Tekijänoikeus ei automaattisesti suojaa muotoilua

(IPRinfo 3/2012)

Muotoilun suojaamista koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla sekä Suomessa että Euroopassa.

Vuosi 2012 – missä tilassa muotoilun suojaaminen on Suomessa? Suomalaisen muotoilun suojaamisen kannalta merkittäviä vuosia ovat olleet vuodet 1971, 2002, 2003, 2008 ja 2011. Ensimmäinen mallioikeuslaki tuli voimaan Suomessa1971. Vuonna 2002 kansallinen mallioikeuslaki harmonisoitiin EU:n antaman mallioikeusdirektiivin edellyttämällä tavalla ja samana vuonna tuli myös mahdolliseksi käyttää rekisteröimätöntä yhteisömallia. Vuonna 2003 tuli voimaan koko EU-alueen kattava yhteisömallirekisteröintijärjestelmä.

Euroopan Unionin liittyminen mallien kansainvälistä rekisteröintiä tarkoittavaan Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan tuli voimaan 2008. Suomalaiset ovat siitä lähtien päässeet käyttämään tätä järjestelmää. Vuonna 2011 tuli voimaan Suomen liittyminen edellä mainittuun Geneven asiakirjaan, minkä johdosta Suomi voidaan nimetä suojauksen kohdemaaksi mallien kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän kautta.

Muutoksia valmisteltiin kauan
Merkittäviä muutoksia on siis tapahtunut 2000-luvulla muotoilun suojaamista koskevassa lainsäädännössä sekä Suomessa että Euroopassa. Uudistukset eivät tulleet yllätyksenä ja yhtäkkiä, eivätkä järjestelmät muuttuneet yhdessä yössä. Esimerkiksi yhteisömalliasetuksen ja mallioikeusdirektiivin valmistelu aloitettiin vuonna 1991 EU:n komission antaman vihreän kirjan perusteella. Direktiivi hyväksyttiin 1998 ja mallioikeusasetus vuonna 2002. Geneven asiakirja hyväksyttiin 1999 ja se saatettiin voimaan Suomessa yli kymmenen vuotta myöhemmin.

Vaikka Suomessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia muotoilun suojaamista koskevassa lainsäädännössä, niin suojauksen kohteissa sitä on tapahtunut vähemmän. Vuonna 1971 ensimmäinen mallirekisteröity tuote oli kiuas, ja edelleenkin suomalaiset suojaavat paljon kiukaita.

Osataanko suojaaminen?
Valinnanvapautta ainakin on. Eri järjestelmistä voi valita itselleen ja tuotteilleen nopeimman ja edullisimman suojaustien. Yhteisömallirekisteröinnin voi saada sisämarkkinoilla toimivasta yhdenmukaistamisvirastosta (OHIM) jopa muutamassa päivässä jättämällä hakemuksen sähköisesti, ja järjestelmä on edullinen. Hätätilanteessa voi myös turvautua rekisteröimättömään suojaan.

Mallien kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä on myös edullinen ja hyvin nopea: rekisteröintitodistuksen saa WIPOsta alle kuukaudessa. Se tarjoaa oivan järjestelmän suojaamiseen, jos tarvitsee suojaa myös EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten esimerkiksi Norjassa ja Sveitsissä. Aiempaan verrattuna keskeiset parannukset ovat nopeus ja edullisuus.

OHIM, WIPO ja kansalliset virastot, kuten Suomessa PRH, kilpailevat tietenkin hakemuksista ja asiakkaista. Tilastojen mukaan Suomen virastoon tuli vuonna 2011 yllättävän paljon eli 161 mallirekisteröintihakemusta. Määrä on radikaalisti tippunut niistä ajoista, jolloin Suomessa oli voimassa vain kansallinen suojausjärjestelmä. Tuolloin määrä oli noin 800-1000 hakemusta vuodessa.

Mieleen tulee kuitenkin, ovatko hakijat jättäneet hakemuksensa oikeaan paikkaan? Tiesiköhän esimerkiksi riipputuolin (suomalainen mallirekisteröinti nro 24738) mallioikeuden hakija, että yhteisömallilla hän olisi saanut koko EU-alueen kattavan suojauksen edullisesti ja nopeasti?

