Tekijänoikeuden välitilinpäätös

(IPRinfon teemanumero 2002)

Ainoa varma asia tekijänoikeuden kehityksessä on muutos. Uudistuksen jälkeen tulee muutos.

Tietoverkkojen kehitys yhdeksi tärkeimmistä tekijänoikeudellisen aineiston levitys- ja levähdyspaikoista ja digitaalisen tekniikan aiheuttamat yleiset olosuhteiden muutokset ovat leimanneet tekijänoikeuslainsäädännön valmistelua. Tekijänoikeudesta käytävässä yleisökeskustelussa ovat eniten olleet esillä suojatun aineiston käytön vapauksiin ja kuluttajansuojaan liittyvät näkemykset.

Tekijänoikeuden alalla tekijöiden ja käyttäjien erilaiset intressit ovat aina olleet lainsäätäjän vaakakupeissa. Molempiin kuuluu tärkeitä yleisiä etuja.

Tekijänoikeudellinen lainsäädäntö koostuu kolmesta tasosta. Kansallisten lakien perusta muodostuu tekijänoikeuden alan kansainvälisten sopimusten määräyksistä. Itse tekijänoikeudellinen suoja on kansallista suojaa. Se on sidottu lakien kansalliseen soveltamisalaan.

Euroopan yhteisön lainsäädäntö, jonka poliittisessa käsittelyssä ja hyväksymisessä kaikki yhteisön jäsenmaat ovat mukana, on myös Suomen lainsäädäntöä. Laki on jo monelta kohdin muotoutunut direktiivien suuntiin.

Kansainvälinen sopimusjärjestelmä

Tekijänoikeus perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin. Tietoverkkojen ja digitaalisuuden aikakaudella kansainvälisyys korostuu entisestään. Tietoverkoissa tapahtuvien tekojen vaikutukset ulottuvat käytännössä maailman kaikkiin valtioihin.
Perinteinen tekijänoikeuden kansainvälinen sopimusjärjestelmä on levännyt Bernin sopimuksen ja Rooman sopimuksen muodostamalla perustalla. Maailman kauppajärjestön WTO:n perustamissopimuksen liitteenä oleva sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) täydentää sopimuskokonaisuutta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on sopimusjärjestelmää saatettu ajan tasalle erityisesti tietoverkkoja ja digitaalisuutta ajatellen. Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) solmittiin vuonna 1996 WIPOn tekijänoikeussopimus ja WIPOn esitys- ja äänitesopimus. Molemmat sopimukset tulivat viime keväänä voimaan, kun 30 valtiota oli liittynyt niihin.
Esitys- ja äänitesopimukseen ei kuitenkaan saatu sisällytettyä audiovisuaalisten esitysten suojaa. Uusi diplomaattinen konferenssi järjestettiin joulukuussa 2000. Oikeuksien siirtymistä koskevaan kysymykseen liittyvät erimielisyydet keskeyttivät kokouksen. Jatkosta ei ole toistaiseksi tehty päätöstä. WIPOn tulevaisuuden agendalla on tällä hetkellä myös yleisradioyritysten suojan uudistaminen ja kysymys tietokantojen kansainvälisestä erityissuojasta.

Tärkeitä tulevaisuuden aiheita WIPOssa ja muillakin foorumeilla ovat kansainväliseen yksityisoikeuteen ja sovellettavaan lakiin liittyvät kysymykset. Valtioiden rajat ylittävän avoimen tietoverkon yhteydessä nämä ovat erittäin keskeisiä.
Voi olla, että kun kansainvälisyys on aikanaan vielä nykyistäkin luonnollisempi osa toiminta- ja normiympäristöä, harkittavaksi tulee aidon, suoraan sovellettavan kansainvälisen lakikoodin synnyttäminen. Monien edellytysten pitää kuitenkin täyttyä, ennen kuin sellaista voi ehdottaa joutumatta tuulesta temmattujen ajatusten levittäjien joukkoon.

EU-lainsäädäntö ajan tasalle

Euroopan yhteisön piirissä on kymmenen vuoden aikana annettu seitsemän tekijänoikeusdirektiiviä. Niistä kuusi koskettaa tekijänoikeuden yksittäisiä kysymyksiä kuten joidenkin teoslajien suojaa (tietokoneohjelmat ja tietokannat), käyttötapoja (vuokraus, lainaus, satelliitti- ja kaapelilähetykset, taideteosten edelleen myynti) tai suojan jotakin ulottuvuutta (suoja-ajat).
Kesäkuussa 2001 julkaistu tietoyhteiskuntadirektiivi on ensimmäinen laaja-alainen direktiivi. Siinä kappaleen valmistusoikeus ja yleisölle välittämisoikeus on yhtenäistetty koko tekijänoikeuden ja lähioikeuksien laajuudelta. Siihen sisältyy myös yritys harmonisoida tekijänoikeuden kulttuurisidonnaisinta osaa, oikeuksien rajoituksia. Digitaalisen maailman erityiskysymyksistä direktiivi sääntelee teknisten suojakeinojen ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen oikeudellista suojaa.

