Tutkimusaineistot kaikkien käyttöön

(IPRinfo 3/2010)

Julkissektorin tuottama tieto tulisi saada koko yhteiskunnan yleisesti saataville.

Informaatioteknologian mukanaan tuoma paradigman muutos tieteen tekemisessä, ns. E-tiede, on korostanut tutkimuksen taustadatan ja muiden tutkimuksessa käytettävien aineistojen saatavuuden tärkeyttä. Monitieteiset tutkimusongelmat edellyttävät, että tietoja on saatavissa, ja että ne ovat käytettävissä yli tieteen- ja hallinnonalojen rajojen.

Suomen hallituksen mukaan julkisin varoin tuotettujen tietojen uudelleen hyödyntäminen on tärkeä yhteiskunnallinen resurssi, jonka käyttöä täytyy tehostaa.

Opetusministeriö halusi omalta osaltaan edesauttaa tätä kehitystä nimittämällä vuoden 2009 toukokuussa poikkihallinnollisen ohjausryhmän, jonka tehtäväksi tuli pohtia, miten tutkimuksessa käytettävien, julkisin varoin tuotettujen primaariaineistojen saatavuutta, uudelleen hyödyntämistä ja säilyttämistä voidaan tehostaa.

Laajapohjainen ohjausryhmä
”Tutkimuksen tietoaineistot” -ohjausryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Ohjausryhmässä on edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, valtiovarainministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Tieteen tietotekniikan keskuksesta (CSC), Kansallisarkistosta, Suomen Akatemiasta, Tilastokeskuksesta ja Helsingin yliopistosta.

Ohjausryhmän työn tukena toimi CSC:n kokoama asiantuntijaryhmä, jonka puitteissa laadittiin väliraportti ”Tutkimuksen tietoaineistot, olennaisen käsikirja päättäjille”.

Väliraportti luovutettiin ministeri Henna Virkkuselle 19.3.2010. Väliraportissa annettiin julkisten tietovarantojen hyödyntämistä koskeva yleiskatsaus ja tehtiin konkreettisia ehdotuksia, miten julkisten tietovarantojen käyttöä voitaisiin edistää.

Esitykset jaettiin tietopolitiikkaa, toiminnan ohjausta, lainsäädäntöä, tietoinfrastruktuureja sekä käytäntöjä ja kulttuuria koskeviin ehdotuksiin. Seuraavassa esittelen lyhyesti keskeisimpiä ehdotuksia keskittyen tietopolitiikkaan ja politiikan edellyttämien lainsäädännön muutosehdotuksiin ja lisensiointiratkaisuihin.

Suosituksia ja ohjeita myös EU:sta
Ohjausryhmän asetuskirjeessä viitataan OECD:n suositukseen ”OECD Principles and Guidelines for Access to Research Data from Public Funding”. Siinä tutkimustieto määritellään numero-, teksti-, kuva- tai äänitallenteiksi, joita käytetään tieteellisen tutkimuksen perusaineistona.

EU:n komissio on antanut useita päätöslauselmia ja suosituksia, joiden tarkoituksena on ollut tieteen tulosten ja taustadatan saattaminen kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden käyttöön.

Lissabonin strategiassa (2000) tiedon vapaa liikkuminen EU:n alueella korotettiin niin sanottuun viidennen vapauden asemaan. Siinä kehotettiin myös komissiota ja jäsenvaltiota muun muassa edistämään tiedon ja avoimien innovaatioiden avointa saatavuutta.

Julkisin varoin tuotettujen tietojen edelleen käytön tehostamiseksi komissio antoi ns. PSI-direktiivin, joka koskee julkisen sektorin tiedon hyödyntämistä ja edelleen käyttöä (2003/98/EY). Direktiivi on varovainen askel Yhdysvaltain tietopolitiikan suuntaan, jonka perustana on, että kaikki liittovaltion tuottama tieto on tekijänoikeudesta vapaata ja koko yhteiskunnan vapaasti hyödynnettävissä.