Maailma on kutistunut internetin myötä ja kilpailu eri aloilla koventunut. Vaikka omaa tuotettaan valmistaisi ja markkinoisi vain Suomessa, on esimerkiksi italialaisen huonekaluvalmistajan helppo löytää mielenkiintoinen tuote internetin avulla ja aloittaa sen valmistaminen ja markkinoiminen Italiassa. Kansallinen suomalainen suojaus ei tällöin auta.

Muotoilun suojauksia ei voi myöhemmin maantieteellisesti laajentaa, jos kuuden kuukauden prioriteettiaika on mennyt umpeen.

Eri suojausjärjestelmistä on saatavilla tietoa, mutta onko se kansalaisten ja pienyrittäjien ulottuvilla ja aina heidän etujensa mukaista?

Kopiointi herättää suojaamaan
Suomalaisten into hakea yhteisömallia oli tilastojen mukaan huipussaan vuonna 2008, jolloin julkaistiin 780 suomalaisten jättämää yhteisömallirekisteröintiä. Viime vuonna rekisteröintejä julkaistiin 553 ja määrä näyttää edelleen laskevan. Tämä on yllättävää, kun otetaan huomioon, kuinka paljon muotoilusta on Suomessa puhuttu viime ja tänä vuonna.

Sanojen ”muotoilu” ja ”design” kuulemiselta päivittäin ei ole voinut välttyä, kun Helsinki World Design Capital 2012 -vuotta on ”hypetetty” tiedotusvälineissä. Yksi selittävä tekijä alentuneelle rekisteröintimäärälle on Nokian rekisteröintien väheneminen. Jos ei ole uutta muotoilua, ei ole rekisteröintejäkään.

Entäpä ovatko suomalaiset innostuneet käyttämään mallien kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää? Eipä siltä näytä, sillä esimerkiksi viime vuonna suomalaiset hakijat jättivät ainoastaan 15 mallihakemusta WIPOon. Tämän hetken tietojen mukaan Suomi on nimetty suojauksen kohdemaaksi 11 kansainväliseen mallirekisteröintiin.

Muutokset ja uudet käytettävissä olevat järjestelmät eivät ole saaneet suomalaisia innostumaan muotoilun suojaamisesta ja käyttämään sitä aktiivisesti hyväkseen liiketoiminnassa. Positiivista on kuitenkin huomata, että tietyt suomalaiset, muotoilua aktiivisesti käyttävät yritykset ovat aloittaneet muotoilun suojaamisen. Lehdistä on aiemmin voinut lukea, että niiden tuotteita on kopioitu. Mahdollisesti joidenkin yritysten innostus suojaamiseen on syntynyt tästä.

Ei tekijänoikeussuojaa
Tuotteiden laiton kopiointi ei ole ainakaan vähentynyt. Miksi muotoilun suojaaminen ei kuitenkaan kiinnosta suomalaisia, vaikka järjestelmät tarjoaisivat nopeat ja edulliset tavat suojata muotoilua?

Suomessa muotoilun suojaaminen on selkeästi aliarvostettu siihen nähden, mikä on muotoilun merkitys käytännön liiketoiminnassa. Saksalaiset, italialaiset ja ranskalaiset suojaavat tuotteitaan hyvin aktiivisesti. He todennäköisesti arvostavat tuotteitaan enemmän, ymmärtävät paremmin muotoilun kaupallisen arvon ja ovat tottuneet käyttämään oikeuksiaan. Ei saa unohtaa, että saksalaisten, italialaisten ja ranskalaisten yhteisömallirekisteröinnit ovat voimassa myös Suomessa. Vuosina 2003-2011 OHIM on rekisteröinyt kaiken kaikkiaan 479 128 mallia.

Suomessa on vihdoin aika päästä eroon virheellisestä käsityksestä, että tekijänoikeus suojaa automaattisesti kaikkea muotoilua. Näinhän asia ei ole. Teoskynnys on korkea, ja vain harva teollisen muotoilun tuote saa tekijänoikeussuojaa Suomessa. Jos muotoilua ei ole suojattu rekisteröinnillä, tai rekisteröimättömän yhteisömallisuojan aika on kulunut umpeen, on vaikeaa tai lähes mahdotonta puuttua muotoilun luvattomaan kopiointiin.

Irmeli Nokkanen
Eurooppamalliasiamies, VT
Papula-Nevinpat

Share: