Tekijänoikeus vanhenee, klassikko ei

(IPRinfo 5/2010)

Tekijänoikeus ei ole voimassa ikuisesti, vaan tekijän kuolinvuodesta alkaa 70 kalenterivuoden ajanjakso kohti teoksen vanhentumista. Joka tammikuu lukuisia teoksia siirtyy tekijänoikeuden ulkopuolelle.

Tekijänoikeuden voimassaolo on lähes kaikkialla jokseenkin samanmittainen. Bernin konvention mukaan vähimmäisaika tekijänoikeuden voimassaololle on 50 vuotta laskettuna tekijän kuolemasta. Euroopan unionissa vanhentumisajat harmonisoitiin vuonna 1993 annetulla direktiivillä (tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajan yhdenmukaistamisesta) pisimmän ajan mukaisesti 70 vuoteen. Jäsenvaltiot eivät voi poiketa suoja-ajasta suuntaan eivätkä toiseen.

Suomessa siirryttiin vuoden 1996 alussa Bernin konvention minimitasosta EU:n yhteiseen vanhentumisaikaan.
Pisimmän suoja-ajan valintaa harmonisoinnin pohjaksi perusteltiin korkean suojan tason tärkeydellä ja sillä, että ei olisi oikeudenmukaista lyhentää pidemmästä suojasta jo nauttivien oikeuksia. Perusteena oli myös näkemys, että Bernin konventiossa tarkoituksena oli suojata tekijää ja tämän jälkeläisten kahta ensimmäistä sukupolvea. Elinajanodotteen pidentyessä myös tekijänoikeuden voimassaoloa oli pidennettävä.

Teoksen päätepysäkkinä public domain
Kun suoja-aika päättyy, teos siirtyy kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi, ”public domainiin”. Tekijän taloudelliset ja moraaliset oikeudet lakkaavat. Myös teokseen liitettyjen teknisten suojakeinojen suoja päättyy.

Taloudellisten oikeuksien loppuminen tarkoittaa, että teosta voi vapaasti saattaa yleisön saataviin ilman tekijän tai tekijöitä edustavien järjestöjen lupaa. Tekijänoikeudesta vapaita teoksia voi myös vapaasti muunnella. Esimerkiksi remix-kulttuuri voi vapaasti käyttää vanhoja klassikoita uusien teoksien rakennusmateriaaleina.

Moraalisten oikeuksien lakkaaminen johtaa siihen, että teosten hyödyntämiseen ei voi puuttua silloinkaan, kun alkuperäisen teoksen perikunta kokee teoksen taiteellista arvoa loukatun. Ajat muuttuvat, ja suoja-ajan rajallisuus osaltaan edesauttaa sitä, että myös kulttuuri voi arvoiltaan kehittyä.

Tekijän kuolemaan sidottu vanhentumisaika ei aina riitä
Vapaita teoksia hyödyntäessä on kuitenkin tarkistettava, että kaikki teokseen liittyvät oikeudet ovat todella lakanneet. Alkuperäisen tekijän oikeuksien lisäksi saattaa mukana olla esimerkiksi kääntäjän tai esittävien taiteilijoiden oikeudet. Jos nekin ovat varmasti vanhentuneet, voi teoksen vapaa käyttö estyä enää parissa tilanteessa.

Klassikkosuoja on voimassa ikuisesti. Sen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus puuttua julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavaan teoksen hyödyntämiseen. Ministeriö on puuttunut teoksen hyödyntämiseen vain kerran, vuonna 1962. Tunnetuista lastenkirjoista tehtyjen käännösten taso oli ministeriön mielestä niin ala-arvoinen, että se kielsi niiden maahantuonnin ja saattamisen yleisön saataviin.

Erikoinen anomalia on unionin oikeudesta johtuva aiemmin julkistamattomien teosten suoja (laki 1654/1995 tekijänoikeuslain muuttamisesta 22.12.1995, 44a§). Tekijänoikeuden ulkopuolelle jääneiden teosten ensimmäinen yleisön saataviin saattaja saa 25 vuoden suojan siitä vuodesta, jolloin hän julkisti teoksen. Erikoista on, että kyseessä ei ole tekijänoikeus ollenkaan, vaan ainoastaan sitä vastaava oikeus, jonka tulkintaan ei hallituksen esityksen (HE 8/95) mukaan sovelleta Bernin konventiota. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää tulevaisuuden oikeuskäytännön varaan.

Kilpi jo nyt ja Joyce pian vapaasti muunneltavissa
Joka tammikuun ensimmäisenä päivänä vapautuu suunnaton määrä teoksia vapaaseen käyttöön. Suurin osa niistä on merkityksettömiä ja jo kauan sitten orvoksi jääneitä. Mukaan mahtuu silti aina jokin mestariteos.

Vuoden 2010 suomalaisen kirjallisuuden merkkitapahtuma oli epäilemättä kirjailija Volter Kilven teosten vapautuminen. Mikä olisikaan parempi myyntivaltti viemään sähköiset kirjat kohti lopullista läpimurtoa kuin mahdollisuus toimittaa Alastalon salissa maksuttomasti lukulaitteen mukana!

Ensi vuonna on odotettavissa vapaita Nobel-tason teoksia naapurimaasta. Ruotsalaisen kirjailijan Selma Lagerlöfin teokset vapautuvat 2011. Suomessa hänen teoksistaan lienee tunnetuin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige , eli Peukaloisen retkistä kertova lastenkirja.

Pian vapautuu myös James Joyce , joka luopui kynästään lopullisesti vuonna 1941 eli teokset vapautuvat 2012. Saisiko Finnegans Wake vihdoin suomennoksen? Tosin haasteena ei ole tainnut olla käännösoikeuksien hankkiminen, vaan teoksen sisältö, josta ei ole kahta samansisältöistä tulkintaa.

Joni Hatanmaa
Oikeusnotaari, IPR University Center

Vapaasti käytettävissä
2010
Sigmund Freud, itävaltalainen neurologi
Jorma Gallen-Kallela, taidemaalari
Arvi Järventaus, kirjailija
Volter Kilpi, kirjailija
Truvor Svento, säveltäjä
William Butler Yeats, irlantilainen kirjailija (Nobel-palkittu)

2011
Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija
F. Scott Fitzgerald, yhdysvaltalainen kirjailija
Ilmari Kivinen, kirjailija
Selma Lagerlöf, ruotsalainen kirjailija (Nobel-palkittu)
Mikael Nyberg, säveltäjä, sanoittaja
Ville Vallgren, kuvanveistäjä

2012
Eino Hosia, kirjailija
Iivo Härkönen, kirjailija
James Joyce, irlantilainen kirjailija
Kasper Järnefelt, kääntäjä, taidemaalari ja kriitikko
Rabindranath Tagore, intialainen kirjailija (Nobel-palkittu)