Tämä on auttanut voimakkaasti kasvavan informaatiotaloussektorin syntymistä Yhdysvalloissa. Tähän Euroopan perinteinen julkishallinnon omistajuuspolitiikka ei ole pystynyt vastaamaan. Paikkatietojen hyödyntämistä koskeva INSPIRE-direktiivi (2007/2/EY) oli komission seuraava askel kohti vapaampia tietomarkkinoita.

Euroopan tutkimusaluetta ohjaavan johtokunnan ensimmäisessä raportissa vuodelta 2009 puolestaan asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteeksi, että vuonna 2030 ”All outputs of public, non-military funded research will be available via ’open access’ to all concerned and interested”.

Merkittäväksi politiikkalinjaukseksi väliraportissa nousee visio suomalaisesta tietopolitiikasta, joka takaisi, että julkishallinnon tietovarannot ja julkisen tutkimusrahoituksen tuella syntyneet tietoaineistot olisivat lainsäädännön ja yhtenäisten käyttöehtojen kautta lähtökohtaisesti maksutta yhteiskunnan hyödynnettävissä.

Raportissa ehdotetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen antamista kansallisen tietopolitiikan laatimiseksi.

Lainsäädäntöä tulisi muuttaa
Lainsäädännölliset ehdotukset keskittyvät ennen kaikkea maksuperustelain uudistamiseen sekä henkilötietojen suojaa koskeviin kysymyksiin. Jälkimmäinen liittyy tilastolain uudistamiseen siten, että tutkijoilla olisi laajempi mahdollisuus hyödyntää tilastoaineistoja henkilötietolainsäädännön mukaisesti.

Nykyisellään tilastolaki ja tilastoaineistojen korkeat luovutuskustannukset ovat olleet esteenä aineistojen täysipainoiseen hyödyntämiseen muun muassa taloustieteellisessä tutkimuksessa.

Maksuperustelakia ehdotetaan uudistettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon OECD:n julkisen sektorin tietojen hyödyntämisen tehostamista koskeva suositus ja EU:n PSI-direktiivi.

Näiden molempien mukaan julkisin varoin tuotettavat aineistot olisi jaettava mahdollisimman edullisesti siten, että enimmillään mahdollisen maksun pitäisi koskea vain tiedon irrottamisesta syntyviä marginaalikustannuksia. PSI-direktiivissä nimenomaisesti kielletään yksinomaiset oikeuksien luovutukset.

Uusi tekijänoikeuden rajoitussäännös tarpeellinen
OECD:n suosituksessa kehotetaan käyttämään tekijänoikeuksia tavalla, joka helpottaa uudelleen hyödyntämistä. Siinä suositellaan muun muassa tekijänoikeudellisista vaateista luopumista.

Komissio korostaa viimeisessä PSI-direktiivin toimivuutta koskevassa raportissaan, että tekijänoikeudesta vapaan aineiston tulisi pysyä vapaasti saatavilla, vaikka ne digitoitaisiin tai siirrettäisiin toiseen formaattiin.

Ylipäätänsä raportissa korostetaan, että julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen pitäisi olla laajasti saatavilla ja käytettävissä, jotta niistä saataisiin maksimaalinen hyöty tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle.

Tekijänoikeuslainsäädännön puolella ongelmia tuottaa väliraportin mukaan ennen kaikkea Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä puuttuva rajoitussäännös, joka mahdollistaisi suojattujen aineistojen käyttämisen ei-kaupalliseen tieteelliseen tutkimukseen siten, että tekijän nimi ja lähde mainitaan.

Muun muassa eräillä yhteiseurooppalaisilla ESFRI tutkimusinfrastruktuuri -hankkeille koituu jo nyt ongelmia siitä, että Suomen lainsäädäntö eroaa ratkaisevasti näiltä osin muiden EU-maiden lainsäädännöstä. Tämä asettaa Suomessa toimivat tutkimuslaitokset ja tutkijat selkeästi huonompaan asemaan kuin eurooppalaiset yhteistyökumppaninsa.

Lähtökohta on sopimuksissa
Muuten väliraportissa lähdetään siitä, että tekijänoikeudelliset kysymykset ratkeavat periaatteessa sopimuksilla ja yhteisten lisensiointikäytäntöjen luomisella.

