Piraattikauppa tukee rikollista toimintaa

(IPRinfo 4/2001)

Joka viides äänilevy Suomessa on väärennös. Piraattiäänite rikkoo tekijänoikeutta, ja väärennöksistä kärsivät niin musiikin tekijät, artistit, tuottajat, jakelijat kuin äänitekauppakin, mutta pitkällä aikavälillä myös kuluttajat.

– Piraatit uhkaavat kotimaisen musiikkiteollisuuden tulevaisuutta. Levy-yhtiöt sijoittavat vuosittain suuren osan tuotoistaan uusien kykyjen etsintään ja kehittämiseen. Kun tulot pienevät, ne eivät voi enää panostaa tuntemattomiin kykyihin ja niiden täytyy luottaa vain varmoihin menestyjiin, varatuomari Antti Kotilainen tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta sanoo.

Elokuvateollisuutta odottaa sama kohtalo.

Ilman piratismia niin musiikki- kuin ohjelmistoteollisuuskin loisivat lisää työpaikkoja. Myös valtiot kärsivät piratismista menetettyinä verotuloina. Kuluttajilla taasen ei ole minkäänlaista suojaa, jos piraattilevy on viallinen tai rikkoo soittimen tai laiton tietokonepeli tartuttaa tietokoneeseen viruksen.

Rajan takaa löytyy tehtaita

Usein piratismi liittyy kansainväliseen huume- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Itä-Euroopan maista on löytynyt musiikki- ja ohjelmistopiraattituotteiden tekemiseen erikoistuneita tehtaita, ja suuri osa levyistä ja ohjelmista tulee Suomeen Baltiasta ja Venäjältä. Suurin syy piraattituotteiden ostamiseen on edullinen hinta.

Vuonna 2000 Suomeen tuotiin pelkästään Virosta ja Venäjältä yli 3 miljoonaa piraattitallennetta. Yhden piraatin tuotanto maksaa muutaman markan. Piraattilevy Tallinnassa maksaa 50 markkaa, josta suurin osa jää kopioijan taskuun. Viipurista tuodut piraatit maksavat vieläkin vähemmän. Satasella rajan takana saa jopa 15 levyä.

– Piraatit iskevät hittituotteisiin. Jari Sillanpään viimeisin levy oli Viipurissa myynnissä jo viikko ilmestymisensä jälkeen. Joskus piraatteja on myynnissä jo levyn ilmestymispäivänä ja toisinaan jopa ennen ilmestymistä, Antti Kotilainen sanoo.

Laillinen kauppa kärsii

Rajan takaa tuotujen piraattien lisäksi musiikkia ja ohjelmistoja kopioidaan tavallisten kotien olohuoneissa. Polttavan cd-aseman saa muutamalla tonnilla ja jo yläasteikäiset kopioivat puoliammattimaisesti musiikkia ja pelejä itselleen ja kavereilleen.

Suomessa ääniteteollisuuden vuotuiset menetykset ovat vuodessa noin 250-300 miljoonaa markkaa. Se on 20 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Elokuvien osalta arvioidut tappiot ovat 60 miljoonaa markkaa, joka on 15-20 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Tietokoneohjelmien osalta tappiot ovat samansuuruisia.

Piratismin seurauksena eräät vähittäiskauppiaat ovat joutuneet lopettamaan kokonaan pelien myynnin. Itä-Suomessa elokuvateattereiden toiminta on pienentynyt, sillä Viipurista voi ostaa samaan aikaan ensi-iltaan tulevan elokuvan kopion. Tämä vaikuttaa myös videovuokraamojen toimintaan.

Kiinalaiset kopioivat kiukaita

Musiikin ja ohjelmien lisäksi kopioinnin kohteeksi joutuvat vaatteet, korut, varaosat ja jopa lääkkeet.
– Suomessakin on kaupan Aasiassa, lähinnä Thaimaassa ja Kiinassa, valmistettuja kopioita useista merkkituotteita, kärjessä Adidas ja Nike -tuotteet. Toisaalta Suomi ei ole useimmissa tapauksissa vaateväärennösten kohdemaa vaan kauttakulkukeskus. Pääkohde on Venäjä, asianajaja Hanna-Maija Elo Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:stä sanoo ja jatkaa:
– Kuluttajat eivät ehkä pidä piraattiurheiluvaatteiden ostoa pahana, mutta esimerkiksi lääkeväärennösten, autojen varaosien ja muiden koneiden kohdalla tuotteet saattavat aiheuttaa oikean vaaratilanteen. Piraattivaatteetkin saattavat olla valmistettuja myrkyllisestä aineesta.

