Tanskan patentti- ja tavaramerkkivirasto: Pieni mutta pippurinen

(IPRinfo 3/2006)

Jesper Kongstad on johtanut Tanskan patentti- ja tavaramerkkivirastoa kolme vuotta. Hän korostaa kansallisen viraston merkitystä yhtenä yritysten menestystekijänä.

Jesper Kongstadin mukaan varsinkin suuret yritykset (nettotuotto yli 4 miljoonaa Tanskan kruunua) ovat kasvattaneet tuottoaan IPR:n avulla. Kuitenkin yhä vain puolet yrityksistä käyttää suojaa aktiivisesti.

Tanskan, Norjan ja Islannin patenttivirastojen pääjohtajat allekirjoittivat 5.7.2006 sopimuksen yhteisen patenttiviranomaisen perustamiseksi (Nordisk Patent Institut, NPI). Alkuvaiheessa pyrkimyksenä on kehittää NPI:stä toimiva PCT-viranomainen. Instituutin tavoitteena on tukea kansallisten virastojen toimintaa eikä päinvastoin.

NPI tukee kansallisten virastojen työtä
Yhteisen instituutin perustamisen takana oli ajatus kansallisten virastojen aseman vahvistamisesta. NPI:n perustamisen jälkeen patentoiminen Pohjoismaissa tulee olemaan lisäksi yksinkertaisempaa, halvempaa ja tehokkaampaa.

Kongstadin aikana viraston toimintaa on kehitetty voimakkaasti. Hänen mukaansa väittely EPOn strategiasta on osoittanut, että toiminnan laatu riippuu tutkijoiden laadusta, työvälineistä ja menettelyistä eikä pelkästään viraston koosta. Lisäksi debatti korosti sitä, että kansallisen viraston rooli on olla nimenomaan kansallinen. IPR-tiedon on oltava siellä missä yrityksetkin ovat eli kansallisesti saatavissa.

Tanskan viraston tavoitteena onkin olla yritysten ammattitaitoinen yhteistyökumppani. Viraston tavoitteena on avustaa yrityksiä käyttämään immateriaalioikeuksia siten, että ne vahvistavat yritysten innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä. IPR-osaamisen läsnäolo kansallisesti on Kongstadin mukaan entistä tärkeämpää.

Tanskan virasto on sekä teknologian että yritystunnusten (business identifiers) strategisen tiedon ja suojaamisen keskus. Virasto pyrkii auttamaan yrityksiä arvioimaan kehitysprojekteja ennen kuin aloitetaan täysimittainen sijoitustoiminta. Virasto tarjoaakin nykypäivänä yrityksille laajamittaisen palvelutoiminnan, jonka avulla yritys pystyy arvioimaan asemansa niin teknologian kuin tunnusten osalta.

Viraston tehtävänä on edelleen luonnollisesti myös suojan myöntäminen. Siihen liittyvä työ onkin vakaata. Toisaalta kansainvälistyvässä maailmassa yhä harvempi yritys tarvitsee vain tanskalaisen patentin tai tavaramerkin. Strategisen tiedon välittämiseen liittyvä työ onkin voimakkaassa kasvussa.

Tutkimus- ja selvityspalveluita yrityksille
Virastoa käytetään nykyisin eri tavalla kuin ennen. Sen toiminnassa on siirrytty tuottamaan palveluita yrityksille. Virasto selvittää yrityksille niiden omaan teknologiaan liittyvät strategiset tiedot.

Yritysten tehtävänä on saadun tiedon pohjalta luoda strategiansa ja päättää suojasta. Esimerkiksi patenttisuoja haetaan usein suoraan EPOn kautta. Virasto ei konsultoi yrityksiä eikä laadi hakemuksia, mutta tuottaa aineiston päätöksenteon pohjaksi.

Palvelutuotetta eli tutkimusta myydään myös muille patenttivirastoille. Ulkomaisten hakemusten tutkimuksesta onkin kehitetty viraston toiminnan kannalta merkittävä laatutuote. Tällä hetkellä neljä virastoa (Islanti, Singapore, Turkki ja UK) on ulkoistanut joko kokonaan tai osittain patenttihakemuksiin liittyvän tutkimuksensa Tanskan virastolle.

Virasto on kehittänyt myös koulutustoimintaansa. Koulutus suunnataan seminaarien ja kongressien kautta myös yritysjohdolle.

Kongstad painotti, että vaikka NPI:hin kuuluukin ainoastaan osa pohjoismaisista patenttiviranomaisista, kaikki virastot toimivat yhteisenä rintamana EPOssa. Hänen mukaansa Tanskan virastolla on läheiset suhteet myös Patentti- ja rekisterihallitukseen. Tulevaisuudessa yhteistyötä varmasti tehdään myös PCT-asioissa.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center