Pikaluistelijalla yhä vauhti päällä

Kun arvioidaan immateriaalioikeuksien suojan laajuutta, pitäisi ottaa huomioon myös niiden kaikki muut vaikutukset. Vain tekijänoikeuksien ydinalueen on oltava vahvasti suojattu. Tähän tulokseen päätyy Nokian lisensointijohtaja Ilkka Rahnasto oikeustieteen väitöskirjassaan. Entinen pikaluistelija on jo ripustanut luistimet naulaan, mutta työelämässä vauhti on säilynyt ennallaan.

Nokia Oyj:n lisensointijohtaja Ilkka Rahnasto teki oikeustieteen lisensiaattityönsä keksinnöllisyysvaatimuksesta. Hän pohti työssään sitä, millä kriteereillä ratkaistaan se, eroaako keksintö oleellisesti aikaisemmista ratkaisuista. Toiseksi hän tarkasteli myös Suomen ja Euroopan patenttijärjestön EPO:n käytäntöjen mahdollisia eroja. Lisensiaatin tutkinnon Rahnasto suoritti vuonna 1995.

– Tekniikka on aina ollut yksi harrastuksistani. Sen verran siitä on ollut minulle juristina hyötyä, että pystyn yhä lukemaan ja ymmärtämään teknisiä asiakirjoja, jos asian ydin minulle oikein rautalangasta väännetään, Rahnasto nauraa.

Tekijänoikeudet ja kilpailuoikeus

Nyt Ilkka Rahnastolla on tohtorinväitöskirja loppusuoralla. Väitöstilaisuus käydään läpi englanniksi, vastaväittäjä on ruotsalainen. Rahnaston mukaan aihe onkin sellainen, että sillä on aika vähän harrastajia Suomessa.

Väitöskirjan englanninkielinen nimi on ”How to Leverage Intellectual Property Rights – Intellectual Property Rights, External Effects and Antitrust in the Communication Industry”. Siinä puhutaan siis immateriaalioikeuksien käytöstä menestyksen ”vipuina” viestintäteollisuudessa.

Nyt on kysyttävä kuin Martti Luther katekismuksessaan: Mitä se on?

– Väitöskirjassa käsitellään kahden oikeuden – immateriaalioikeuksien ja kilpailuoikeuden – lähtökohtien erisuuntaisuutta ja niiden vaikutuksia, Ilkka Rahnasto kuvaa.

– Immateriaalioikeuksiahan pidetään perinteisesti arvokkaina ja katsotaan, että lain tulee tukea vahvojen immateriaalioikeuksien syntyä, koska muuten piratismi pääse valloilleen ja tekijät jäävät markkinoiden jalkoihin.

Jos immateriaalioikeuksien omistajat saavat kunnon mahdollisuudet ehkäistä piratismia, ihmisiä ja yrityksiä kannustetaan luomaan uutta. Näin kulkee perinteinen ajattelu.

– Se on edelleen keskeistä. Mutta yhä merkityksellisempää on myös se, mitä muita vaikutuksia immateriaalioikeuksien käytöllä on. Erityisesti viestintäteollisuudessa immateriaalioikeudet voivat olla tärkeitä, koska niiden avulla vaikutetaan siihen, miten muut toimivat ja mihin he suuntaavat resurssejaan, Rahnasto selittää.

Kaikki vaikutukset otettava huomioon

Rahnaston väitöskirjan punainen lanka on immateriaalioikeuksien käytön sivu- ja heijastusvaikutukset ja niiden käyttö osana immateriaalioikeusstrategiaa. Toisin sanoen hän tutkii sitä, miten tällaisiin sivuvaikutuksiin suhtaudutaan kilpailuoikeudessa ja toisaalta immateriaalioikeudessa.

Jottei liikuttaisi ihan puhtaasti abstraktilla tasolla, on syytä ottaa asiaa valaiseva käytännön esimerkki, vaikkapa DVD-levyt.

– Jos elokuvateollisuus koodaa DVD-levyt niin, että niitä voi käyttää vain sellaisissa tietokoneissa, joissa käyttöjärjestelmänä on Windows, se vaikuttaa näin menettelemällä myös Windows- ja Linux- käyttöjärjestelmien väliseen kilpailuun.

Näitä DVD-levyjä hakkeroidaan ja siitä saa tekijänoikeuslakien perusteella rangaistuksen. Toisaalta, kun viihdeteollisuus tekee päätöksen siitä, minkä käyttöjärjestelmän se omaksuu, tällä on oma heijastusvaikutuksensa: joku voi hakkeroida DVD-levyn vain siksi, että hän ei muuten voi pyörittää sitä omassa erilaisessa järjestelmässään.