Maailmalla liikkuu myös kopioita Hackmanin saksista ja kirveistä, ja Kiinassa kopioidaan suomalaisia kiukaita. Saunatecin toimitusjohtaja Pentti Piiskusta on valitettavaa ja outoa, että Kiinassa valmistettuja kiukaita myydään heidän tuotteinaan.
– Kiinalaisvalmisteiset kiukaat ovat yksi yhteen alkuperäisten kanssa, joten tarkoituksena on harhauttaa kuluttajaa tietoisesti. Jopa kiukaan kyljessä lukee Saunatecin nimi. Väärennöksistä kuitenkin puuttuu ylilämpösuoja, joka räppää kiukaan pois päältä, jos se ylikuumenee. Vaarana on, että suomalaisten tuotteiden maine menee, jos suomalaisiksi luullut piraattikiukaat sytyttävät tulipaloja.

Kiinassa saunoja on lähinnä hotellien ja kuntokeskusten yhteydessä. Yksityiskodeissa saunoja ei ole. Piratismin seurauksena Saunatecin Kiinan-myynti on romahtanut. Aikaisemmin myynti oli miljoonia markkoja. Nyt se on enää satoja tuhansia.
Piraattikiukaita ei saa Suomesta ja Piisku uskoo, ettei niitä viedä Kiinan ulkopuolelle.

Tuhansia tonneja piraattituotteita

Suomen tulli pysäytti viime vuonna 148 piraattituotteita sisältänyttä lähetystä. Yhteensä lähetyksissä oli 4.5 miljoonaa tuotetta. Määrä on valtava, sillä yksi lähetys saattaa sisältää useita tonneja vaatteita tai tuhansia levyjä.
Tavaramerkki- ja tekijänoikeusrikoksien kansainvälisiä tekijöitä on vaikea saada oikeuteen.

– Jos lähetys tulee Kiinasta ja on matkalla Venäjälle, eivät tuotteet enää kiinnosta omistajaa niiden jäätyä tulliin, Hanna-Maija Elo sanoo. Suomalaiset tekijät on helpompi saada vastuuseen mutta:

– Suomessa on yksittäisiä yrittäjiä, jotka myyvät piraatteja esimerkiksi kirpputoreilla. Toiminta ei kuitenkaan ole niin järjestäytynyttä kuin muualla. Ympäri maata kirpputoreille on tehty tehoratsioita, ja piraattien myyjät ovat joutuneet korvauksiin, Antti Kotilainen sanoo.

Internet on suuri laittomien äänitteiden lähde. Business Software Alliancen mukaan Internetissä laittomasti ohjelmia ja musiikkia levittävät tahot luulevat jäävänsä ilman seuraamuksia, mutta eri tahojen yhteistyöllä on onnistuttu jäljittämään tekijänoikeuksia rikkovia ja saattamaan heitä vastuuseen.

Tekijänoikeusloukkauksista annettiin vuonna 2000 käräjäoikeuksissa 26 tuomiota ja hovioikeuksissa kolme. Tekijänoikeuslain mukaisia hyvityksiä ja vahingonkorvauksia tuomittiin oikeudenhaltijoille maksettaviksi yhteensä yli 600 000 markkaa.

Esimerkiksi viime marraskuussa 18-vuotias nuorukainen tuomittiin 40 päiväsakkoon ja maksamaan tekijänoikeuskorvauksia ja muita kuluja yhteensä 25 000 markkaa. Hän oli myynyt Internetissä pelejä ja äänitteitä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Takavarikoidut tuotteet määrättiin hävitettäväksi.

Kampanjalla kopiointia vastaan

Suomalaiset tekijänoikeusjärjestöt aloittivat lokakuun lopussa piratismin vastaisen viestintäkampanjan. Fake No More -kampanjan aikana kymmenet suomalaiset taiteilijat kertovat omakohtaisia kokemuksia piratismista sekä piratismin vaikutuksista suomalaisen kulttuurin elinmahdollisuuksiin.
Piraatin ostaja ei välttämättä pidä tekoaan isona rikoksena tai rikoksena laisinkaan. Jokainen piraattituote syö kuitenkin palan tekijöidensä tuotoista ja estää heitä saamasta työstään heille kuuluvaa korvausta. Erityisen törkeää on hakea idoliltaan nimikirjoitusta piraattituotteeseen.

Linkit:
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus:
http://www.antipiracy.fi/