Raskaslukuista taloustuntemusta
(IPRinfo 4/2010)
Economics of Innovation / Bronwyn H. Hall, Nathan Rosenberg (editors). Volume 1. – Amsterdam: Elsevier, 2010. ISBN 978-0-444-51995-5
Tämän kaksiosaisen käsikirjan ensimmäinen osa kohdistuu innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen. Toinen osa, joka toivottavasti sekin tulee myöhemmin arvioitavaksi, kertoo innovaatioiden diffuusiosta, tuloksista ja mittaamisesta.
Kirjan kokoajat ovat eturivin nimiä talouden ja teknologian muutoksen tutkimuksessa: Bronwyn H. Hall, University of California at Berkeley ja Nathan Rosenberg, Stanford University. Samaa tasoa ovat muutkin kirjoittajat. Erityisen ilahduttavaa on, että huippukirjoittajia on koottu paitsi Yhdysvalloista, myös Euroopasta ja Japanista.
Itse kirjan kerrotaan syntyneen tarpeesta koota yhteen taloustutkimuksen eri alojen innovaatiotutkimustuloksia.
En väitä lukeneeni kuuman kesän 2010 aikana koko teosta kannesta kanteen vaan selektiivisesti toimituksen antaman lyhyen määräajan puitteissa. Niinpä esimerkiksi ensimmäisenä oleva Joel Mokyrin The contribution of economic history to the study of innovation and technical change: 1750-1914 jää myöhemmän tutustumisen varaan.
Kirja ei päästä lukijaansa alkuun kovin helpolla. Johdannossa ei ole tiukkoja lyhennelmiä tulevista jaksoista, vaan siinä pikemminkin esitellään eri jaksojen tutkimusproblematiikkaa.
Haastava lukukokemus
Giovanni Dosin ja Richard R. Nelsonin kuvaus teknologisesta muutoksesta ja teollisuuden dynamiikasta evolutionäärisenä prosessina on kattava: kirjallisuusviitteitäkin on peräti 14 sivua.
Wesley M. Cohen on tehnyt erään uraauurtavimmista empiirisistä tutkimuksista patenttien hyödyntämisestä. Hänen kynästään on jakso empiirisen innovaatiotutkimuksen 50 vuodesta. Sekään ei tarjoa suoria ja helppoja vastauksia kysymyksiin.
Tätä kirjoitusta tehdessäni oli päivälehtien yleisönosastossa keskustelua siitä, ovatko suuret vai pienet yhtiöt innovatiivisempia. Sain pitkään kahlata käsikirjaa, ennen kuin Cohenin esityksestä alkoi löytyä vastausta tähän kysymykseen.
Paula E. Stephanin jakson nimi on The economics of science. Eurooppalaista kirjoittajakuntaa teoksessa edustaa mm. Dominique Forayn ja Francesco Lissonin University research and public-private interaction. Kummastakin esityksestä voi tämän lehden juristivoittoista lukijakuntaa ilahduttaa, että ne eivät sisällä matemaattisia kaavoja, ja kehitystä kuvaavia graafisia esityksiäkin on vain muutama.
Hämäävän vaatimattomana pidän Katherine E. Rockettin osiota Property rights and invention. Siinä on annettu paljon tilaa teollisoikeuksien, lähinnä patenttien, taloudellisten vaikutusten mallintamiselle. Esillä ovat kumulatiivisten ja komplementaaristen innovaatioiden ongelmat samoin kuin patentoinnille vaihtoehtoiset mallit.
En pysty sanomaan, vastaako Maryann P. Feldmanin ja Dieter F. Koglerin jakso The geographic localization of invention suomalaisen aluepolitiikan vaatimuksia.
Uutuusaiheita innovaatioista
Kirjaan on mahtunut myös innovaatiopolitiikassa uutuutena pidettyjä aiheita, kuten käyttäjälähtöinen innovaatio, käyttäjäinnovaatiot ja käyttäjien innovoimat yhteisöt. Jakson on kirjoittanut Eric von Hippel, joka on nostanut aiheen esiin jo 1980-luvulla.
Learning by doing on aihealue, joka tuntuu innovaatioesityksistä usein puuttuvan. Peter Thompsonin esityksessä on runsaasti yhtälöitä ja varsin vähän itse arvostamaani empiiristä tutkimustulosta.
Historian lisäksi kirjan kolme erityisaloihin kohdistuvaa osuutta jäävät osaltani myöhemmän tutustumisen varaan:
Innovative conduct in U.S. computing and internet markets Shane Greenstein
Pharmaceutical innovation F. M. Scherer
Collective invention and invention networks Woody Powell and Eric Gianella.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovaatioiden rahoittamista koskevan jakson kirjoittajat ovat teoksen toimittanut Bronwyn Hall ja Josh Lerner. Kirjoitus on kooste matemaattista mallia ja empiiristä tutkimusta.
Teknologian markkinoista kertova Ashish Aroran ja Alfonso Gambardellan jakso jätti minut kylmäksi, ehkä kirjoitus oli minulle liian makrosuuntautunut.
Ykkösosan viimeisessä jaksossa David J. Teece nostaa esiin innovatiivisen yrityksen ekosysteemin. Teknologian ja markkinoiden lisäksi tarvitaan resursseja, kyvykkyyttä ja kompetenssia.
Parasta kirjassa on se, mitä tavoitteeksi oli asetettu: koota yhteen eri taloustutkimuksen asiantuntemusta ja tuloksia. Mikä sitten oli vähemmän miellyttävää? Joidenkin jaksojen raskas luettavuus ja se, ettei eräisiin selkeisiin kysymyksiin tahdo löytyä vastausta sillä tavoin kuin käsikirjasta olettaisi niitä löytävänsä.
Pekka Valkonen
IPR Manager, Fortum Oyj
