Suomen innovaatiopolitiikan inventaario 2008: Suuret odotukset – entä tulokset?

(IPRinfo 1/2009)

Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistys (SKTY) järjesti yhteistyössä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kanssa 3.12.2008 ”Haastavan iltapäivän”, jossa käsiteltiin kansallista innovaatiostrategiaa ja innovaatiopolitiikkaa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Kivi-Koskinen muistutti innovaatiotoiminnan olennaisuudesta Suomen kilpailukyvylle ja keksimisprosessin kipupisteistä, erityisesti rahoituksen haasteista.

Oman apunsa keksimisarkeen tuo säätiön puheenjohtaja Erkki Kuparin tilaisuudessa julkistama Suomalaisten keksijöiden tukisäätiö. Se tukee keksijöitä apurahoin keksimisprosessin eri vaiheissa. Säätiön varat kerätään pääasiallisesti yritysmaailmasta. Ensimmäisenä lahjoittajana oli Muumi-maailmastaan tunnettu Dennis Livson.

Innovaatiostrategiasta puuttuu nykytilanteen analyysi
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) varapuheenjohtaja Tuomo Rönkkö kyseenalaisti innovaatiostrategian painopisteitä ja kyseli konkreettisten toimenpiteiden perään. Hän kaipasi selkeämpää visiota ja toimintasuunnitelmaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teollisuusneuvos Paula Nybergh totesi innovaatiostrategian olevan ensisijaisesti viestinnällinen haaste. Konkreettisia toimenpiteitä ei ole hänen mukaansa vielä sisällytetty eduskunnalle annettuun selontekoon, mutta ne ovat valmisteilla. Nybergh totesi lopuksi, että menossa niin paljon innovaatiohankkeita, että tällä hetkellä tarvitaan erityisesti tilanneanalyysiä.

IPR-strategiaa koskevassa haasteessa Berggrenin toimitusjohtaja Jorma Hanski huomautti, että innovaatiostrategiasta puuttui selkeä analyysi nykytilanteesta sekä prosessin kuvaus. Tämä hankaloittaa myös IPR-strategian tekoa. Hanski kyseli myös, kenen etua strategioissa tavoitellaan, ja mitä todellisuudessa on mahdollisuus saavuttaa.

Kummalliset ratkaisut eivät toimi globaalissa kilpailussa
Hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva TEM:stä muistutti IPR:ien eli immateriaalioikeuksien olevan myös innovaatiopolitiikan olennainen osa. Hän totesi, että myös IPR-strategiassa ajetaan kansallista etua ”kansallisesti itsekkäillä valinnoilla”. Liikkumavara on kuitenkin suhteellisen vähäinen EU:n innovaatiostrategian ja kansainvälisen sääntelyn puitteissa.

Rinkinevan mukaan mitään kummallisuuksia ei voi luoda, sillä kansainvälisessä kilpailussa ne ovat hyödyttömiä rajojemme ulkopuolella. Haasteita riittää myös kotimaassa esimerkiksi ministeriöiden välisten painotuserojen vuoksi. Vaikein asia IPR-strategiassakin on kuitenkin raha.

Päivän puheenjohtaja Arto Tuominen sai haastateltavaksi Göran Sundholmin. Menestynyt keksijä valotti yleisöön menevästi omaa uraansa ja keksimistoimintansa taustoja.

Sundholmin mukaan keksiminen on impulsiivista ja usein melko lyhytnäköistä toimintaa.

– Aina ei ole ihan tarkkaa tietoa, mitä on myymässä, Sundholm totesi.
– Eräässäkin tilanteessa saksalainen kumppani osti tuotteen suoraan suunnittelupöydältä, ja siinä tuli sitten hiukan kiire hakea patenttia.

Myös Sundholm korosti erityisesti pienten yritysten rahoitusmahdollisuuksien haasteellisuutta ja keksintöjen arvostamista vakuutena. Erään suuren tilauksen yhteydessä hän oli joutunut kirjoittamaan kirjeen suoraan silloiselle presidentille Martti Ahtisaarelle saadakseen vauhtia valtiontakausneuvotteluihin. Pääomasijoittajille Sundholm ei ole koskaan lämmennyt. Hän kuitenkin totesi, että Suomessa on hyvä olla yrittäjä.

Ytimekästä kieltä innovaatioterminologian tilalle
Sundholm korosti keksijän roolia kaupallistamisessa.

– Kuka ostaisi oikeuksia keksintöön, joka on pelkästään paperilla, hän kysyi.
– Se on vain pieni lähtölaukaus, sitten vasta aletaan kehittää ja tuotteistaa.

Maailmanmenestykseen nousseen sammutusjärjestelmän taustoja Sundholm valotti kertomalla, että hänen aiempi kokemuksensa rajoittui siihen, että hän oli kuulunut 10 vuotta vapaapalokuntaan!

Hän havaitsi ongelman ja myi siihen ratkaisun 22 miljoonalla eurolla. Sundholm ei tosin kertomansa mukaan tyydy vain ongelma- tai kysyntälähtöiseen innovointiin, vaan hänen mukaansa keksijän pitää tarvittaessa myös luoda markkinoita vaikka säädöksiä muuttamalla.

Apulaissihteeri Osmo Kuusi toi terveiset eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta. Hänen mukaansa meillä on hyvin innovatiivinen parlamentti. Kuusi korosti valiokunnan tekemää laajaa kuulemista innovaatioasioissa.

Loppukeskustelussa viitattiin Sundholmin ytimekkäisiin kommentteihin ja ihmeteltiin, mihin tarvitaan monimutkaista innovaatioterminologiaa. Vilkasta keskustelua herätti palveluinnovaatioiden suojaaminen ja merkitys sekä keksijöiden nimittäminen ”pellepelottomiksi”.

Keksiminen ei osallistujien mielestä ole todellakaan pelleilyä. Samalla kuitenkin todettiin, että parhaat innovaatiot eivät synny pakolla, vaan sopivan luovuuden, osaamisen ja ”hulluuden” seurauksena. Ja Sundholmin kaltaiset menestystarinat kannustavat jatkamaan.

Markus Myhrberg
Partner, Lexia Oy
 

Innovaatio- ja IPR-strategian puimista jatketaan huhtikuussa Turussa ja Helsingissä Innovaatioparlamentissa (21.-22.4. 2009), joka kuuluu Maailman henkisen omaisuuden päivän (26.4.2009, joka on myös Keksijän päivä) tapahtumiin. Tekijänoikeuspäivää vietetään jo 23.4.2009.
Tietoa näistäkin tapahtumista tulee SKTY:n kotisivulle:
http://www.keksijoidentuki.fi