Tekijänoikeuspäivä ja Maailman henkisen omaisuuden päivä: Piratismille jyrkkä tuomio

(IPRinfo 3/2009)

Tekijänoikeuspäivän seminaarissa jyristiin laitonta kopiointia vastaan. Valtiovallan ja tekijöiden edustajat murehtivat asenneilmaston muuttumista ja peräänkuuluttivat uusia keinoja tuoda musiikkia ja kirjallisuutta helposti ja laillisesti kuluttajien ulottuville.

Crash-yhtyeen onnistuneelta kotimaankiertueelta rapsahti kitaristi Teemu Brunilan tilille 40 euroa.
Keikkailu ei elätä suosittuakaan muusikkoa, vaan leipä on ”pieninä palasina maailmalla”: levymyynti, konsertit, radiosoittokorvaukset, mahdolliset säveltäjäkorvaukset, apurahat ja oheistuotteet tuovat yhdessä elannon. Piraattilevitys syö murusista osansa.

Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) järjesti Finlandia-talolla kutsuvierasseminaarin kirjan ja tekijänoikeuden päivänä, 23. huhtikuuta. Sen liittyminen kansainvälisen henkisen omaisuuden päivän (MHOP) tilaisuuksiin muodostaa Suomessa varsinaisen IPR-viikon.

Kansallinen IPR-strategia sai kiitosta
Tukholman käräjäoikeus oli vastikään langettanut vankeustuomiot vertaisverkkopalvelun ylläpitäjille ns. Pirate Bay -jutussa. Lähes kaikissa puheenvuoroissa sivuston suosio nähtiin osana huolestuttavaa asenneilmastoa: nettisukupolvi on jo tottunut imuroimaan verkosta maksutta mitä haluaa, ja aineistojen kopiointi mielletään – usein jopa mediassa – jokamiehenoikeudeksi.

Viestintäministeri Suvi Lindén kehui Suomen IPR-strategiaa (27.3.2009): siinä on selkeästi kirjattu immateriaalioikeuksiin vaikuttavat megatrendit, Suomen tavoitetila 2015 ja toimet, joilla siihen päästään. Ministeri peräänkuulutti tekijänoikeuteen uusia sopimisen malleja ja käytäntöjä loukkausten ja riitojen välttämiseksi: ”oikeudenkäynnit eivät voi olla vaihtoehto sopimuksille”.

IPR-strategian konkreettisuutta kiitteli myös Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi. Täytäntöönpanoon hän kuitenkin toivoi harkintaa: liiallinen oikeuksien suojaamisinto voi johtaa ylenmääräiseen byrokratiaan ja vastakkaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus.

Olemmeko siirtymässä ”karaoketalouteen”?
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo uskoo, että immateriaalioikeuksista kuluttajat tuntevat parhaiten patentin. Hänen mielestään kuluttajan näkökulma korostuu liikaa nykyisessä tekijänoikeuskeskustelussa ja ”tekijänoikeudet pitäisi määritellä riittävästi”. Miten, jäi minulle epäselväksi.

Sekä vallankäyttäjiä että tekijöitä edustanut Tommy Tabermann arveli, että tekijänoikeuden loukkaus on jo Suomen yleisin rike/rikos. Myös Tabermannin omia säkeitä löytyy esimerkiksi T-paidoista, joiden valmistaja ei ole edes kysynyt lupaa aineiston käytölle. Huoleton kopiointi voi johtaa siihen, että aidosti uutta ei enää luoda, vaan toistetaan vanhaa kuin karaokessa.

Yleistä kannatusta sai Tabermannin esitys tekijänoikeusasiamiehen toimen perustamisesta. Tämä seuraisi alaa, antaisi tai koordinoisi neuvontaa sekä tiedottaisi.

TE-keskusten tehtäviin kuuluu auttaa alueensa yrityksiä innovaatiotoiminnassa, mutta tekijänoikeusosaamiseen ei ole niissä panostettu. Suomessahan ei ole liioin immateriaalioikeudellista tietokeskusta, jossa olisi yhdessä pisteessä käytettävissä tai tilattavissa sekä IPR-aineistot että tietopalvelut.

Jakelukanavat puhuttivat
Yleisöstä ei löytynyt uskoa siihen, että televisio-ohjelmia alettaisiin koskaan laajalti katsella kännykän ruudulta. Alan toimijat kuitenkin näkevät kanavien lisääntyvän ja erikoistuvan. Internetiä käytetään jo nyt marginaalituotteiden markkinapaikkana. Myös peliyhtiöitä kiinnostaa toimia netissä, mutta maksullisuus edellyttää kunnon järjestelmiä ja markkinointia.

Kustantajien, tuottajien, tekijöiden ja loppukäyttäjien käsitykset monikanavajakelusta vaihtelivat, osin siksi, että kaikki puhuivat eri asiasta. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että asianosaisten olisi pikimmiten ryhdyttävä yhteistyöhön, jotta tekniset mahdollisuudet ja tekijänoikeuskysymykset saataisiin kuntoon.

Kun kuluttajilla ei ole laitteita, ei ole myöskään ohjelmatarjontaa, jolloin lähetys (ja vastaanottaminen) on kallista, minkä vuoksi kuluttajat eivät hanki laitteita…

Päivi Helander

Share: