Pelot EPC-jäsenyyden vaaroista olivat turhia

(IPRinfo 4-2000)

– Ulkomaisia patenttihakemuksia tulee suoraan Suomeen enää murto-osa entisestä, kertoo neuvontayksikön päällikkö Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Ulkomaiset yritykset hakevat nykyään useimmiten patenttinsa Suomeen Euroopan patenttiviraston kautta eurooppapatenttina. Etukäteen pelättiin eurooppapatenttien tulvaa ja niiden aiheuttamia esteitä suomalaisten yritysten toiminnalle.

Patentti- ja innovaatiolinjan johtaja Pekka Launis Patentti- ja rekisterihallituksesta kertoo, ettei ennen Euroopan patenttisopimukseen liittymistä PRH:n palkattu lisää väkeä.

Patenttialan töiden ja osaamisen odotettiin vähenevän Suomessa. Kotimaisten patenttihakemusten määrä on kuitenkin lisääntynyt. Kasvun takana on laman väistyminen, suomalaisen telekommunikaatioalan nousu sekä patenttien merkityksen kasvu kilpailuaseena.

Eurooppalaiset tietokannat käyttöön

Patenttien tutkimustyö on tehostunut, kun patenttisopimuksen myötä Euroopan patenttiviraston (EPOn) EPOQUE-tietokanta on saatu PRH:n tutkijainsinöörien käyttöön. Jokamiehen ilmaiskäyttöön tarkoitettu laaja tutkimustietokanta on tuotu Internetiin Espacenet-nimisenä.

– On suomalaistenkin asiakkaiden etu, että patenttijulkaisut viedään Internetiin tietokantoihin, Grönlund kiittää.

Kun voimavaroja on ohjattu uudelleen, kotimaisten patenttihakemusten käsittely on tehostunut.

– Kotimaisissa yrityksissä saadaan nyt entistä paremmin tietää, kannattaako rahaa satsata kalliimpaan kansainväliseen patentointiin.

Pekka Launis näkee eurooppalaisessa patenttijärjestelmässä vielä kehittämisen varaa.

– Patenttien uutuus tutkitaan nyt samoista tietokannoista kahteen kertaan, ensin täällä Suomessa ja sitten Euroopan patenttivirastossa Haagissa. Tanska on ehdottanut mallia, jossa uutuustutkimuksia tehtäisiin jo kansallisella tasolla ja niitä hyödynnettäisiin EPOn uutuustutkimuksissa. Uskon, että kansallisten uutuustutkimusten hyväksikäyttö tehostaisi työtä Euroopan patenttivirastossa, Launis toteaa.

Euroopan patenttisopimuksen jäsenmaana Suomella on EPOn hallintoneuvostossa edustajansa ja siten mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. Pekka Launis osallistuu kokouksiin esimiehensä, pääjohtaja Martti Enäjärven kanssa.

Patenttitulot turbulenssissa

Vuonna 1999 Suomessa tuli voimaan 900 uutta eurooppapatenttia. Vuoden 2000 saldoksi puolestaan odotetaan 2500 uutta eurooppapatenttia. Vielä on aikaista sanoa, mille tasolle Suomessa vuosittain voimaantulevien eurooppapatenttien määrät vakiintuvat.

– Neljä vuotta on EPOn keskimääräinen käsittelyaika, eli vasta nyt tulevat voimaan liittymisajankohtana haetut patentit, kertoo neuvontainsinööri Kristiina Grönlund.

Suomessa voimaansaatettujen patenttien määrä vaikuttaa Patentti- ja rekisterihallituksen tuloihin. Puolet eurooppapatenttien vuosimaksuista tulee PRH:lle ja puolet EPOlle.

– Kokonaistulojen odotetaan vuosina 2000 – 2003 laskevan nykyisestä tasosta, mutta kasvavan sen jälkeen, Pekka Launis arvioi.

Patentointi arkipäiväistyy

Patenttiasiamies Kim Finnilä AWEK Industrial Patents Ltd Oy:stä näkee Suomen liittymisen Euroopan Unioniin ja Euroopan patenttisopimukseen käsi kädessä onnekkaana asiana.

– Suurin osa suomalaisten yritysten markkinoista on Euroopassa. Kun on huomattu, että kilpailijat käyttävät patentteja, yritysten aktiivisuus patenttiasioissa on kasvanut.

Patenttiasiamiesten parissa epäiltiin työn vähenevän, kun ulkomaisille patentinhakijoille avautui mahdollisuus rekisteröidä patentti Suomessa yksinkertaisella nimeämismenettelyllä. Ulkomaisten toimeksiantojen vähenemisen on kuitenkin korvannut kotimaisten yritysten patentointi-into. Alalle haetaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Patenttien ihmeellinen itseisarvo on vähentynyt. Nykyään ne nähdään yhä enemmän liiketoiminnan strategisina apuvälineinä tai keinona hallita kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Eikä tämä ole mikään suomalainen ilmiö, vaan kansainvälinen trendi, Finnilä toteaa.

Yhdellä hakemuksella patentti koko Eurooppaan

Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Sopimukseen kuuluu nyt 20 maata, kun Turkki liittyi marraskuussa mukaan. Jos siis haluaa patentoida keksintönsä monessa Euroopan maassa yhdellä kertaa, voi patenttia hakea suoraan Euroopan patenttivirastosta EPOsta ilman ulkomaisen asiamiehen apua. Suomalaiset patenttiasiamiehet ovat nyt päteviä auttamaan.

Kun patentti on Euroopan patenttivirastossa myönnetty, voi patentinhakija päättää missä maissa patentti tulee voimaan. Patenttia ei tarvitse hakea joka valtiossa erikseen. Patentti tulee kuitenkin kääntää maan kielelle, jotta patenttijulkaisun sisältämä tekninen tieto on helposti saatavissa.

Patentin myöntämisen jälkeen kaikilla asiasta kiinnostuneilla on 9 kuukautta aikaa tehdä väite patenttia vastaan. Siten voi yrittää pienentää patentin suojaa tai saada se mitätöityä.

Myöhemmin eurooppapatentin mahdolliset loukkaus- ja mitätöintiriidat on käytävä eri maiden eri oikeusasteissa erikseen. Valitettavasti eri oikeusistuimista voi tulla erilaiset päätökset. Yhteiseurooppalaisesta patenttituomioistuimesta on keskusteltu 1970-luvulta lähtien, mutta sellaisen perustaminen on tällä hetkellä useiden maiden kansallisen lainsäädännön vastaista.

Katja Palhus

Share: