TV:n etätallennus tapetilla

(IPRinfo 1/2010)

Puskurointi kaapeliboksin välimuistiin ei ole laissa tarkoitettua kappaleen valmistusta.

Yhdysvalloissa itärannikon valitustuomioistuin (2nd circuit) antoi vuonna 2008 ratkaisun TV- ja elokuvayhtiöiden ja kaapeli-TV-operaattori Cablevisionin välisessä riidassa.

Cablevision oli informoinut oikeudenhaltijoita uudesta palvelustaan, jolla sen asiakkaat voisivat tallentaa verkkokovalevylle ohjelmia käyttäen omaa kaapeliboksiaan näiden tallennusten ohjelmoimiseen. Oikeudenhaltijat vaativat kieltotuomiota, joka estäisi palvelun aloittamisen.

Loukkaako kaapelioperaattori oikeudenomistajien yksinoikeuksia tallentamalla asiakkaidensa pyynnöstä televisio-ohjelmia? Samat kysymykset ovat hiljattain nousseet esille myös Suomessa.

Palveluna tallentamismahdollisuus
Cablevision lähetti edelleen eri TV-kanavia asiakkailleen. Uudessa palvelussa ohjelma ohjattiin samaan aikaan palvelimelle, jossa oli kaksi puskurimuistia.

Ohjelman palasen tallennuttua ensimmäiseen muistiin järjestelmä selvitti, onko joku asiakkaista pyytänyt ohjelman tallentamista. Mikäli näin oli, puskuriin tallennetun ohjelman 0.1 sekunnin pätkä siirtyi toiseen bufferiin, ja ensimmäisen puskurimuistin päälle kirjoitettiin seuraavaksi lähetetty ohjelman pätkä. Tilattu ohjelma siirrettiin toisesta puskurimuistista kovalevyille tallennettavaksi.

Palvelun toteuttamiseen tarvittiin monimutkaisia tietokoneita ja ihmisiä niiden hoitamiseen. Käyttäjälle palvelu näyttäytyi kuitenkin kotivideonauhurin kaltaisena. Sen sijaan, että tallennuskäsky olisi välittynyt kotona olleeseen tallentimeen, se välittyi verkon kautta keskustallentimeen.

Olennainen osa teknistä prosessia
New Yorkin alioikeus ja tapauksen osapuolet katsoivat, että tapauksessa on merkittävää se, kuka tallensi ohjelmat. Tuomioistuin katsoi, että vastaajan päätäntävalta tallennettavista kanavista, vastaajan omistusoikeus ja ylläpitovastuu tallennuslaitteisiin sekä sen tieto kopioitavista tallenteista ja jatkuva asiakkuussuhde tallentavien asiakkaiden kanssa ovat syitä, miksi kopioiminen tapahtui Cablevisionin eikä asiakkaan toimesta, vaikkakin se kiistatta tapahtui asiakkaan pyynnöstä.
Valitustuomioistuin katsoi, ettei puskurointi välimuistiin ollut lain tarkoittamaa kappaleen valmistusta. Oikeus tulkitsi välimuistiin kirjoittamisen väliaikaiseksi ja erottamattomaksi osaksi teknistä prosessia.

Laitteiden omistusoikeus ei synnytä vastuuta
Valitustuomioistuimen mukaan se, että Cablevision omisti laitteet, ei yksin synnyttänyt vastuuta kopioiden valmistamisesta. Aikaisemmassa oikeuskäytännössä on katsottu, ettei palveluntarjoaja ollut vastuussa asiakkaan sen palvelimille tallentamista loukkaavista tiedostoista, vaikka se omisti palvelimen.

Viitaten myös videonauhureita koskeneeseen Sony Betamax -ratkaisuun oikeus totesi, ettei tallennuslaitteiden valmistaja tai niitä ohjaavien tietokoneohjelmien kirjoittaja ole välittömästi vastuussa oikeudenloukkauksista, mikäli niillä on laillinen käyttötarkoitus.

Oikeus katsoi, ettei asiakkaiden tallentimen ohjelmointi eronnut tavallisen kotivideotallentimen käytöstä niin merkittävästi, että olisi tullut katsoa, että kappaleen valmistamisesta olisi vastuussa joku muu kuin asiakas. Koska järjestelmässä palveluntarjoajan puolesta tallennukseen ei osallistunut ihmistä, ja koska oikeudenloukkaus vaatii tahallisuutta, ei Cablevision ollut syyllistynyt oikeudenloukkaukseen.

Ei yleistä vastuuvapautta kaikille etätallennuspalveluille
Oikeus löysi analogian kaupan omistajasta, joka tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden käyttää kaupan nurkassa seisovaa kopiokonetta. Sen sijaan se hylkäsi analogian kopioliikkeestä, jossa henkilökunta tekee kopiot asiakkaan pyynnöstä asiakkaan toimittamasta teoksesta kopiokoneilla.

Valitustuomioistuin katsoi edelleen, että vastaajan kontrolli tallennettavaksi valittuihin kanaviin oli rajallinen. Cablevision ei pystynyt valitsemaan, mitä ohjelmia kanavilta tuli, eikä myöskään mihin aikaan.

Asiakkaat, ei vastaaja, valmistivat kopiot televisio-ohjelmista. Vastaaja ei tämän vuoksi ollut suoraan loukannut kantajan yksinoikeutta kappaleen valmistamiseen. Tämän takia alioikeuden tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin.
Tuomioistuin kuitenkin korosti, ettei sen ratkaisu anna vastuuvapautta kaikille etävideopalveluille, ja ettei tapauksessa käsitelty epäsuoraa tai välillistä vastuuta loukkauksista. Korkein oikeus ei myöntänyt kantajille valituslupaa.

Suomessa ei vielä oikeustapauksia kaukotallennuksesta
Oikeudenomistajat hakivat valituslupaa Yhdysvaltain korkeimmasta oikeudesta, joka kuitenkin eväsi luvan kesällä 2009. Taustalla oli oikeusministeriön lausunto, joka suositteli, ettei tuomioituin myöntäisi lupaa.

Cablevision-tapaus jää nyt itärannikon 2nd District -aluetta sitovaksi ennakkopäätökseksi. Asia on kuitenkin ratkaistu osapuolten välillä koko liittovaltion alueella. Cablevision saa siis aloittaa etätallennuspalvelut missä päin tahansa USA:ta. Koska asia ei päätynyt korkeinpaan oikeuteen, muilla vastaavien palveluiden tarjoajilla ei ole vastaavaa oikeusvarmuutta. Valitustuomioistuimet kun eivät ole sidottuja toistensa ratkaisuihin.

Suomessakin on lukuisia tahoja, jotka lähettävät televisio-ohjelmia edelleen tietoverkkoja käyttäen sekä monia televisio-ohjelmien etätallennuspalveluita. Viime aikoina useat Internet-operaattorit ovat ottaneet palveluvalikoimiinsa tv-tallentimet, jotka sijaitsevat operaattorin tiloissa. Oikeudenhaltijat ovat suhtautuneet etätallennuspalveluihin epäilevästi. On vain ajan kysymys, milloin oikeus saa eteensä ratkaistavaksi tallennuspalveluiden laillisuuden.

Herkko Hietanen
KTT, tutkija, HIIT

Tämä artikkeli julkaistiin lyhennettynä painetussa IPRinfo-lehden numerossa 1/2010.
Kirjoittaja tutkii sosiaalista mediaa tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä sekä toimii vierailevana tutkijana MIT:n ja Harvardin yliopistoissa.

Ratkaisut
Twentieth Century Fox Film Corp. v. Cablevision 23 Sys. Corp. (Cablevision I), 478 F. Supp. 2d 607 (S.D.N.Y. 2007) s. 618-621;
Religious Technology Center v. Netcom On-Line Communications Services, 907 F. Supp. 1361 (N.D. Cal. 1995)
Sony Corp. of America v. Universal City Studios, Inc., 464 U.S. 417 (1984)