Patenttitehtailija pokkasi Millennium-pääpalkinnon

(IPRinfo 3/2008)

Kesäkuussa julkistettiin Finlandia-talossa joka toinen vuosi jaettavan Millennium-teknologiapalkinnon voittaja. Finalistien joukko koostui maailman huippututkijoista lääketieteen ja viestintäteknologian alalta.

Finlandia-taloon oli 11. kesäkuuta saapunut arvovaltainen joukko tieteen ammattilaisia niin Suomesta kuin maailmaltakin. Heidän joukossaan oli yhdysvaltalainen Robert Langer, joka sai kolmannen kerran jaettavan Millennium-teknologiapalkinnon.
Palkinto myönnettiin Langerille hänen keksinnöistään ja työstään lääkeaineiden vapautumisen säätelyssä ja kudosten uudelleenkasvattamisessa käytettävien innovatiivisten biomateriaalien kehittämiseksi. Tekniikan akatemia -säätiön 800 000 euron arvoinen pääpalkinto on maailman suurin teknologiapalkinto, joka myönnetään tuntuvasti ihmisten elämänlaatua parantavan teknologian kehittäjälle.

Palkintorahoja toista miljoonaa
Finalisteille jaettava summa on huima, yhteensä 1,15 miljoonaa euroa. Palkinnon jakavan säätiön takana ovat Suomen valtio, suomalainen teollisuus ja järjestöt, joten suomalainen status kansainvälisessä teknologian maailmassa on valokeilassa.

Kansainvälisen palkintolautakunnan jäsenet esittelivät finalistit ja heidän innovaationsa. Tämän jälkeen julkistettiin voittaja, jolle palkinnon jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Langer otti tiedon voitostaan päällisin puolin tyynesti kuunnellen raadin mainesanat ja ottamalla vastaan kilpailijoidensa onnittelut.

Öljy-yhtiöiden sijasta lääketieteellinen tutkimus
Uusi Millennium-palkittu on varsinainen patenttitehdas. Saatujen tai päätöstä odottavien patenttien määrä on yli 600, ja niitä on lisensioitu yli 200:lle eri lääketieteen, kemian ja bioteknologian yritykselle.

GSAS Harvard Biotechnology Clubin haastattelussa 2000 Langer muisteli ensimmäistä patenttiaan: ensimmäinen tutkimuspaperi polymeereistä julkaistiin 1976, jota seurasi kolme vuotta myöhemmin ensimmäinen patentti.

Taloudellisesti se alkoi kuitenkin herättää mielenkiintoa vasta 1983, kun eläinlääketieteeseen erikoistunut yritys halusi käyttää sitä eläinkasvuhormonien valmistamiseen. Vasta vuosia ensimmäisten ideoiden jälkeen alkoi huomio saatuihin tuloksiin kasvaa, Langer kertoi.

Elokuussa 60 vuotta täyttävä Langer on alun perin kemiantekniikan tohtori, mutta päätyi lääketieteen alalle, vaikka vuonna 1974 vastavalmistuneelle tohtorille sateli työtarjouksia öljy- ja kemianteollisuuden yrityksistä. Öljykriisi oli alkanut, ja Langerin tyyppisistä ammattilaisista oli kova kysyntä.

Langer päätyi kuitenkin syöpätutkimuksen pariin, koska halusi työllään tehdä hyvää, kuten hän asian ilmaisi yleisöluennollaan Teknillisessä korkeakoulussa Millennium-palkintojen jaon jälkeisenä päivänä.

Niinpä hän tuolloin aloitti työnsä polymeerien parissa. Niiden avulla hän kehitti tekniikan, jolla kemoterapia voitiin kohdistaa syöpäalueelle säännöstellen. Tulokset olivat positiivisia ja omiaan viitoittamaan tietä uusille tutkimusurille.

Lääketieteen tulevaisuus muistuttaa tieteiselokuvaa
Polymeerien käyttöä sovellettiin biomateriaaleihin, joita voidaan käyttää kudoksena tai eliminä. Keinoiho on jo kliinisessä käytössä, ja Langer näyttää tutkimuksensa tuloksia Otaniemeen saapuneelle yleisölle. Polymeerien avulla saatu väliaikainen rakenne potilaan omien solujen kasvattamiselle on tuottanut tulosta esimerkiksi uuden korvan luomiseksi.

Yleisötilaisuutta varten tehdyn kalvokavalkadin loppuosa alkaa jo muistuttaa tieteiselokuvaa, mutta kyse onkin lääketieteen seuraavasta 10 vuodesta tällä kyseisellä osa-alueella.

Nykyään professorina Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) toimiva Langer johtaa yli sadan tutkijan biolääketieteellistä laboratoriota, ja hän luennoi lähes päivittäin. Huikean patenttimäärän lisäksi hänen nimissään on lähes tuhat tieteellistä artikkelia ja lukuisia tieteen alan palkintoja, joiden joukkoon liitetään nyt Millennium-teknologiapalkinto.
CNN ja Time ovat rankanneet hänet 20 tärkeimmän tiedemiehen joukkoon Yhdysvalloissa, ja hän on toiminut lukuisissa lääketieteellisten yritysten johtokunnissa ja tieteellisissä neuvottelukunnissa. Yli 100 miljoonan ihmisen arvioidaan saavan hoitoa vuosittain Langerin kehittämien menetelmien avulla.

