Professori Jane Ginsburg: Suoja-aikojen pidennys hyödytöntä

(IPRinfo 2/2008)

Yhdysvaltain päätös pidentää tekijänoikeuksien suoja-aikoja ei ole juuri haitannut käyttäjien arkielämää. Se on kuitenkin saanut tekijänoikeuksien haltijat näyttämään ahneilta, arvioi professori Jane Ginsburg Columbian yliopistosta.

Yhdysvalloissa pidennettiin tekijänoikeuden suoja-aikaa 20 vuodella vuonna 1998. EU:ssa sama ratkaisu oli tehty jo hieman aikaisemmin.

USA:ssa pidennyspäätöksen vastustajat kutsuivat ratkaisua pilkallisesti Mikki Hiiri -pykäläksi väittäen, että sen tarkoituksena on suojella suurteollisuuden etuja.

Vaikka professori Ginsburg suhtautuu pidennykseen kriittisesti, hän haluaa oikaista käsityksiä muutoksen vaikutuksista.
Ginsburg nostaa esille merkkihenkilön nimeltä Steamboat Willie. Willie on suurelle yleisölle varsin tuntematon, mutta silti merkittävä peluri tekijänoikeusmarkkinoilla: kysymyksessä on Mikki Hiiren kantaisä.

– Alkuperäinen piirrosversio, joka julkaistiin vuonna 1928, ei juuri muistuta tämän päivän Mikkiä. Vaikka joku päättäisi julkaista Willien uudelleen, hänen pitäisi tehdä siitä uusi versio, joka vastaisi nykyajan makutottumuksia. Sen taas olisi viisainta olla muistuttamatta Mikki Hiirtä, sillä Disneyn hahmosta tekemät lukuisat myöhemmät versiot ovat kukin erikseen tekijänoikeussuojan alaisia.

Teinit eivät Gerschwiniä imuroi
Suoja-ajan pidennystä ovat äänekkäästi vastustaneet samat tahot, jotka suhtautuvat yleensäkin kriittisesti tekijänoikeuksiin. Heidän mukaansa muutos rajoittaa etenkin internetin käyttäjien oikeuksia.

Ginsburgin arvion mukaan suurimpia hyötyjiä pidennyksestä ovat olleet George Gerschwinin ja Irving Berlingin kaltaisten viime vuosisadan alkupuolen amerikkalaisten populaarisäveltäjien oikeudenomistajat. Nämä teokset eivät kuitenkaan netin suurkuluttajia juuri kiinnosta.

– Internet-ajan lapset, olkoonpa minkä ikäisiä hyvänsä, haluavat imuroida lähinnä tämän ajan sisältöä. Kysyntä sellaisille töille, joiden tekijät kuolivat 50-70 vuotta sitten, on olematonta.

Suoja-ajan pidennyksen voi Ginsburgin mielestä ymmärtää kansainvälisen kaupan näkökulmasta, koska Yhdysvallat vie runsaasti immateriaalioikeuksia EU-alueelle, jossa suoja on venytetty yhtä pitkäksi.

– Tekijänoikeuksien suojaamisen kannalta pidentäminen ei ollut mikään parannus. Se oli kyllä retorisesti vaikuttava ratkaisu, koska se sai tekijänoikeuksien haltijat näyttämään ahneilta, Ginsburg ironisoi.

Välittäjän vastuussa ongelmakohtia
Professori Ginsburg kaivaa laukustaan esiin Suomen tekijänoikeuslain, jonka hän on edellisenä päivänä saanut englanninkielisenä käännöksenä. Häntä kiinnostaa erityisesti palveluntarjoajien vastuuta koskeva 60 c -pykälä, sillä samasta aiheesta keskustellaan monessa maailmankolkassa.

Lainkohdan mukaan esimerkiksi internet-yhteyden palveluntarjoaja voidaan määrätä keskeyttämään sellaisen aineiston välittäminen, joka loukkaa tekijänoikeutta. Pykälää sovellettiin käytäntöön hiljattain Ahvenanmaalla.

Ginsburg näkee välittävän tahon vastuussa kaksi ongelmakohtaa. Ensimmäinen niistä on se, että tilaaja ei ole ehkä sama henkilö kuin se joka lataa aineistoa.

– Kyseessä voi olla vaikkapa vanhempien liittymä, jota lapset käyttävät. Vanhempien toimeentulo taas saattaa olla sidottu tähän nettiyhteyteen.

Toisen pulman muodostavat avoimet langattomat verkot, joiden yhteiskäyttöä on Suomessakin tänä keväänä puitu käräjillä.
– Jotkut antavat ihan mielellään naapurin käyttää omaansa. Lisäksi monissa kaupungeissa on kaikille avoimia yhteyksiä esimerkiksi puistoissa. Onko oikein katkaista yhteys sillä perusteella, että joku imuroi sen avulla laitonta aineistoa?

Tekopyhää keskustelua
Jane Ginsburg arvostelee tekijänoikeuskriitikkojen toimintaa kaksinaamaiseksi.

– Näiden ihmisten blogisivuilla tuomitaan tekijänoikeudet. Samalla sivustolla on kuitenkin usein varoitus siitä, että aineistoa saa lainata ainoastaan ylläpitäjän sanelemilla ehdoilla.

Ginsburg on seurannut kiinnostuneena Yhdysvalloissa meneillään olevaa oikeudenkäyntiä, jossa Harry Potter -kirjailija J.K. Rowling kiistelee tekijänoikeuksistaan Steven Vander Ark -nimisen velhofanin kanssa.

Vander Ark pystytti nettiin Potter-aiheisen sanakirjan. Kirjailijan mitta täyttyi, kun sanakirjasta aiottiin tehdä painettu versio.
– Vastaajalla on laaja käsitys oikeudestaan lainata Harry Potteria. Lisäksi hän puolustautuu sillä, että hän tekee tutkimustyötä ja harjoittaa vapaata kritiikkiä, Ginsburg valottaa potteristin ajatuksenjuoksua.

– Nettisivuilta löytyy kuitenkin FAQ-osio, jossa vastataan kysymykseen, saako sanakirjasivujen aineistoa lainata. Vastaus kuuluu, että ei missään tapauksessa, koska olen tehnyt hyvin suuren työn tämän sivuston laatimisessa!

Risto Paananen

Harry Potter Lexicon löytyy osoitteesta
http://www.hp-lexicon.org/

Jane C. Ginsburg
Professor of Literary and Artistic Property Law, Columbia Law School, New York
Doctor of Law, Université de Paris II, 1995
J.D. Harvard, 1980
M.A. Chicago , 1977
B.A. Chicago, 1976

Professori Jane Ginsburgin julkaisuluettelo ja muuta tietoa löytyy mm. Columbian yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan henkilökuntasivustolta.
http://www.law.columbia.edu/fac/Jane_Ginsburg