SHOKit ja IPR – ei mahdoton yhtälö

Tutkijoita kiinnostavat SHOK-hankkeet ovat luoneet verkostoja, ja niissä on joustavuutta, jota EU-hankkeissa ei välttämättä ole.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaama SHOK-toiminnan arviointi julkaistiin helmikuussa 2013. Arvioinnin mukaan toiminnassa on vielä kehitettävää, mutta sen tarjoaman yrityslähtöisen tutkimuksen edistäminen koetaan tarpeelliseksi. SHOK-toiminnan merkittävämmäksi saavutukseksi nähdään aiempaa yrityslähtöisempi tutkimus, joka on kunnianhimoisempaa, avointa ja sitoutunutta.

SHOKeihin osallistuneiden sidosryhmien arviot muun muassa niiden tuloksellisuudesta eroavat toisistaan selkeästi. Ongelmaksi nähdään myös SHOKien heikko kansainvälisyys sekä tavoitteiden ristiriitaisuus, jonka vuoksi tulevaisuudessa on tehtävä selkeitä strategisia valintoja eri tavoitteiden välillä.

Ratkaisemattomat IPR-kysymykset on tunnistettu yhdeksi ongelmaksi, sillä osa SHOKeista ei kykene hyödyntämään tutkimustuloksia kaupallisesti läheskään riittävästi. Arviointiryhmän mukaan SHOKin ja Tekesin laatimat säännöt IPR-asioihin ovat selkeät, mutta käsitys epäselvyydestä on jäänyt elämään. Suhtautuminen tulosten kaupallistamiseen on kahtalainen. Joissakin SHOK-ohjelmissa on selvästi sanottu, ettei kaupallistaminen ole tärkein päämäärä, toisissa SHOKeissa se on määritelty yhdeksi tuloksellisuuden mittariksi.

Yritykset rahoittavat keskittymissä tapahtuvasta tutkimuksesta noin 40 prosenttia ja Tekes noin 60 prosenttia. Koska SHOKit toimivat pääosin julkisella rahoituksella, toiminnan on oltava läpinäkyvää ja tulosten mahdollisimman vapaasti saatavilla.

Avoimuus esteenä kansainvälistymiselle

SHOK-keskittymien tarkoitus on toimia avoimen innovoinnin (Open Innovation, OI) periaatteiden mukaisesti. Tutkimusohjelmiin osallistuneilla on rinnakkainen käyttöoikeus ohjelman aikana syntyneisiin tuloksiin ja immateriaalioikeuksiin ilman erillistä korvausta, mutta omistusoikeudet kuuluvat tuloksen aikaansaaneelle. Jos tulokset aikaansaadaan yhdessä, tulokset myös omistetaan yhdessä.

Tulokset on julkistettava mahdollisimman pian tutkimusohjelman päättymisen jälkeen. Laajemmassa mallissa kaikki osallistujat julkaisevat tutkimustensa tulokset. Rajoitetussa mallissa tutkimusorganisaation on julkaistava kaikki tulokset, mutta osallistuneiden yritysten on julkaistava vain tutkimusohjelma nimi, julkisen rahoituksen määrä ja yleiskatsaus tutkimustuloksista. Tulokset voidaan julkaista viivästetysti, jos esimerkiksi oikeuksien suojaaminen sitä vaatii. Tuloksiin erottamattomasti liittyvät tausta-aineistot on myös julkistettava.

Omistusoikeuksia voidaan jakaa ja siirtää sopimuksilla. Tutkimusorganisaatiot omistavat alihankintana tekemänsä työn tulokset, ja tulosten käyttöoikeudet voidaan luovuttaa tutkimustarkoituksessa toisille tutkimusorganisaatioille. Tausta-aineistojen omistusoikeuksiin rahoitusehdoissa ei puututa. Tulosten suojaaminen ja omistusoikeuden siirtäminen on omistajan päätettävissä. Tekesin rahoitusehtojen mukaan IPR-siirroille on määriteltävä markkinahinta, mutta tämä on ongelmallista, sillä hintoja määrittäviä markkinoita on vähän.