Finaalin taso korkealla
Alkujaan Millenium-kilpailuun saatiin 99 ehdokasta. Loppusuoralle selvinneet 4 finalistia, joista yksi on kolmen tiedemiehen ryhmä, ovat ehkä suurelle yleisölle tuntemattomia, mutta heidän innovaatioidensa hedelmiä käytämme päivittäin, ja ne vaikuttavat ihmisten elämään maailmanlaajuisesti.

Kolme muuta finalistia ovat genetiikan ja telekommunikaation huippututkijoita. Rikostutkimuksessa käytettävä DNA-sormenjälkitunniste on yhden finalistin, Alec Jeffreysin, käsialaa.

Ihmisen DNA-rakennetta tutkinut Jeffreys sai selville, että DNA-rakenne sisältää samanlaisia jaksoja sukulaisten kesken sekä ainutlaatuisia toistojaksoja, joita ei ole kenelläkään muulla ihmisellä identtisiä kaksosia lukuun ottamatta. Rikostieteen lisäksi nämä tulokset mullistivat perinnöllisyystieteen. Ne ovat auttaneet myös isyystesteissä ja suurkatastrofien uhrien tunnistamisessa.

Nykyään Jeffreysin johtama tutkimusryhmä tutkii ionisoivan säteilyn vaikutusta perimään mm. Tshernobylin alueen väestössä.
Molemmat viestintäliikenteeseen liittyvät palkintoehdokkaiden innovaatiot ovat luoneet perustan nopealle, virheettömälle ja maailmanlaajuiselle telekommunikaatiolle.

Kolmen tiedemiehen ryhmä edustaa kuituoptiikkateknologian huippua. Ranskalainen Emmanuel Desurvire, yhdysvaltalainen Randy Giles ja englantilainen David Payne kukin osaltaan kehittivät tekniikkaa, jolla optisessa tiedonsiirrossa pystyttäisiin siirtymään sähköisistä vahvistimista optisiin.

Optisen vahvistimen vahvuus sähköisiin verrattuna on tiedonsiirtokapasiteetin nousu, joka mahdollisti valokuituverkon tihentymisen. Tällöin esimerkiksi valtameret ylittävä puhelinliikenne siirtyi satelliiteista valokuituihin. Optista vahvistinta on hyödynnetty myös teollisuudessa ja lääketieteessä.

Matka ideasta kaupalliseen käyttöön vie vuosikymmeniä
Finalisti-innovaatioiden vanhus on Andrew Viterbin keksintö, joka mahtuu yhdelle ruutupaperin riville. Viterbin algoritmi on vastaus radioliikenteen ongelmiin signaalin selkeyden, virheettömyyden sekä erotuskyvyn saavuttamiseksi taustakohinasta.
Algoritmia sovelletaan digitaalisissa matkapuhelimissa, satelliittitelevisioissa, Bluetooth-tekniikassa, mp3-soittimissa ja niin edelleen. Sovelluslista on pitkä ja kasvaa. 1960-luvulla julkaistua algoritmia on voitu hyödyntää vasta nyt, kun tietokoneiden laskentateho riittää dekoodaamiseen tarvittavien laskelmien tekoon reaaliajassa.

Yhteistä näille innovaatioille on pitkäjänteinen kehitys- ja tutkimustyö. Myöhäisimmilläänkin alkuperäinen idea ja tutkimustyö ovat alkaneet 1980-luvulla, joten työ ideasta kaupalliseksi tuotteeksi ja maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi on kestänyt vuosikymmeniä. Jokainen tutkija on ollut pioneeri alallaan, ja usein silloinen teknologia ei ole ollut tarpeeksi kehittynyttä innovaatioiden laaja-alaisempaan ja nopeampaan hyödyntämiseen.

———————————————-

SUOMALAINEN KUNNIANOSOITUS
Millennium-palkinto on jaettu aiemmin WWW:n keksijälle Tim Berners-Leelle vuonna 2004 ja energiatehokkaiden LED-valojen kehittäjälle Shuji Nakamuralle vuonna 2006.
Palkinnon jakavan säätiön takana on 14 jäsenorganisaatiota, mm. Suomen Akatemia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Teknologian kehittämiskeskus TEKES ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Osa rahoituksesta tulee yhtiöiltä, kuten Nokia, Neste Oil ja Kemira.
8-henkiseen palkintolautakuntaan kuuluvat mm. sovelletun biokemian ja molekyylibiologian professori sekä Euroopan tiedesäätiön (ESF) pääjohtaja, tohtori Marja Makarow, Euroopan kemiantekniikan alan federaation puheenjohtaja Jean-Claude Charpentier ja Nokian tutkimuskeskuksen johtaja, tohtori Bob Iannucci.
Rahapalkinnon lisäksi saatava piikiteen kärjestä muotoiltu ”Huippu”-teos on kuvanveistäjä Helena Hietasen suunnittelema.

Erkka Rautio, fil.yo
Tampereen yliopisto
Kirjoittaja oli harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2008.

Lisää tietoa Millennium-palkinnosta, finalisteista ja aikaisemmista voittajista Technology Academy Finland:n verkkosivuilla:
http://taf.fi/