Tanakkaa tekstiä tavaramerkkioikeudesta

(IPRinfo 3/2009)

Arvosteltu teos: Harri Salmi – Petteri Häkkänen – Rainer Oesch – Marja Tommila: Tavaramerkki. 2. uudistettu painos. Talentum Media Oy. Helsinki 2008. 902 s.

Arvosteltu teos: Knud Wallberg: Varemærkeret. 4. udgave. Varemærkeloven & Fællesmærkeeloven med kommentarer. EF-varemærket. Madridprotokollen. Jurist- og Økonomforbundets Forlag. København 2008. 602 s.

Esiteltävänäni on kaksi nykyaikaista pohjoismaista tavaramerkkioikeuden yleisesitystä. Tavaramerkki-teoksen toinen painos on ilmestynyt seitsemän vuotta ensimmäisen jälkeen huomattavasti laajempana.

Knud Wallbergin teoksen Varemærkeret kaksi ensimmäistä painosta julkaistiin yhteistyössä edesmenneen kööpenhaminalaisprofessori Mogens Koktvedgaardin kanssa, kun Tanskassa oli vuonna 1991 uudistettu tavaramerkkilainsäädäntö säätämällä uudet tavaramerkkilaki ja yhteismerkkilaki. Myös Wallbergin teoksen kaksi viimeisintä painosta ovat olleet huomattavasti laajempia kuin aiemmat versiot.

En ole löytänyt kummastakaan teoksesta runsaasti puutteita tai virheitä. Pohjoismaisesta oikeuskirjallisuudesta kummassakin teoksessa on sivuutettu (Tavaramerkki -teoksen yhtä alaviitettä lukuun ottamatta) ainoa laajempi tavaramerkkien degeneroitumista koskeva pohjoismainen monografia, Lars Holmqvistin väitöskirja Degeneration of Trade Marks, Malmö 1971.

Kummassakaan teoksessa ei ole mainittu Per Jonas Nordellin teosta Varumärkesrättens skyddsobjekt. Om ordkännetecknets mening och referens. Stockholm 2004. Lars Holmqvistin teokseen Varumärkens särskiljningsförmåga, Stockholm 1999 on viitattu lyhyesti Wallbergin teoksen sivulla 67, ei sitä vastoin Tavaramerkki -teoksessa.

Lars Holmqvistin tavaramerkin vakiinnuttamista koskevaa keskeistä pohjoismaista artikkelia Om inarbetning av varukännetecken, NIR 1975 sivut 255-282 ei ole mainittu kummassakaan teoksessa. Molemmissa olisi ollut perusteltua käyttää hyväksi myös Camilla Hørby-Jensenin väitöskirjaa Retsfortabende passivitet – hvorfor, hvordan, hvornår? København 2007, jonka 12. luvussa on käsitelty tavaramerkkioikeudellista passiivisuutta.

Pääasialliset moitteeni Wallbergin teokseen kohdistuvat tapaan viitata oikeuskirjallisuuteen. Osa teoksessa mainituista kirjoituksista on mainittu vain tekstiviittauksina.

Wallbergin teoksen tehokas hyväksikäyttäminen edellyttää myös sitä, että lukijalla on käytössään Ugeskrift for Retsvæsen (UfR, U) -lehti joko painettuna tai Thomson Online -versiona. Muutoin teoksen useat lyhyet viittaukset tanskalaisiin oikeustapauksiin saattavat jäädä hyödyntämättä suomalaiselta lukijalta.

Wallbergin teoksen oikeustapaushakemistossa mainituista ratkaisuista ne Sø- og Handelsretten -tuomioistuimen vuoden 2002 jälkeen annetut ratkaisut, joita ei ole julkaistu UfR -lehdessä, löytyvät tuomioistuimen omalta verkkosivustolta: , jossa on myös hyvä hakukone.

Olisin kaivannut Wallbergin teoksen hakemistoon myös viittaukset Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYT) keskeisiin ratkaisuihin, kuten C-251/91 (Sabel v. Puma) ja C-408/01 (Adidas v. Fitnessworld), joskin ne löytyvät oikeustapaushakemiston avulla.

