Tavaramerkkitapausten määrä kasvaa EY:n tuomioistuimissa

(IPRinfo 4/2003)

IPR University Center järjesti 30.10.2003 Hankenilla tilaisuuden, jossa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ammattipiireissä lyhyesti ”Tribunaalin”) tuomari Virpi Tiili kertoi tuomioistuimen nykytilanteesta. Luennon kolmisenkymmentä kuulijaa edustivat niin tutkijoita, asianajajia kuin yrityslakimiehiäkin.

Yhteisöjen tuomioistuinjärjestelmää ollaan uudistamassa Nizzan sopimuksen mukaisesti. Siinä Tribunaali määritellään ”yleiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeksi”, mitä Virpi Tiili piti epäinformatiivisena – eikä se ole paljon nykyistä nimihirviötä lyhyempikään.

Tavaramerkkitapauksia yhä enemmän

Yhteisön tavaramerkkiä koskevia juttuja, eli kanteita sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) valituslautakunnan päätösten kumoamiseksi, on jo noin viidennes kaikista Tribunaalin jutuista, ja ensi vuonna määrä noussee jo 25 %:iin. Tavaramerkkitapausten keskimääräinen käsittelyaika on venynyt 20 kuukauteen, joten alkuperäinen 9 kuukauden tavoite on ylitetty reippaasti.

Yhteisömallia on voinut hakea tämä vuoden keväästä lähtien, ja ensimmäisen asteen tuomioistuimeen odotetaan ensimmäisiä muutoksenhakuja ensi vuoden loppupuolella. Mallien erilaisen luonteen vuoksi samanlaista eksponentiaalista kasvua kuin tavaramerkeissä ei ole odotettavissa.

Maantieteellisiä alkuperämerkintöjä haetaan komissiolta, ja muutosta Tribunaalista. Toistaiseksi alkuperämerkintöjä koskevia asioita on käsitelty ennakkoratkaisupyyntöjen perusteella yhteisöjen tuomioistuimessa. Tunnetuin ratkaisu lienee Parman kinkun siivutusta koskenut tapaus (C-108/91).

Tuomioistuimet luovat yhteisön oikeutta

Tribunaalin tuomiosta voi valittaa oikeudellisen virheen perusteella yhteisöjen tuomioistuimeen, joka ei siis enää käsittele tapauksen tosiseikkoja. Virpi Tiili pohdiskeli, missä menee tavaramerkkitapauksessa tosiseikkojen ja oikeuskysymyksen raja, kun mietitään esimerkiksi merkin kuvailevuutta. Tribunaalin on tutkittava ja otettava ratkaisuissaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen pohdinnat ja perustelut, olipa tämän ratkaisu muutoksenhakuun millainen hyvänsä.

Linjan löytäminen ei aina ole helppoa. Yhteisöjen tuomioistuin tuli BABY-DRY -tapauksessa (C-383/99 P) vastoin Tribunaalin kantaa – pitkälti lingvistisin päättelyin – siihen tulokseen, että merkki ei ole kuvaileva. Vuoden takaisessa Companyline-tapauksessa (C-104/00 P) taas julkisasiamies oli kritisoinut BABY-DRY -tuomiota, ja molemmat tuomioistuimet olivat päätyneet samaan lopputulemaan: sanamerkki Companyline on kuvaileva.

Uunituoreessa Doublemint-ratkaisussaan (C-191/01 P) tuomioistuin oli pohdiskellut puolestaan, mitä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c-alakohdassa mainittu sana ”yksinomaan” ei tarkoita. Tribunaalin katsottiin tehneen virheen, ja asia palautettiin sen käsiteltäväksi.

EU:n laajentuminen edellyttää uudistuksia

Kummassakin tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Toukokuussa 2004 unionin laajentuessa määrä nousee kahteenkymmeneen. Myös kieliä tulee oikeudenkäynteihin lisää, mutta tuomioistuinten työkielenä säilyy ranska. Tavaramerkkitapauksissa yleisin kannekieli on Tiilin mukaan hiukan yllättäen ollut saksa.

Uudistuksissa suunnitellaan, että suuri osa suorista kanteista menisi jatkossa yhteisöjen tuomioistuimen sijasta Tribunaaliin, mm. toimielinten ja jäsenvaltioiden kanteet komissiota vastaan silloin kun ne koskevat yksittäisiä päätöksiä. Ennakkoratkaisujen siirtäminen Tribunaalille olisi ongelmallista, koska usein kysymyksiin liittyy yhteisöoikeudellisia näkökohtia, joiden pohtiminen kuuluu yhteisöjen tuomioistuimelle.

Erityistuomioistuimia suunnitteilla

Suunnitteilla on myös erikoistuomioistuimia virkamiesasioiden, kilpailuasioiden ja immateriaaliasioiden hoitamiseen. Virpi Tiili piti tätä periaatteessa ihan hyvänä.

Yksi visaisimmista pulmista yhteisöpatenttiasetuksen mutkaisella polulla on ollut kysymys tuomioistuimesta. Alustavasti hyväksytyn mallin mukaan varsinainen yhteisöpatenttituomioistuin aloittaa toimintansa viimeistään vuonna 2010. Sen päätöksistä voisi valittaa Tribunaaliin.

Osallistujat kuuntelivat herpaantumatta Tiilin luennon. Kommentteja ja kysymyksiä esitettiin mm. tavaramerkin käyttönäytön riittävyydestä: yhteisöjen tuomioistuimet kun vaativat enemmän ja tarkempia todisteita kuin mihin Suomessa on totuttu.

Päivi Helander
Informaatikko
IPR University Center

Tietoja yhteisöjen tuomioistuinten toiminnasta, säännöistä ja uudistusluonnoksesta saa niiden kotisivulta kohdista ”esittely” ja ”asiakirjoja”.
http://curia.europa.eu/