Scratch – avointen ohjelmien raapustelua tavallisille kuolevaisille

(IPRinfo 4/2010)

MIT-yliopiston Scratch-hanke lupaa muuttaa Pihtiputaan mummon ja tämän kymmenvuotiaat lapsenlapset koodareiksi.
Yhä useampi yritys on siirtynyt käyttämään ja kehittämään avoimen lähdekoodin ohjelmia, mutta onko ohjelmoiminen yhä vain alaan vihkiytyneiden nörttien yksinoikeus?

Vielä vuosituhannen alussa isojen asianajotoimistojen lakimiehet pitivät avoimen lähdekoodin lisensoinnin tutkimusta yksinomaan kiinnostavana akateemisena harjoituksena. Vapaita ohjelmia kehittelivät harrastelijat ja hakkerit – ryhmät, joiden maksukyky oli rajallinen.

Suomessa Nokia ensimmäisten joukossa sai avoimen koodin herätyksen ja kaappasi monta asiaan perehtynyttä lakimiestä palvelukseensa. Tänään jokaisesta vähänkin suuremmasta toimistosta löytyy vapaita ohjelmia käyttäviä asiakkaita, joita palvellaan siinä missä muitakin.

Vaikka moni tavallinen kuolevainen käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia, heille koodin avoimuudella ei ole suurta merkitystä. Koodaaminen vaatii monimutkaisten ohjelmointikielten hallintaa ja vuosien kokemusta. Vai vaatiiko?

MIT auttaa lapsetkin koodaamaan
Scratch on MIT:n medialaboratorion ohjelmointikieli, joka ei vaadi aikaisempaa ohjelmointikokemusta. Ohjelmoinnin alkuun pääsee alle tunnissa lataamalla http://scratch.mit.edu -sivulta ilmaisen ohjelmointialustan.

Ohjelmointi tapahtuu linkittämällä käskyjä ja grafiikkaa palapeliä muistuttavalla graafisella käyttöliittymällä. Jo muutamassa minuutissa kokematonkin käyttäjä onnistuu saamaan pelihahmot pyörimään ruudulla käskyjen tahdissa.

Yli miljoona Creative Commons -peliä
Jos pelien ohjelmointi tyhjästä ei innosta, käyttäjä voi ladata ja muokata mitä tahansa noin miljoonasta verkkosivuilta löytyvästä pelistä. Kaiken tämän mahdollistaa CC-lisenssi. Järjestelmä pitää automaattisesti huolen, että alkuperäinen tekijä saa hänelle kuuluvan tekijäkunnian, kun koodia käytetään uudelleen.

Scratchilla tuotetut pelit voi julkaista joko omilla verkkosivuillaan tai laittaa jakoon Scratch-sivustoille. Näillä julkaiseminen on ilmaista, mutta sivusto julkaisee vain ohjelmia, jotka on CC-lisensoitu.

Sivustolla on noin puoli miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. He ovat luoneet 17 miljoonaa skriptiä ja tuottaneet 6 miljoonaa kuvaa. Scratchiin tutustuu 15 000 uutta käyttäjää kuukaudessa. Erityisen kiinnostavan ohjelmointialustasta tekee käyttäjien ikä. Käyttäjistä suurin osa on teini-ikäisiä ja sitä nuorempia.

Ongelmana plagiointi vai onko?
Scratch-ryhmä kävi läpi käyttäjien projektien sivuille kirjoittamat kommentit. Vaikka ohjelmointialusta ja käyttöehdot mahdollistavat remiksauksen sekä teknisesti että oikeudellisesti, kaikki käyttäjät eivät ymmärrä pelien tällaista käyttötapaa.
70 prosenttia käyttäjistä ei ollut huomannut, että heidän projektejaan oli käytetty rakennuspalikkana muissa projekteissa. Niistä, jotka olivat huomanneet, puolet ei kommentoinut muutoksia lainkaan.

Viidesosa kommentoi muutoksia positiivisesti, negatiivisia kommentteja antoi alle kymmenesosa. Heistä joka viides joko suoraan syytti tai vihjasi, että remiksaaja oli syyllistynyt plagiointiin.

Sukupuoli ja ikä vaikuttivat kommentointiin. Nuoret ja pojat olivat kärkkäämpiä negatiivisten kommenttien jättäjiä. Myös oman työn kompleksisuus sai tekijät paheksumaan töiden muokkausta. Oma aikaisempi remiksaustausta ei sen sijaan vaikuttanut kommentteihin.

Nuoret oikeudenomistajat ja lisensointi
Scratch kulkeutuu lasten käsiin muun muassa ”One Laptop per Child” -hankkeen tietokoneissa. Kun tekijänoikeuden omistajat nuortuvat, tulee vastaan ongelmia, joita aikaisemmin ei ole jouduttu käsittelemään.

Tiedämme, että nuoret saavat kehitystasonsa mukaan hallita taskurahojaan. Mutta miten on pelikoodin laita? Lisensointi on oikeustoimi, ja Creative Commons -lisenssi kaiken lisäksi vastikkeeton sellainen. Miten laki suhtautuu lasten maailmalle tekemiin lahjoihin, jää nähtäväksi.

 

Herkko Hietanen
KTT, OTM, HIIT