Raportissa ehdotetaan soveltuvien avoimien lisenssien käyttöä julkisen sektorin tietovarantojen lisensioimiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi eräät Creative Commons -lisenssit ja EU:ssa julkisrahoitteisten ohjelmistojen lisensiointia koskeva sopimusmalli EUGPL.

Lisensseissä olisi noudatettava yleisesti sovittuja tietopolitiikan linjauksia aineistojen mahdollisimman laajasta saatavuudesta ja hyödynnettävyydestä ilman, että kenenkään yksityisyyden suoja tästä kuitenkaan vaarantuisi. Raportissa korostetaan, ettei aineistoja, joilla ei ole tekijänoikeudellista suojaa, saisi lisensioida.

Väliraportissa nostetaan esille myös alun perin tietosuojavaltuutettu Eero J. Aarnion lanseeraama ajatus erityisestä tieteellistä tutkimusta koskevasta lainsäädännöstä.

Tähän lakiin voitaisiin kerätä nyt ennen kaikkea rekisteritutkimusta säätelevissä erityislaeissa olevat henkilötietojen suojaa koskeva säännökset. Laissa voitaisiin määritellä mitä tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan ja siihen voitaisiin ottaa myös muita tieteellistä tutkimusta koskevia säännöksiä.

Tulevaisuuden visio
Visio siitä, että tulevaisuudessa Suomessa julkisin varoin tuotettava tieto olisi sekä kansalaisten että yritysten vapaasti saatavissa ja hyödynnettävissä, nousee tällä hetkellä esille väliraportin lisäksi myös liikenneministeriön nimittämän julkisen tiedon saatavuutta koskevan työryhmän ja kahden valtiovarainministeriön nimittämän työryhmän, julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -hanke ja julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat -hanke, työssä.
Julkisin varoin tuotetun tiedon kansantaloudellinen potentiaali tuli esille myös ministeri Antti Tanskasen vetämän niin sanotun Kasvu-työryhmän väliraportissa.

Onko aika kypsä siihen, että Suomessa kyetään vetämään poliittiset johtopäätökset, joilla julkissektorin tuottama tieto saada koko yhteiskunnan käyttöön Yhdysvaltojen tapaan, jää nähtäväksi.

Marjut Salokannel
Dosentti, tutkimusjohtaja
Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto

Marjut Salokannel on poikkihallinnollisen Tutkimuksen tietoaineisto -ohjausryhmän jäsen. Hän oli myös CSC:n asiantuntijatyöryhmän jäsen ja kirjoitti väliraportin juridisen osuuden.

Tausta-aineistoa

OECD Principles and Guidelines for Access to Research Data from Public Funding. OECD, 2007. 24 p. Available on the web site of OECD.
http://www.oecd.org/dataoecd/9/61/38500813.pdf

Tutkimuksen tietoaineistot. Olennaisen käsikirja päättäjille. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy. 2010. 146 s. Julkaistu ainoastaan sähköisenä.
http://www.csc.fi/csc/ajankohtaista/uutiset/tuta_raportti

Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua. Kasvutyöryhmän väliraportti. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2010. 111 s. (Talouskasvun edellytysten vahvistamista koskeva hanke; Työryhmän puheenjohtaja: Antti Tanskanen)
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2010/r0110-kestavasta-kasvusta-r0210-sustainable-growth/pdf/fi.pdf

Euroopan unionin asiakirjoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä
(EUVL L 345/90, 31.12.2003)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007 , Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta
(EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1-14)

Komission vihreä kirja. Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat. KOM(2007) 161 lopullinen (4.4.2007)
(Green Paper – The European Research Area: New Perspectives (COM(2007)161):
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0161:FIN:FI:PDF

EU:n kilpailukykyneuvoston päätelmät 23.11.2007 (asiakirja 14865/07, s. 31-37) ”Tieteen ja teknologian tulevaisuus Euroopassa.”
http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/07/st14/st14865.fi07.pdf

European Commission. ”Preparing Europe for a New Renaissance – A Strategic View of the European Research Area”. First Report of the European Research Area Board. 2009. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. 32 pp. ISBN 978-92-79-12044-2.
http://ec.europa.eu/research/erab/pdf/erab-first-annual-report-06102009_en.pdf