Tekijänoikeuden suoja-aika puhutti kongressissa

(IPRinfo 3/2007)

Cambridgen yliopiston tutkijan mukaan tekijänoikeuden optimaalinen kesto olisi 14 vuotta teoksen luomisesta.

Society for Economic Research on Copyright Issues (SERCI) piti vuosittaisen kongressinsa Berliinissä. Osallistujamäärä oli kasvussa: 90 osallistujaa 18 eri maasta, melkein kaksinkertainen määrä parin vuoden takaiseen verrattuna. Varsinkin pääpuhujien esiintyessä Humboldtin yliopiston juhlasali oli täysi.

Positiivista oli myös EU:n komission ja WIPOn edustajien läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen. Juristin näkökulmasta negatiivisinta oli puhtaasti taloustieteellisten esitysten lisääntyminen – niissä esitetyt mallit ovat liian kaukana todellisuudesta ollakseen hyödyllisiä arkipäivän työhön.

Konferenssin avauspuheenvuoron piti professori Richard G. Lipsey (Simon Fraser University, Vancouver), jonka esitys käsitteli yleisellä tasolla immateriaalioikeuksien sääntelyn ja ”second best” -teorian (joka käsittelee mitä tehdä, kun markkinaratkaisu ei sellaisenaan toimi) yhteensovittamista. Esitys oli perusteellinen katsaus aiheeseen, mutta ei tarjonnut kovin paljon uutta varsinkaan tekijänoikeuden sääntelyn optimointiin.

Lopputuloksena Lipsey esitti, että sääntelyssä täytyy aina katsoa sen kohteen erityispiirteitä. Tämänhän pitäisi olla itsestään selvää, mutta EU:n IPR-enforcement-direktiivi (2005/48) on yksi surullinen esimerkki siitä, että näin ei valitettavasti aina ole.

Tutkijoiden otettava kantaa tekijänoikeussuojan kestoon
Eniten julkisuutta sai tutkija Rufus Pollockin (Cambridgen yliopisto) esitys, joka käsitteli ajankohtaiseksi noussutta tekijänoikeuden kestoa. Pollockin laskelmien mukaan tekijänoikeuden optimaalinen kesto olisi jokseenkin tarkkaan 14 vuotta teoksen luomisesta.

Tämä on sama suoja-aika kuin ensimmäisessä tunnetussa tekijänoikeuslaissa vuodelta 1710 (Statute of Anne), ja Pollock tiedostikin hyvin lopputuloksensa ja tekijänoikeuden alkuperäisen keston identtisyyden aiheuttaman skeptisyyden. Hän kuitenkin puolusti valitsemaansa metodologiaa selvittäen, millä perusteilla hän oli valinnut kriittiset alkuparametrit.

Jonkinlaisena uutuutena Pollock otti laskelmissaan huomioon teknologian kehittymisen ja kulttuurin ”kulumisen”. Pollockilla oli myös vahva poliittinen sanoma; hänen loppuvetoomuksensa oli, että tutkijoiden tulisi ottaa aktiivisesti osaa tekijänoikeuden suoja-aikaa koskevaan keskusteluun, koska sen pidentäminen on ”one-way street” – kerran tehtyä päätöstä ei voida perua. Tarvittaisiin myös lisää empiiristä, poliitikkojen ymmärtämää tutkimusta, jotta sanoma menisi perille.

Tekijänoikeuksien päällekkäisyydet ja aukot
Juristinäkökulmasta mielenkiintoinen oli myös Andrew Christien(University of Melbourne) havainnollinen esitelmä, jossa pohdittiin, voisiko tekijänoikeudessa olla vain yksi oikeus (ght of exploitation”. Se kattaisi kaikki nykyiset yksinoikeudet ja olisi teknologisesti neutraali. Nykyjärjestelmän ongelmia ovat hänen mukaansa yhtäältä oikeuksien päällekkäisyys ja toisaalta oikeuksien puute.

Tyypillinen esimerkki päällekkäisyysongelmasta on mobiili-tv. Puutteita esiintyy, kun teknologia luo uusia teosten käyttötapoja. Christien ehdotuksella, joka ei ole toki ensimmäinen laatuaan, olisi varmasti hyviä puolia, mutta sen toteuttaminen on poliittisesti mahdotonta. Käytännössä kuitenkin suurin osa ongelmista ratkaistaan nykyisin joustavalla lain tulkinnalla (aukot) ja sopimuskäytännöllä (päällekkäisyydet).

Empiiristä tutkimusta edustivat Marie-Laure Allain (École Polytechnique, Ranska) ja Patrick Waelbroeck (École Ingenieur Télécom Paris, Ranska). He argumentoivat, että kopiointi ei ole välttämättä merkittävin selittävä tekijä CD-myynnin laskulle.
He pyrkivät osoittamaan tilastoin ja mallein, että vähittäiskaupan rakenne ja kilpailutilanne selittävät muutoksia vähintäänkin kiinnostavasti. Kun vähittäiskauppa keskittyy, levyt joutuvat kilpailemaan hyllytilasta muiden päivittäistavaroiden kanssa eli niiden tarjonta yksinkertaisesti vähenee. Kun tuottajien määrä kasvaa, markkinat puolestaan segmentoituvat.

Levymyynnin alamäki ei vain verkoista ja piratismista
Yleisöstä kommentoitiin, että klassisen musiikin CD-myynti on laskenut, mihin kopiointi verkosta on tuskin syynä; tarpeeksi laadukasta klassista musiikkia ei ole myöskään verkkokaupoista saatavilla. Toisaalta samaan aikaan ns. Indie-levy-yhtiöiden myynti on jossakin maissa kasvanut. Teorialla ei siis selvästikään ole universaalia selittävyyttä nykytilanteeseen.

Yhdessä Mikko Välimäen kanssa laatimassamme artikkelissa käsiteltiin kuluttajansuojan kasvavaa vaikutusta tekijänoikeuslainsäädäntöön. Vertasimme USA:n ja EU:n välisiä eroja kahden tuoreen tapauksen valossa (Sony BMG:n CD-levyjen kopiosuojaus ja Applen iTunes-verkkopalvelun käyttöehdot).

Loppupäätelmänämme oli, että EU:n viranomaislähtöinen lähestymistapa on toimiessaan nopeampi ja tehokkaampi, mutta ainakin tällä hetkellä kuluttajaviranomaisilta tuntuu puuttuvan riittävä tekijänoikeuden tietotaito. Vastaavissa tilanteissa USA:ssa keskeisessä roolissa olevat joukkokanteet voisivatkin tarjota tehokkaan keinon torjua oikeuksien loukkaukset myös vasta tuloaan tekevien teknologioiden tai liiketoimintamallien osalta.

Ville Oksanen
Tutkija, Teknillinen korkeakoulu