Teknologian huippumaan oltava myös IPR-osaamisen kärjessä

(IPRinfo 4/2005)

Suomen Akatemia rahoitti vuosina 2001-2004 immateriaalioikeuden suunnatun haun tutkimusta. Kuuden tutkimusprojektin lisäksi rahoitus kattoi koordinaatioprojektin, jossa koordinoitiin näihin hankkeisiin liittyvää tutkimusta. Akatemia järjesti 27.10.2005 suunnatun haun loppuseminaarin ”Immateriaalioikeuden teoria ja käytäntö”. ”Immateriaalioikeuden tutkimus ja opetus on ollut Suomessa vähäistä ja koordinoimatonta. Väitöskirjoja on viiden vuosikymmenen aikana ilmestynyt vain viisi.

Alan monografioitakaan ei ole paljoa, ja immateriaalioikeudellisen tutkimukseen ja asiantuntemukseen on jäänyt paljon katvealueita. Immateriaalioikeuden opetusvirkoja ei ole ja tutkimuksen ohjaus on varsin kapealla ja riittämättömällä pohjalla. Verrattuna muihin teknologiamaihin ala on jälkeenjäänyt. Esimerkiksi osallistuminen alan kansainväliseen keskusteluun on ollut melko vähäistä.”Näin kuvattiin alan tutkimustilannetta vuonna 2000, kun vastaperustettu IPR University Center laati Suomen Akatemian toimeksiannosta raportin Immateriaalioikeuden tutkimuksen tila ja kehittämistarpeet Suomessa. Raportti oli yksi niistä tekijöistä, jotka johtivat siihen, että Suomen Akatemia päätti järjestää immateriaalioikeuteen suunnatun haun, jossa käynnistettiin nyt pää¬tösvaiheessa olevat kuusi tutkimusprojektia.

Tutkimuksen tilanne parantunut viime vuosina
Tilanne on selkeästi parantunut. Väitöskirjoja on 2000-luvulla tarkastettu enemmän kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla yhteensä. Helsingin yliopiston lisäksi IPR-aiheisia väitöskirjoja on syntynyt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa sekä Turun ja Vaasan yliopistossa.

Immateriaalioikeuden tutkimusta harrastetaan leveällä rintamalla monessa opinahjossa, ja vuosina 2006-2007 on laskelmieni mukaan tulossa vähintään kymmenkunta väitöstä.

Alan virkoja on lisätty jonkin verran. Lisäksi on kehitetty yhteistyötä ja vuorovaikutusta ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Myös opetusmateriaalin tilanne on parantunut: tällä hetkellä on olemassa tai tulossa perusoppikirja kaikilta immateriaalioikeuden tärkeimmiltä alueilta.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että immateriaalioikeudellinen tutkimus on Suomessa nostettu siitä syvästä alennustilasta, joka vallitsi 1990-luvulla. Nyt tehdään hyvää ja monipuolista immateriaalioikeutta koskevaa talous- ja oikeustieteellistä tutkimusta.

Suomen on pyrittävä kansainväliselle huipulle
Immateriaalioikeuden tilanteen normalisoituminen siten, että opetus ja tutkimus on vireätä, on kuitenkin nähtävä vain ensimmäisenä askeleena prosessissa, jonka tavoitteena on alan taloudellisen ja strategisen merkityksen laaja tunnustaminen ja suomalaisen immateriaalioikeudellisen tutkimuksen nostaminen kansainväliselle huipputasolle.

Immateriaalioikeudellinen tutkimus ei oikeustieteen alana ole helppo. Normirakenteet ovat kansainväliset, monikerroksiset ja vaikeasti tulkittavat. Ala on vaativa, ja sen hyvä hallinta edellyttää myös taloustieteen ja teknologian ymmärtämistä. Kysymys on aidosti monitieteisestä alasta.

Keskustelu ja tutkimus eri tieteenalojen välillä on tunnetusti vaikeaa. Tällä hetkellä tehdään eri lähtökohdista erityyppistä immateriaalioikeustutkimusta, mutta entistä enemmän tulisi pyrkiä painottamaan aidosti poikkitieteellisiä hankkeita. Lisäksi tutkimustoiminnassa on edelleen merkittäviä aukkoja; esimerkiksi patenttioikeutta koskevaa tutkimusta tehdään hyvin vähän.

Immateriaalioikeuden merkityksen korostaminen liittyy suoraan myös Suomen asemaan globaalissa taloudessa. Kansainvälisen oikeusjärjestelmän merkitystä ei voi väheksyä. Pienen kansakunnan mahdollisuudet välttää ”ajopuun” asema ja toimia aktiivisesti kansainvälisillä markkinoilla edellyttävät teknologista osaamista, markkinointitaitoa, mutta myös oikeudellisten instituutioiden hyödyntämistä.

Immateriaalioikeudet globaaleina pelisääntöinä
Teknologisen kehityksen eturintamassa kulkeminen tarvitsee tuekseen taloudellista kehitystä ohjaavan institutionaalisen viitekehyksen ymmärtämisen ja osaamisen. Mitä keskeisempään asemaan aineettomat tuotannontekijät nousevat, sitä tärkeämmiksi muodostuvat IP-oikeudet aineettomien hyödykkeiden tuotannon ja markkinoinnin globaaleina pelisääntöinä.
Ei ole varmaa, että pelisäännöt aina sellaisinaan edistäisivät teknologiseen kehitykseen perustuvan tuotannon menestystä. Niitä voidaan käyttää myös aseina globaalissa taloudessa. Tämän pelin ymmärtäminen ja osaaminen on teknologisen kyvykkyyden ohella välttämätöntä, jos halutaan menestyä maailmantaloudessa.

IP-oikeudet ovat uuden verkostotalouden tärkeimpiä instituutioita. Niiden rooli on kasvanut sekä aineettomien hyödykkeiden tuotannon kasvun myötä – viihdeteollisuus koko laajuudessaan – että tavarantuotannon suojamuotoina.

Erityisesti verkottuneessa toimintaympäristössä immateriaalioikeudellinen viitekehys on keskeinen. Voidakseen toimia globaalisti Suomen kaltaisen pienen maan teknologiateollisuuden on välttämätöntä verkottua.

Immateriaalioikeustutkimus on keskeinen osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Tätä ei aina ymmärretä, kun panostetaan innovaatiojärjestelmän kehittämiseen.

Koulutuksen merkitys keskeistä
Suomessa ei ole valtakunnallista eri oppilaitokset kattavaa immateriaalioikeutta koskevaa toimenpideohjelmaa.
Teknologian jatkuva kehitys ja edelläkävijäaseman saavuttaminen edellyttävät kuitenkin, että immateriaalioikeudet kytketään kaikille koulutustasoille. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten osuus ja merkitys teknologiaan liittyvässä koulutuksessa on huomattava. Oppilaitoksissa koulutetaan niitä resursseja, jotka osallistuvat yritysten tuotekehitykseen ja tutkimukseen.

Koulutuksella tulisi varmistaa, että kaikessa tutkimuksessa ja käytännön yritystoiminnassa olisi käytettävissä henkilöstöä, joka pystyy arvioimaan suojaamisen merkitystä ja ottamaan sen huomioon toiminnassaan. Tämän lisäksi eritasoisessa koulutuksessa tulisi olla mahdollista suorittaa myös immateriaalioikeudellisia tutkintoja.

Koulutuksen ja tutkimuksen avulla pystytään turvaamaan kansallisen IP-infrastruktuurin kehittäminen ja hyödyntäminen. Riittävä osaajien joukko mahdollistaa myös sen, että yritystoiminnan kanssa tekemisissä olevat tahot pystyvät välittämään immateriaalioikeuksia koskevaa tietoa yritystasolle kaikissa tilanteissa.

Huipulle pääsy edellyttää toimijoiden yhteistyötä
Tulevaisuus on kiinni meistä. Mielestäni Suomessa on kaikki edellytykset kehittää immateriaalioikeustutkimusta kohti kansainvälistä huippua, jos tähän määrätietoisesti pyritään. Se edellyttää kuitenkin laajan tavoitteeseen sitoutumisen lisäksi voimien kokoamista sekä koko yhteiskunnassa että eri tutkimus- ja opetusyksiköissä ja näiden välistä yhteistyötä.

Erityisesti seuraavat seikat ovat tärkeitä:
1. Immateriaalioikeuden merkitys olisi tiedostettava sekä tutkimusrahoituspäätöksiä tehtäessä että innovaatiojärjestelmää kehitettäessä.
2. Olisi perustettava monitieteinen tutkijakoulu. Kansainvälistä vuorovaikutusta tulisi lisätä. Suomeen tulisi systemaattisesti tuoda ulkomaisia professoreita, tutkijoita ja doktorandeja. Meidän tulisi myös entistä aktiivisemmin lähettää suomalaisia tutkijoita ulkomaille.
3. Immateriaalioikeus on varsin politisoitunutta. Oikeuspolitiikassa vahvat ryhmät lobbaavat voimakkaasti. Tällaisessa tilanteessa painottuu puolueettoman ja kriittisen tutkimuksen merkitys. Tutkimuspoliittisesti on suhtauduttava sallivasti eri lähtökohdista ponnistavaan immateriaalioikeustutkimukseen.
4. Teknologian kehittämisen kärjessä olevan maan on oltava kärjessä myös IPR-osaamisessa. Immateriaalioikeuden perusteet tulisi opettaa kaikissa maan tutkijakouluissa pakollisena kurssina.

Päättymässä olevien tutkimusprojektien avulla on otettu ensimmäiset askeleet Suomen immateriaalioikeustutkimuksen määrätietoisessa kehittämisessä. Suomen Akatemian tuki suunnatun haun muodossa on ollut ratkaisevan tärkeä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, ja rohkenen toivoa, että Suomen Akatemia jatkossakin tukee alan kehittämistä.

Niklas Bruun
Professori
IPR University Center

Artikkeli perustuu professori Niklas Bruunin Suomen Akatemian 27.10.2005 järjestämässä loppuseminaarissa pitämään puheenvuoroon.