Ulkomailla rekisteröidyt yritykset voivat osallistua SHOK-ohjelmiin, mutta Tekesin myöntämää rahoitusta ne eivät voi saada. Joidenkin raportissa esitettyjen arvioiden mukaan ulkomaisten yritysten vähäinen osallistuminen johtuu avoimen innovoinnin mallista, mutta luonnollisesti kiinnostusta yhteistyöhön vähentää yritysten välinen kilpailu. Jos kannustimia yhteisten tutkimustulosten kaupallistamiseksi ei ole, lupaavia tutkimustuloksia ei viedä eteenpäin. 

Lyhyen aikavälin tavoitteiden ja tieteellisen uraauurtavan tutkimuksen samanaikaisen tavoittelun yhteensovittamisessa on myös ongelmia. Tutkimusten tulokset näkyvät yrityksen toiminnassa vuosien viiveellä, ja tulevia hyötyjä on vaikea perustella yritysten johdolle. IPR-ongelmien runsas esilletuominen onkin arviointiryhmän mukaan todennäköinen merkki siirtymisestä soveltavampaan tutkimukseen.

Hyvät käytännöt jakoon

Epäselvinä ja motivoimattomina pidetyt IPR-käytännöt haittaavat uusien avausten tekemistä ja ne vievät liikaa huomiota epävirallisemmilta yhteistyömahdollisuuksilta. Arvinointiryhmän mielestä asiaa katsotaan liian kapea-alaisesti, jos IPR on ainoa yritysten saama lisäarvo SHOK-ohjelmista. Kaikki eivät ole ehkä ymmärtäneet sitä, että SHOK-ohjelmissa muidenkin saavuttamat tulokset olisivat yhteisesti käytettävissä. Avoimuus voi tuoda mukanaan hyödyntavoittelua, sillä jotkut haluavat vain mukaan yhteistyön tuomiin verkostoihin, mutta eivät ole valmiita antamaan omaa panostustaan.

Hyviä IPR-käytäntöjä pitäisi tunnistaa ja jakaa enemmän. Esimerkiksi TIVITiin liittyvissä haastatteluissa ne tulivat esille, mutta niitä ei nähty ongelmallisina. Yhtenä ratkaisuna ehdotettiin holding-yhtiön tai säätiön perustamista IPR-portfolion hallinnointia ja lisenssien myymistä varten. Saadut tulot jaettaisiin osinkoina, tai ne sijoitettaisiin uuteen tutkimukseen.

Tutkijoiden kiinnostus SHOK-hankkeisiin on ollut runsasta. Ne ovat tarjonneet erilaisen ympäristön tutkimuksen kehittämiselle, ja niissä opittu uudenlaista tieteen tekemisen ja tutkimuksen taitoa. Kaikille tällainen tutkimuksen tekemisen malli ei kuitenkaan sovi. Yritysten ja yliopistojen välinen ristiriita näkyy. SHOKit ovat tuoneet verkostoja, ja niissä on joustavuutta, jota EU-hankkeissa ei välttämättä ole. Joustavuudesta halutaan pitää kiinni jatkossakin.

Uusi SHOK-johtoryhmä on nimitetty, ja ohjelman uudistamisesta kerrotaan kevään 2013 lopussa. SHOK-instrumentti luotiin pitkän aikavälin kehittämiseen, ei pikaiseen markkinoille menemiseen. Kulttuurinmuutos vie aina aikaa ja se tapahtuu hiljaa taustalla, kaikki ei ole vielä näkyvillä. Uusia avauksia kuitenkin odotetaan.

Soile Manninen
Tietoasiantuntija
IPR University Center

Pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto – nykyinen tiede- ja innovaationeuvosto – päätti vuonna 2006 strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) perustamisesta. Toiminta käynnistettiin vuonna 2007 ja sen tarkoituksena on luoda puitteet innovatiivisten yritysten ja huippututkimuksen väliselle yhteistyölle. Keskittymät on organisoitu julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien ympärille ja niitä koordinoivat osakeyhtiömuotoiset SHOK-yhtiöt.

SHOK-keskittymät ovat Cleen Oy (energia ja ympäristö), FIMECC Oy (metalliteollisuus), FIBIC Oy (biotalouden osaamiskeskittymä), RYM Oy (rakennettu ympäristö), SalWe Oy (terveys ja hyvinvointi) ja TIVIT Oy (ICT ja digitaaliset palvelut).

www.tem.fi > Ajankohtaista > Julkaisut > Innovaatio

”Licence to SHOK?” External evaluation of the strategic centres for science, technology and innovation. Publications of the Ministry of Employment and the Economy, 1/2013.