Myös Tavaramerkki -teoksen hakemistoja olisi hyvä uudistaa tulevaisuudessa siten, että keskeiset EYT:n ratkaisut voisi löytää asiahakemiston (s. 893-902) avulla. Seuraavassa painoksessa on myös mielestäni aiheellista lisätä kaikki teoksessa viitatut teokset ja kirjoitukset lähdeluetteloon. Hakemistoa, lähdeluetteloa ja oikeustapaushakemistoa käytetään hyväksi paitsi teokseen itseensä tutustuttaessa, myös perehdyttäessä erityisiin tavaramerkkioikeudellisiin ongelmiin.

Ottaen huomioon, kuinka laajalti muuta säädösmateriaalia on otettu Tavaramerkki -teoksen liitteiksi (mm. tavaramerkkilaki ja Yhteisön tavaramerkkiasetus), olisi nyttemmin kodifioituna julkaistun tavaramerkkidirektiivin (2008/95/EY) tullut mahtua mukaan. Tavaramerkkidirektiivin tanskankielinen teksti on Wallbergin teoksen liitteenä.

Tavaramerkki-teoksessa on viitattu huomattavan vähän muiden Pohjoismaiden tuomioistuinten ratkaisuihin, vaikka esimerkiksi rinnakkaistuontia ja uudelleenpakkaamista koskevat tanskalaiset ratkaisut (vrt. Wallberg sivut 143-144) olisi ollut hyvä mainita Tavaramerkki -teoksen sivuilla 530-539. Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuun NJA 2007 s. 431 (NIR 2007 s. 581, Nokia v. Wärdell) liittyvä EYT:n ratkaisu C-316/05 on mainittu Tavaramerkki -teoksen sivuilla 669-670, mutta ei kansallisen tuomioistuimen ratkaisua, josta ilmenevä oikeusohje tulisi ottaa huomioon myös Suomessa ratkaistaessa vastaavanlaisia asioita.

Viimeaikaisista suomalaisista tavaramerkkioikeudellisista tuomioista jäin kaipaamaan rinnakkaistuontiin ja niin sanottuun hiljaiseen suostumukseen liittyviä kolmea Helsingin hovioikeuden niin sanottua mönkijä-ratkaisua (HHO 9.10.2007 Nro 3173, S 07/1479, HHO 9.10.2007 Nro 3176, S 07/1487 ja HHO 9.10.2007 Nro 3175, S 07/2846), johon korkein oikeus on myöntänyt asian kantajalle Modularbox Oy:lle luvan hakea muutosta. Myös muut kaksi saman valittajan valituslupahakemusta (S2007/985 ja S2007/986) ovat edelleen vireillä korkeimmassa oikeudessa.

Lähdeviittausten käyttö Tavaramerkki-teoksessa ei ole ollut täysin johdonmukaista.. Esimerkiksi viittaus Lauri Drockilan artikkeliin Kollisiotilanteista tavaramerkkioikeudessa (LM 1979 s. 648-656) kuuluisi pikemminkin prekluusiota ja passiivisuutta koskeville sivuille (s. 540-543) kuin sekaannusvaaraa koskevaan osaan.

Kumpikin teos soveltuu ensisijaisesti vaativaan ammattilaiskäyttöön yhdistettynä alan yleisesityksenä ja käsikirjana. Kohderyhmänä ovat käsitykseni mukaan ensisijaisesti asianajajat, tavaramerkkiasiamiehet, kansallisten patentti- ja rekisteriviranomaisten virkamiehet sekä tuomarit.

Tässä muodossaan teokset täyttävät hyvin kohderyhmänsä tarpeet ja ne myös täydentävät toisiaan siten, että niiden perusteella saa hyvän käsityksen sekä kahden Pohjoismaan tavaramerkkilakien että EY:n tavaramerkkioikeuden sisällöstä.
Wallbergin teoksen kommentaarimuoto asettaa luonnollisesti rajoituksia sille, missä muodossa ja kuinka laajasti tietoa voidaan esittää kunkin säännöksen yhteydessä. Wallbergin teoksen johdanto-osa tukee kuitenkin hyvin varsinaista lakikommentaariosuutta. Voin mielihyvin suositella kumpaakin teosta kaikille tavaramerkkioikeudesta kiinnostuneille.

Ari Wirén
Käräjätuomari, Helsingin käräjäoikeus