Respektioikeus uusien haasteiden edessä

(IPRinfo 3/2007)

Esimerkiksi analogisessa muodossa olevan teoksen muuntaminen digitaaliseksi voi johtaa respektioikeuden loukkaamiseen.

Tekijänoikeuden moraaliset oikeudet, joista merkittävimmät ovat isyysoikeus ja respektioikeus, liittyvät tekijän persoonan kunnioittamiseen. Niiden tarkoituksena on suojata tekijän ja hänen henkisen työn tuloksena syntyneen teoksensa välistä erityistä suhdetta ja antaa taloudelliset intressit ylittävää suojaa.

Respektioikeus suojaa tekijänoikeudenhaltijaa siltä, ettei teosta muuteta hänen kirjallista tai taiteellista arvoaan tai omalaatuisuuttaan loukkaavalla tavalla eikä teosta saateta yleisön saataviin häntä loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.
Teknologiset innovaatiot (esimerkiksi radio ja videonauhuri) ja niihin sisältyvät taloudelliset intressit ovat aina aiheuttaneet tekijänoikeudelle haasteita, jotka ovat vähitellen johtaneet sopeutumiskehitykseen. Digitalisoituminen eroaa aiemmista teknologiamuutoksista siinä, että tekijänoikeuden alaista materiaalia on erittäin helppoa, halpaa ja nopeaa kopioida sekä muunnella.

Kuka tahansa voi toimia sisällöntuottajana. Digitaalitekniikan mahdollistamat käyttötavat helpottavat suojatun materiaalin käyttämistä, mutta samalla ne saattavat heikentää tekijänoikeuden haltijan mahdollisuuksia valvoa ja toteuttaa oikeuksiaan.

Digitalisointi muuttaa teosta
Viime aikoina teokset ovat kiihtyvällä tahdilla muuttuneet analogisista digitaalisiksi; ykkösiksi ja nolliksi. Analogisessa muodossa olevan teoksen digitalisointi sisältää riskin respektioikeuden loukkaamisesta.

Teoksen taso saattaa heiketä, kun se digitalisoidaan tietokoneen ymmärtämään muotoon; joka tapauksessa katsojalle teoksesta syntyvä kokemus on erilainen kuin alkuperäistä teosta tarkasteltaessa. Teos saatetaan lisäksi liittää osaksi sellaista verkkosivua, joka edustaa tekijälle vierasta aatesuuntaa tai jonka hän kokee muuten loukkaavaksi.

Uusi teknologia on mahdollistanut sen, että käytännössä jokainen halukas voi muokata hallussaan olevaa teosta. Aineiston sallitun käyttämisen ja lupaa edellyttävän käyttämisen rajaa ei aina tunnisteta. Esimerkiksi multimediateoksen luominen vanhoja teoksia yhdistelemällä saattaa loukata respektioikeutta. Parodiat ovat edelleen sallittuja, mutta huomaamatta saatetaan ylittää sallitun rajat.

Käytännön esimerkki respektioikeutta mahdollisesti loukkaavasta teoksen käytöstä on sävellysteosten käyttäminen matkapuhelinten soittoääninä, johon tekijänoikeusneuvostokin on ottanut kantaa (TN 2000:12). Säveltäjä voi kokea ongelmalliseksi sen, että kokonaiseksi tarkoitettu teos typistetään vain muutaman tahdin mittaiseksi soittoääneksi.
Toisentyyppisen ongelman muodostavat internetin hakukoneet. Tavallinen hakukone esittää käyttäjälleen listan hyperlinkkejä. Näitä avaamista edellyttäviä ja toiselle verkkosivulle vieviä linkkejä ei ole pidetty respektioikeutta loukkaavina, koska teos ilmenee juuri sellaisessa muodossa ja ympäristössä, johon tekijä on sen tarkoittanut.

Mutta miten tulisi suhtautua hakukoneen linkkien yhteydessä esiintyviin otteisiin linkitetyn verkkosivun sisällöstä? Ote ilmenee irrallaan tekijän tarkoittamasta kontekstista. Samoin ongelmallisia ovat syvälinkit, jotka ohittavat internetsivun avaussivun.

Teosten levityksessä uusia haasteita
Perinteiset vertaisverkot perustuivat hakukoneiden tapaan linkkilistoihin. Uudentyyppisissä vertaisverkoissa teokset pilkotaan pieniin paloihin ja välitetään eteenpäin lukuisten palvelimien kautta käyttäjiltä toisille, eikä teosta enää aina siirretä kokonaisuudessaan yhdeltä käyttäjältä toiselle. Vertaisverkkoa voidaan hyvästä syystä pitää teokselle vieraana ympäristönä.

Pohdittavaksi tulee myös, miten teoksen välittämisen edellyttämää pilkkomista arvioidaan respektioikeuden kannalta. On mahdollista, ettei vertaisverkon käyttäjälle syystä tai toisesta lataudu kokonaista teosta, jolloin tekijä saattaa katsoa teoksen muuttuneen häntä loukkaavalla tavalla. Jos teosta vielä esitetään muutetussa muodossa, se saatetaan saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa.

Tekijän mahdollisuudet käytännössä toteuttaa moraaliset oikeutensa muodostavat uuden haasteen. Respektioikeuteen suhtaudutaan kansainvälisesti hyvin vaihtelevasti, vaikka oikeuksista on sovittu jo vuonna 1886 solmitussa Bernin yleissopimuksessa (Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta). Respektioikeutta suojataan melko hyvin Manner-Euroopassa ja Skandinaviassa, mutta esimerkiksi Britanniassa ja USA:ssa sitä on pidetty vähämerkityksellisenä. Erilaisista suhtautumistavoista saattaa aiheutua tekijälle ongelmia kansainvälistyvässä käyttöympäristössä.