Komissio järjesti kesäkuussa eurooppalaisen tekijänoikeuden tilaa ja tulevaisuutta koskevan konferenssin Santiago de Compostelassa Espanjassa. Keskustelujen pohjalta ei hahmotu mitään selvää ja luonnollista suuntaa, mihin EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö olisi kehittymässä.

Tulossa on oikeuksien täytäntöönpanoa (enforcement) koskeva direktiiviehdotus. Kysymys nykyisten direktiivien sisältämän sääntelyn yhtenäistämisestä ja mahdollisesta lisäharmonisoinnista samoin kuin tekijänoikeuden kollektiivihallinnointia koskevasta sääntelystä on avoinna. Jotkut haaveilevat myös edelleen yhtenäisestä ”eurooppalaisesta tekijänoikeuslaista”.
Olemassa olevien direktiivien ajantasaistaminen on Suomen näkökulmasta yksi selkeimmistä mahdollisista etenemissuunnista. Vanhojen direktiivien soveltamisessa on useita kysymysmerkkejä.

Kansallinen lainsäädäntö

Vuonna 1961 annettua tekijänoikeuslakia on muutettu parikymmentä kertaa. Uudistusprosessi perustui viime vuosikymmenen puoleenväliin kansalliseen agendaan, kansainvälisiin sopimuksiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tämän jälkeen uudistuksiin on vahvimmin vaikuttanut EU-lainsäädäntö.

Syksyllä 2002 esillä oleva uudistus perustuu aikataulun ja muutaman asiakysymyksen osalta tietoyhteiskuntadirektiiviin. Esityksessä on myös direktiivin asia-alueeseen liittyviä muutosehdotuksia, joita direktiivi ei edellytä. Muut ehdotukset koskevat lähinnä asioita, joiden osalta lain uudistamistarve on ilmaantunut vuoden 1995 laaja-alaisen lainmuutoksen jälkeen.

Tekijänoikeuslain uudistaminen jatkuu tämänkin kierroksen jälkeen. Hallituksen esityksessä on uudistuksen lyhyt jatko-ohjelma. Oikeuksien luovutusta koskevia säännöksiä ei ole aikaisemmin ehditty arvioimaan. Lain kansainvälistä soveltamista koskevat säännökset pitäisi selkeyttää. Laki pitäisi kaunistaa (muun muassa pykälien numerointi), ja jos mahdollista, yksinkertaistaa teknisellä kokonaisuudistuksella. Uuden teknisen ympäristön takia tulisi ehkä myös kaikki yleisölle välittämistä koskevat säännökset vielä arvioida.

Edelleen on syytä arvioida lainsäädännön muutostarvetta myös työsuhteissa luodun tekijänoikeudellisen aineiston oikeuksien siirtymisen osalta ja tutkia kansallista ja kansainvälistä kehitystä.

Eduskunnan käsittelyssä olevaan lainmuutospakettiin on sisällytetty digitaalisen ympäristön ja verkkoympäristön tilanteita koskeva nyt ajateltavissa oleva säännöstö. Lainmuutosten jälkeen voidaan arvioida tarkemmin, onko suoja kaikilta osilta riittävä vai onko jollakin alueella liiallista suojaa. On arvioitava uudelleen myös tekijänoikeuden rajoitusten riittävyys tai se, onko jollakin alueella liian laajoja rajoituksia digitaalitekniikan käytön valossa.

Teknisiin suojauksiin, tietoverkkojen kehitykseen ja yksityiseen kopiointiin liittyvät seikat saattavat jo lähitulevaisuudessa vaikuttaa lainsäädännön tarkistamistarpeeseen.

Yksi askel tekijänoikeudessa

Onko tekijänoikeus jäämässä jälkeen ajastaan? Onko tekijänoikeus muuttamassa luonnettaan? Vai onko sillä entistä merkittävämpi osa edessään luovan työn ja taiteellisen toiminnan suojana?

Tulevaisuus on nykyisin lyhyempi kuin koskaan. Nyt Suomessa esillä olevan muutoshankkeen valmistelussa tämä tuli ensimmäistä kertaa esiin erittäin konkreettisesti. On pystytettävä jokin satelliitti, majakka tai monitori jatkuvaa tilanteen muutosta seuraamaan.

Vuoden 2002 muutos Suomen laissa on yksi askel tekijänoikeudessa, mutta historiallisesti ja maailmanlaajuisesti se on samalla askel peninkulman saappaissa; kymmenen vuoden kansainvälisen ja EU-työn sadonkorjuu ja kansallinen välitilinpäätös.

Jukka Liedes
Johtaja
Opetusministerö

Share: