Tekijänoikeusdirektiivin voimaansaattaminen alkaa

(IPRinfo 2/2001)

Tekijänoikeusdirektiivin pitkäksi venynyt ja poikkeuksellisen laajaa keskustelua herättänyt valmisteluprosessi päättyi viimein tänä keväänä ministerineuvoston hyväksyttyä direktiivin 9 huhtikuuta.

Lopullinen direktiiviteksti on ensisijassa kompromissipitoinen yritys tekijänoikeuden laaja-alaiseen harmonisointiin sisämarkkinoilla. Direktiivin pyrkimyksenä on paitsi mahdollistaa yhteisön ja jäsenvaltioiden jäsenyys vuoden 1996 WIPO-sopimuksissa myös saavuttaa sopimuksia laajempi harmonisoinnin taso mm. reprodusointioikeuden, levitysoikeuden, tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevien poikkeuksien ja rajoitusten sekä teknisten suojakeinojen osalta. Direktiivi on saatettava voimaan jäsenvaltioissa 18 kuukauden kuluessa sen (piakkoin odotettavasta) julkaisusta virallisessa lehdessä.

Suomessa selvitystyö direktiivin voimaansaattamisen edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista on aloitettu opetusministeriön tekijänoikeusyksikössä jo hyvissä ajoin ennen direktiivin lopullista hyväksymistä. Toisin kuin aikaisempina vuosina miltei kaikkien tekijänoikeuden alan direktiivien yhteydessä, on tällä kertaa selvää, että säännös edellyttää suoranaisesti useita muutoksia tekijänoikeuslakiin.

Yhtenä olennaisimmista täsmennys- ja muutostarpeista tulee olemaan tekijän kommunikaatio- eli yleisölle välittämisen oikeuden selkeyttäminen sekä yleisön saataville saattamisoikeuden säätäminen esittäjille, äänite- ja kuvatallennetuottajille sekä radio- ja tv-yrityksille. Keskeisenä muutoksena tulee olemaan myös levitysoikeuden yhteisöraukeamisesta säätäminen.

Tekijänoikeuslain täsmentämistä edellyttää myös direktiivin poikkeussäännös lyhytaikaisista tietoverkoissa välittämisestä ja aineiston selaamisesta syntyvistä kopioista. Vastaavasti myös kaikki nykyisen lain tekijänoikeuden rajoitussäännökset on arvioitava direktiivin tyhjentävän poikkeuslistan näkökulmasta. Tässä yhteydessä tulevat tarkasteltavaksi mm. direktiivin määräykset sopivan hyvityksen suorittamisesta oikeudenhaltijoille.

Jäsenvaltioille jäi liikkumavaraa

Kaiken kaikkiaan kuitenkin ehkä keskeisin ja laajin direktiivin voimaansaattamisen edellyttämä lainmuutos koskee teknisten toimenpiteiden ja oikeuksien hallinnointitietojen suojaa. Laaja-alaista ja perusteellista valmistelutyötä edellyttävät erityisesti direktiivin säännökset teknisten suojakeinojen suhteesta tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rajoituksiin. Näiden osalta jäsenvaltioille on jätetty laajalti liikkumavaraa.

Tekijänoikeusdirektiivistä suoranaisesti aiheutuvien muutosten lisäksi prosessin aikana tulee harkittavaksi myös muita asia-alueeseen kuuluvia liitännäisiä muutostarpeita. Näitä alueita ovat mm. digitaalinen opetuskäyttö, kirjastojen, museoiden ja arkistojen erityiskysymykset, sekä radio- ja televisiotoimintaan liittyvät kysymykset. Vastaavasti myös viime aikoina esille nostettuja ja direktiivistä riippumattomia kysymyksiä tullaan tarkastelemaan direktiivin voimaansaattamisprosessin yhteydessä.

Tällaisia kysymyksiä ovat mm. julkinen esittäminen, sopimuslisenssisäännökset, työsuhdetekijänoikeus, piraattituotteiden maahantuonti jne. Kesäkauden jälkeen direktiivin voimaansaattamisprosessi alkaa Säätytalossa pidettävällä suurella keskustelu- ja kuulemistilaisuudella (14.9.2001). Kysymyksessä on avoin ja laaja-alaiseen vuorovaikutukseen pohjautuva prosessi. Kaikilla, joita direktiivin asia-alue koskettaa, on mahdollisuus esittää näkemyksensä esille tulevista kysymyksistä ja antaa niistä lausuntonsa.

Marko Karo
Tekijänoikeustoimikunnan sihteeri
Opetusministeriö