Suuri keksintö voi syntyä yllättäen
(IPRinfo 3/2011)
Erityisesti start up -yrityksessä pitää ymmärtää aineettomat oikeudet, sanoo skandinaavista muotoilua amerikkalaisille tarjoavan DesignStoryn perustaja.
Suomalainen Mia Lewin suoritti Stanfordin yliopistossa MBA-tutkinnon ja jäi sen jälkeen töihin Yhdysvaltoihin. Lewinin lukioaikaisella kaverilla Inka Merolla on samanlainen tausta: molemmat ovat kehittäneet start up -sijoitustoimintaa sekä työskennelleet kansainvälisissä teknologiayrityksissä.
– Mia kertoi, että Jenkeistä ei saa hyviä design-tuotteita. Sieltä saa vain massatuotettua Ikeaa tai tuhansia taaloja maksavaa huippudesignia, Inka Mero kertoo.
Vuonna 2009 Lewin ja Mero perustivat DesignStory-verkkokaupan. Se tarjoaa amerikkalaisille kuluttajille design-lifestyle-tuotteita, jotka suomalaisille ovat arkipäivää, kuten Iittala, Marimekko ja Aarikka.
– Halusimme luoda alustan, jossa suunnittelijat voivat kertoa tarinansa ja hyödyntää internet-innovaatioita, yhteisöllisiä elementtejä ja hauskaa navigointia.
Netin avulla melutason yläpuolelle
DesignSrory on verkkokauppa, jossa asioidakseen tulee rekisteröityä jäseneksi. Alun perin sen piti luoda myös omia tuotteita niin, että ne suunniteltaisiin esimerkiksi Suomessa, markkinoitaisiin verkkokaupassa ja tuotettaisiin Yhdysvalloissa lähellä ostajaa.
– Olemme toistaiseksi pitäytyneet olemassa olevassa designissä. Sitä on maailmassa paljon, mutta sitä ei ole riittävästi kaupallistettu.
Euroopassa tapahtuu Inka Meron mukaan valtavasti design-innovaatiota. Ilmiö muistuttaa musiikkia ja muotia. Internetin avulla suunnittelija, jota kukaan ei tuntenut eilen, voi tänään löytää globaalin asiakaskunnan.
– Täytyy vain päästä melutason yläpuolelle, ja me tarjoamme siihen mallin.
DesignStoryn verkkosivut ovat rekisteröityneelle katsojalle visuaalinen ilotulitus. Viikoittain vaihtuvissa kampanjoissa esitellään muutama suunnittelija tuotteineen normaalia syvemmin.
Jokaisella suunnittelijalla on sivuilla lisäksi oma, niin sanottu design-studio, jossa kerrotaan uusiakin asioita suunnittelijoista kuten esimerkiksi Eero Aarniosta tai Aarikasta.
Hitti pitää suojata
DesignStoryllä on tekijänoikeus sivujen sisältöön. Koodi, jota ei ole näkyvissä avoimena lähdekoodina, on oma.
– Yleensä tällaisia internet-palveluja ei patentoida, ellei niissä ole jotain todella erityistä, Mero sanoo.
Yrityksellä on oma verkkotunnusstategia, joka liittyy sen alustan teknologiseen ratkaisuun. Yksittäiseen tuotteeseen liittyviä URL-osoitteita yritys ei rekisteröi, ellei siitä erikseen sovita.
Lewin ja Mero rakensivat liiketoimintakonseptiaan Keksintösäätiön avulla. Mero kiittää Keksintösäätiötä neuvoista, joiden avulla he osasivat ottaa liiketoiminnan avaamat mahdollisuudet huomioon rakentaessaan sopimusmalleja.
Suunnittelijoiden kanssa tehdään yleensä parin vuoden yhteistyösopimukset.
DesignStoryllä on yksinoikeus myydä yhteistyökumppaninsa tuotetta tietyn ajan, jonka jälkeen suunnittelija voi levittää sitä myös muihin kanaviin.
– Ostaessamme valmista designiä sovimme hinnan ja saamme myyntikatetta. Jos design on aivan uutta, maksamme suunnittelijalle royaltin myynnistä.
Tavaramerkkejä on Meron mukaan useammassa ”kerroksessa”: DesignStoryn oma brändi siihen liittyvine tavaramerkkeineen, suunnittelija- ja brändiyhteistyökumppaneiden omat tavaramerkit ja mahdollinen uusi design.
Meron mielestä aineettomien oikeuksien tunnistaminen ja ymmärtäminen on start up -kasvuyritykselle tärkeää. Merkittävä keksintö voi nimittäin syntyä yllättäen.
– Riittää, että teettää tuotteen, josta tulee hitti. Silloin se pitää tunnistaa ja suojata.
Ideasta liiketoiminnaksi
Keksintösäätiö etsii, arvioi ja auttaa kehittämään yksityishenkilöiden ja alkavien yritysten keksinnöistä ja ideoista liiketoimintaa.
Tuoteväylä auttaa uusien ideoiden kehittäjiä liiketoiminnan alkutaipaleella. Oman alueen Tuoteväylä-tiimi tai asiamies arvioi, millaista tukea idea voi saada.
Jos idealla on kasvumahdollisuuksia ja kansainvälistä potentiaalia, se voidaan ohjata Keksintösäätiöön kehitettäväksi, jolloin sille voidaan teettää lisää selvityksiä esimerkiksi IPR-strategiasta, markkinoista ja prototyypin rakentamisesta.
Sen jälkeen Keksintösäätiö voi myöntää tukirahaa esimerkiksi patentointiin, teknisen ja kaupallisen toimivuuden testaukseen sekä tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen.
Tiina Pelkonen