Rahnasto päätyykin väitöskirjassaan siihen tulokseen, että immateriaalioikeuksien kaikki vaikutukset tulisi ottaa huomioon silloin, kun arvioidaan sitä, kuinka laaja suoja immateriaalioikeuksille olisi annettava.

Vahva suoja piratismia vastaan ei tarkoita sitä, että oikeudenomistajan tulisi saada vapaasti hyödyntää kaikkia immateriaalioikeuden sivuvaikutuksia.

Ilkka Rahnasto ei työssään ota kantaa päivänpoliittiseen keskusteluun, ei siis myöskään jonkin käyttöjärjestelmän puolesta tai sitä vastaan.

Yksi uusi näkökulma hänen väitöskirjassaan on verkottuminen: jonkin yksityisen tahon teoilla on seurausvaikutuksensa jonkin toisen tahon tai kokonaisuuden toimintaan.

Patentit ovat keskeisiä Nokialle

Ilkka Rahnaston väitöskirjan aihe liittyy aika läheisesti hänen työhönsä: patenttikysymykset ovat hyvin keskeisiä Nokialle.

– GSM-standardissa määritellään, millainen tämän puhelimen on oltava. Näihin puhelimiin liittyy huomattava määrä patentteja. Vaikka Nokia omistaa niitä itsekin, se myös joutuu ostamaan lisenssejä muilta valmistajilta. Minun roolini on neuvotella juristina sopimuksia patenttien omistajien kansa, Rahnasto sanoo.

Patenttilisenssit pyritään tietysti saamaan ”kohtuullisilla ja järkevillä hinnoilla”, englanniksi ”with fair and reasonable terms”. Tarkempi määrittely onkin jo visaisempi juttu. Huulena on heitetty, että termi tarkoittaa Amerikassa hintaa, jonka joku ylipäätään on valmis maksamaan. Euroopassa se määritellään hieman tarkemmin, mutta numeroiksi sitä ei pueta. Kohtuullinen hinta on kai sellainen, että maksaja tulee toimeen vielä sen maksettuaankin.

Ilkka Rahnasto tekee 50 – 100 työmatkaa vuodessa. Työnsä tuloksista hän raportoi Nokian IPR-yksikön vetäjälle Esko Frimanille, joka taas raportoi johtokuntaan kuuluvalle talousjohtaja Olli-Pekka Kallasvuolle.

Luistimet jäivät, vauhti on entinen

Ilkka Rahnasto myöntää, että työkiireiden vuoksi on vaikea sovittaa yhteen työtä ja harrastuksia. Jos haluaa säästää aikaa perheelle – jonka muodostaa vaimo sekä 6-vuotias tytär ja 4-vuotias poika – on monista muista harrastuksista luovuttava.

Niinpä 10-vuotiaana pikku juniorina alkanut ja reilut 15 vuotta kestänyt pikaluistelu on saanut jäädä. Maajoukkuetasolle saakka yltänyt Rahnasto lopetti aktiiviuransa luistimien päällä vuonna 1992. Maajoukkueeseen hän ehti kuulua kymmenisen vuotta.

Siteet eivät silti katkenneet kokonaan: hän on yhä Suomen Luisteluliiton puheenjohtaja.

”Hyvä kansallinen ja keskinkertainen kansainvälinen taso”. Näin Rahnasto määrittelee itse saavutuksensa luistimilla. Euroopan mestaruuskilpailuihin hän osallistui kolmesti, maailmancupin finaalin hän pääsi kerran. Oma päämatka oli 1500 metriä, jossa hänen oma ennätyksensä oli 1.58.77. Maailmanennätys tuohon aikaan oli Rahnaston muistin mukaan väliltä 1.52 – 1.53.

Aika hyvään vauhtiin hän siis ylsi. Meno on säilynyt entisellään, luistimet vain ovat jääneet jalasta pois.

Ilkka Rahnasto

  • S. 13.11.1964 Seinäjoki
  • OTK 1989
  • OTL 1995
  • LL.M 1996 (George Washington University Law School, Washington D.C.)
  • Tutkimusapulainen, Helsingin yliopisto 1989 – 1990
  • Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi 1990 – 1997
  • Nokia Oyj 1997 –
  • Väitös 20.10.2001

Väitöskirjan tiedot

Ilkka Rahnasto: How to Leverage Intellectual Property Rights –
Intellectual Property Rights, External Effects and Antitrust in the
Communication Industry. Faculty of Law, University of Helsinki.
Helsinki (Yliopistopaino) 2001. ISBN 952-91-3920-9. XXXVI + 225 s.

Pekka Leskelä

Share: