Tekijänoikeus, tekniset suojakeinot ja perusoikeudet
(IPRinfo, teemanumero 2002)
Tekijänoikeuslainsäädäntö vaikuttaa monessa suhteessa useiden informaatio- ja viestintäsidonnaisten ja eräiden muidenkin perusoikeuksien käyttämisen lainsäädännöllisiin ja käytännöllisiin edellytyksiin. Tekijänoikeus on osa yhteiskunnan taloudellista ja oikeudellista perusrakennetta – taloudellista valtiosääntöä.
Tekijänoikeuden muutosten tarkastelu laajemmassa, oikeusvaltion ja sen kantavien periaatteiden toteutumiseen sekä erityisesti perusoikeuksiin kiinnittyvästä näkökulmasta on erityisen tarpeellista ja hedelmällistä. Tekijänoikeus ei ole eikä enää voikaan olla oikeusjärjestelmän kokonaisuudessa yksittäinen saareke, jolla ei olisi yhteyksiä muihin oikeudenaloihin, erityisesti oikeusjärjestelmän yhteisen perustan muodostaviin perusoikeuksiin ja muihin oikeusvaltion kantaviin periaatteisiin.
Hallituksen esityksessä (HE 177/2002) tekniset suojakeinot on nähty ainoastaan omaisuudensuojaa digitaalisessa toimintaympäristössä käytännössä tehostavaksi oikeudelliseksi järjestelmäksi. Teknisiin suojakeinoihin liittyy kuitenkin paljon laajempia perusoikeuskysymyksiä. Teknisten suojakeinojen yhteydessä realisoituvat useat eri perusoikeuksien väliset jännitteet. Teknisten suojakeinojen käyttämisestä voi aiheutua kielteisiä vaikutuksia eräiden perusoikeuksien käyttämisen edellytyksiin.
Teknisten suojakeinojen yhteydessä korostuu ristiriita erityisesti omaisuudensuojan ja erilaisten yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien, kuten oikeuden tietoon ja viestintään sekä oikeuden markkinoille pääsyyn, välillä. Tekniset suojakeinot ovat myös osa oikeudenhallintajärjestelmiä, joilla tekijänoikeudellinen kontrolli voidaan ulottaa myös yksityisyyden piiriin. Tältä osin suojakeinot sekä niiden oikeudellinen suojaaminen ovat jännitteessä yksityisyyden ja sen osana yksityiselämän suojan kanssa.
Lainsäätäjän tulee löytää tasapaino
Lainsäätäjän tulee löytää tekijänoikeuslaissa tasapaino näiden eri perusoikeussidonnaisten näkökohtien välillä säätäessään teknisten suojakeinojen oikeudellisesta suojasta ja sen poikkeuksista. Tällöin teknisten suojakeinojen suojaa tulisi tarkastella hallituksen esityksen perusteluita merkittävästi laajemmin perusoikeuskysymyksenä.
Tekniset suojakeinot ovatkin siten esimerkki siitä, kuinka tekijänoikeuden ensisijaisuutta korostavasta ja tekijänoikeuden sisäisiin seikkoihin keskittyneestä sulkeutuneesta näkökulmasta on korkea aika luopua. Näkökulman avartamisen vaatimus koskee myös lainsoveltajaa. Vain siten voidaan tekniset suojakeinot pitää aidosti perusoikeusmyönteisenä teknologiana.
Tietoyhteiskuntadirektiivin implementoinnin yhteydessä tulee tarkasteltavaksi useita perusoikeusrelaatioita. Tarkastelun voi jaotella esimerkiksi seuraavasti:
- Tekijänoikeuden ja sopimusvapauden perusoikeusperusta.
- Oikeus informaatioon ja tietoon sekä niiden vapaus perusoikeusjärjestelmässä.
- Tekniset suojakeinot ja informaation vapauden rajoittaminen.
- Informaation vapauden suhde omaisuudensuojaan.
- Tutkimuksen vapaus ja tuotekehitys.
- Oikeus markkinoille pääsyyn sekä tehokkaisiin ja toimiviin markkinoihin.
Tuomas Pöysti
OTT, dosentti
Helsingin yliopisto