Loukkauksiin puuttuminen oli aikaisemmin suhteellisen helppoa, eikä loukkaava materiaali yleensä levinnyt kovin laajalle. Teoksen käyttöön esimerkiksi kotimaisessa mainoskampanjassa voi tietysti edelleen puuttua samoin kuin ennen, mutta mahdollisuudet estää respektioikeutta loukkaavan teoksen levittäminen internetissä ovat rajalliset. Teoksen poistaminen internetistä saattaa epäonnistua kokonaan, vaikka loukkaaja onnistuttaisiinkin tavoittamaan.

Respektioikeuden loukkaaminen helppoa
Koskaan ennen ei respektioikeuden loukkaaminen tahallisesti tai tahattomasti ole ollut yhtä helppoa kuin nykyisin digitaalisessa ympäristössä. Digitaaliseen käyttöympäristöön siirtynyt taloudellinen toiminta tarvitsee raaka-aineekseen sisältöä; muokattavissa olevia teoksia. Respektioikeuden loukkauksia on analogisessa maailmassa arvioitu objektiivisesti tekijän subjektiivista mielipidettä kuitenkaan kokonaan sivuuttamatta. Joustavuudessaan sama arviointitapa soveltuu hyvin myös muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Loukkaavuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin se, minkälainen teos on kysymyksessä, mitä sille on tehty ja mihin tarkoitukseen teosta käytetään. Puhtaasti tekniikasta johtuvaa muuttamista tekijä saattaa siten joutua sietämään toisin kuin taiteellisista tarkoitusperistä johtuvaa muuttamista.

Osapuolten intressejä tasapainottava kompromissiratkaisu voisi olla, että tekijän tulisi osoittaa entistä selkeämmin objektiivisesti hyväksyttävä syy sille, että hän vastustaa teoksen muuttamista. Tekijän subjektiivisen käsityksen merkitystä siis vähennettäisiin entisestään. Respektioikeuden haasteet ovat luoneet paineita sekä suoja-alan rajoittamiseen että siitä sopimisen mahdollisuuksien laajentamiseen.

Suoja-alan rajoittaminen ei tarpeellista
Kategorinen respektioikeuden alan rajoittaminen ei ole tarpeen, mutta näköpiirissä on, että digitaalisessa käyttöympäristössä teoksille on sallittua tehdä enemmän kuin ennen. Yhteiskunnan arvot muuttuvat, ja se mikä ennen oli loukkaavaa, ei sitä välttämättä enää ole. Mahdollisesti respektioikeuden merkitys tulee vaihtelemaan nykyistä enemmän teoslajeittain.

Perinteisesti taiteellisiksi mielletyissä teoslajeissa (esimerkiksi kaunokirjallisuus) respektioikeus pysynee entisellä tasollaan, mutta uudemmissa teoslajeissa (esimerkiksi tietokoneohjelmat), ei respektioikeudella ole yhtä suurta kattavuutta. Osittain tämä on luonnollinen seuraus siitä, että uusissa teoslajeissa ei respektioikeudella muutenkaan ole yhtä suurta merkitystä, koska teoksen luomisen tarkoitusperät liittyvät taloudellisiin seikkoihin taiteellisten arvojen sijaan.

Respektioikeudestaan voi luopua osittain
On mahdollista, että tulevaisuudessa saatetaan respektioikeudesta sopia entistä laajemmin. USA:ssa respektioikeudesta voi sopimuksella käytännössä luopua kokonaan. Manner-Euroopassa tekijänoikeuden lähtökohdat ovat toisenlaiset, eikä yhtä laajalle sopimisvapaudelle ole tarvetta. Kansainvälistyvässä toimintaympäristössä on nähtävissä tietynlaista konvergenssikehitystä.

Tällä hetkellä respektioikeudesta voi Suomen tekijänoikeuslain mukaan luopua laadultaan ja laajuudeltaan rajoitetusti. Vaikka täydellinen luopuminen ei tulisikaan mahdolliseksi, laajennee rajoitetun luopumisen ala. Joka tapauksessa tekijälle tulee jättää mahdollisuus puuttua vähintään karkeimpiin respektioikeuden loukkauksiin, eikä jokin tämän tyyppinen luopumisrajoitus estäne teosten käyttäjiä toteuttamasta omia tarkoituksiaan. Lopulta kyse on osapuolten intressien tasapainottamisesta.

Respektioikeudelle edelleen tarvetta
Yleistäen voi sanoa, että teoksia käyttävät tahot haluaisivat ne käyttöönsä ilman mitään rajoituksia. Samalla saatetaan ajatella respektioikeuden olevan teosten hyödyntämistä hankaloittava jäänne menneeltä ajalta. Käytännössä se on kuitenkin tarpeellinen osapuolten intressejä tasapainottava oikeus. Haasteista huolimatta respektioikeus takaa digitaalisessakin käyttöympäristössä sen, että tekijällä on vähintään periaatteellinen mahdollisuus valvoa teoksensa käyttötapoja.

Olli Kotila
OTM

Kirjoittaja oli harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2007. Kirjoitus perustuu hänen pro gradu -tutkielmaansa Digitaalisen käyttöympäristön respektioikeudelle asettamat haasteet (Helsingin yliopisto, 2007).

Share: