantajalle ja selvitykset työnantajan toiminta-alasta ja suoritetun korvauksen perusteista. Jotta lautakunta saisi kattavan kuvan tilanteesta, tulisi asianosaisten antaa asiasta oma selostuksensa.

Asioiden käsittely lautakunnassa on pääosin kirjallista, mutta suullinen käsittely voidaan toimittaa, jos lautakunta katsoo sen tarpeelliseksi.  Lautakunta huolehtii tarvittavien asiakirjojen toimittamisesta hakijan vastapuolelle, jolle varataan tilaisuus kirjallisen vastineen antamiseen. Lautakunta voi pyytää asianosaiselta lisäselvitystä, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Lautakunnalla on oikeus saada työnantajalta ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä sekä työntekijältä ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia lausunnon antamiseksi.

Lausunnot pääosin julkisia

Työsuhdekeksintölautakunnan lausunnot eivät ole sitovia. Osapuolten on nykyisin ilmoitettava lautakunnalle aikovatko ne noudattaa annettua lausuntoa. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osapuoli saa kappaleensa lausunnosta. Ilmoituksen laiminlyömisestä ei kuitenkaan ole seuraamuksia. Menettely lautakunnassa on ilmainen, mutta lausunnosta peritään hakijalta maksu.

Työsuhdekeksintölautakunta julkaisee lausuntonsa, elleivät ne ole kokonaan tai osittain julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä. Osapuolille varataan tilaisuus ilmaista kantansa lausunnon julkaisemisesta. Lautakuntaa ja sen lausuntoja koskee työsuhdekeksintölain 10 § mukainen yleinen salassapitovelvollisuus. Se, joka on saanut kyseisen lain mukaan tiedon keksinnöstä, toisen liike- tai ammattisalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta, ei saa luvattomasti ilmaista sitä sivulliselle.

Lautakunnan lausunnot julkaistaan ilman asianosaisten nimiä ja siinä laajuudessa, etteivät yritys- ja ammattisalaisuudet vaarannu. Ne julkaistaan Patentti- ja rekisterihallituksen toimittamassa patenttiasioita koskevassa julkaisussa sekä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. Jos keksintöä koskeva patenttihakemus on vireillä, lausuntoa ei julkaista ennen kuin asiakirjat ovat patenttilain mukaan julkisia.

Lautakunta ei tulkitse sopimuksia

Työsuhdekeksintölautakunta käsitteli vuonna 2012 viisi lausuntoa, joista kahden osalta lausunto oli yhteinen ja yksi jäi salaiseksi. Lausunnot koskivat keksinnöstä maksettavaa kohtuullista korvausta sekä lautakunnan toimivaltaa. Kaikissa julkaistuissa lausunnoissa työsuhdekeksintölautakunta totesi, ettei se ole toimivaltainen lausuntopyyntöjen osalta.

Lausunnoissa 2/2012 ja 5/2012 oli kysymys tilanteesta, jossa vedottiin olosuhteiden muuttumiseen korvausta koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen. Työsuhdekeksintölain 9 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä korvauksesta toisin, jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, vaikka korvauksesta olisi määrätty tuomiolla tai sopimuksella. Työsuhdekeksintölautakunta ei ollut sanotussa säännöksessä tarkoitettu tuomioistuin, vaan olosuhteiden muuttumisen ja sopimuksen kohtuullistamisen arviointi oli yksinomaan yleisen tuomioistuimen tehtävä.

Lausunnossa 3-4/2012 työsuhdekeksintölautakunta katsoi, että A ja B olivat tehneet useita sopimuksia, jotka liittyvät yrityskauppaan, immateriaalioikeuksien siirtoon sekä hakijan työsuhteen ehtoihin. Asiassa käydyn kirjeenvaihdon perusteella A:n ja B:n käsitykset sopimusten tulkinnasta poikkesivat huomattavasti toisistaan, ja keksinnöistä maksettavan korvauksen määrittäminen olisi edellyttänyt kyseisten sopimusten sisällön arvioimista.

Lautakunta ei ollut toimivaltainen antamaan lausuntoa siitä, miten asianosaisten välillä solmittuja sopimuksia tulisi tulkita. Lautakunnan toimivaltaan ei myöskään kuulunut lausunnon antaminen työsuhdekeksintöohjesääntöjen tulkinnasta. Tässäkin lausunnossaan lautakunta katsoi, ettei sillä ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen.

Janita Korva
OTM
Kirjoittaja toimi harjoittelijana IPR University Centerissä keväällä 2013

Lisää tietoa työsuhdekeksintölautakunnasta ja sen antamista lausunnoista: http://www.tem.fi/tkl