Patenttireformi etenee pala palalta

(IPRinfo 3/2010)

Elokuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun EU:n komissio antoi ehdotuksensa yhteisöpatenttiasetukseksi. Lisätyötä on kuitenkin runsaasti jäljellä. Yhteisöpatentin sijasta voidaan hyvin puhua täysimittaisesta eurooppalaisesta patenttireformista.

Yhteisöpatentin pitkä historia palautuu väkisin mieliin, kun huomaa vuonna 2000 lanseeratun Euroopan kilpailukykystrategian vaihtuneen EU 2020 -strategiaksi: yhteisöpatenttiasetus on yhä edelleen hankelistalla.

Lissabonin sopimus voimassa, miksi ei yhteisöpatentti?
Lissabonin sopimus ennätti tulla 1.12.2009 voimaan. Teollis- ja tekijänoikeusasiat saivat oman oikeusperustan (SEUT 118 artikla). Myös terminologia muuttui, ja tutun yhteisöpatentin sijasta puhutaan EU-patentista.

Euroopan parlamentin rooli vahvistui, ja se osallistuu muun muassa EU-patenttiasetusta koskevaan päätöksentekoon neuvoston kanssa tasavertaisesti. Kyseessä on yhteispäätösmenettely, josta kaikki kokemukset patenttioikeuden alalla eivät ole myönteisiä, kuten softadirektiivin kohtalo osoittaa.

Euroopan parlamentilla on nykyisin aikaisempaa enemmän sananvaltaa myös kansainvälisiä sopimuksia hyväksyttäessä.
EU-patentilla tavoitellaan lisäarvoa nykytilanteeseen nähden: yksinkertaisempaa, kustannustehokkaampaa ja ennakoivampaa patenttijärjestelmää. Parhaimmassa tapauksessa se tarjoaisi kansalliselle patentille ja eurooppapatentille kustannustehokkaan ja korkealaatuisen vaihtoehdon.

Patenttituomioistuimen perustamisella vähennettäisiin päällekkäisiä oikeudenkäyntejä ja keskenään ristiriitaisia kansallisia ratkaisuja. Tarvetta uudistuksen loppuunsaattamiselle ja poliittista tahtotilaa on korostettu riittämiin. Miksi loppu ei jo häämötä?

Patenttireformi etenee kuitenkin hiljalleen, askel askeleelta. Joulukuun 2009 kilpailukykyneuvostossa saavutetussa välietapissa ministerit linjasivat EU-patentin ja patenttituomioistuimen pääperiaatteita. Lisäksi hyväksyttiin niin sanottu yleinen lähestymistapa EU-patenttiasetuksesta. Poliittiset päätökset antoivat odotetun signaalin uudistuksen etenemisestä. Jatkotyötä on kuitenkin paljon.

Vaikeat osat siirretty pois
EU-patenttiasetus on vuosien varrella muuttunut sisällöltään merkittävästi. Se ei nykymuodossaan sisällä kieliä koskevaa sääntelyä. Kielijärjestelyistä on tarkoitus säätää erikseen.

Muutosta on perusteltu päätöksentekomenettelyn kannalta, sillä neuvosto tekee kielijärjestelyjä koskevat päätöksensä tätä nykyä yksimielisesti (SEUT 118 artiklan 2 kohta). Voidaan myös väittää, että poliittiset päätökset olisivat joulukuussa jääneet tekemättä, jos kielikysymys olisi ollut mukana.

Suomi on korostanut kustannustehokasta ratkaisua kielikysymykseen, eli parhaimmillaan yhden kielen ja ehdottomasti enintään kolmen kielen mallia. Eurooppapatenttihakemuksista lähes 80 prosenttia tehdään englannin kielellä, ja kansallisten käännösten käyttöaste on vähäinen.

Kielijärjestelyjen lisäksi EU-patentin vuosimaksut ja niiden jakokriteerit on jätetty asetusehdotuksen ulkopuolelle samoin kuin patenttivirastojen yhteistyöjärjestelyt. Näiden kysymysten osalta toimivaltaa ollaan siirtämässä EU:sta Euroopan patenttijärjestön (EPO) suuntaan.

Vuosimaksutasolla on merkitystä EU-patentin käytännön toimivuuteen. Liian kallis EU-patentti jäisi käyttämättä, kun taas liian edullinen voisi johtaa hakemustulvaan Euroopan ulkopuolelta. Kansallisten patenttivirastojen kapasiteetin hyödyntämisellä vältettäisiin tilanne, jossa EPOn jo nykyisin hälyttävät jutturuuhkat pahenisivat entisestään.

Taloudellisia vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu
Komissiota on kritisoitu siitä, ettei hankkeen taloudellisista vaikutuksista ole edelleenkään saatavilla kattavia arvioita. Tämä on herättänyt eriasteisia reaktioita jäsenmaiden keskuudessa.

Epäluuloisuutta ei hälvennä se, että EU-patentin taloudellisia vaikutuksia kartoittanut Euroopan patenttiviraston entinen pääekonomisti Bruno van Pottelsberghe on ottanut räväkän irtioton tähänastisista periaatteista.

Van Pottelsberghe olisi valmis luopumaan kansallisista patenteista kokonaan ja eurooppapatenteistakin siirtymäkauden jälkeen. Hän laittaisi EPOn hallinnon uusiksi pudottamalla hallitusten (eli käytännössä kansallisten patenttivirastojen) edustajien lukumäärän 35:stä kymmeneen tai viiteentoista.

Ehdotus on erikoinen, kun otetaan huomioon, että ratkaisevan tärkeät kysymykset EU-patentin vuosimaksuista ja patenttivirastojen yhteistyöjärjestelyistä pitäisi tehdä juuri EPOn piirissä.

Patenttituomioistuin unionin tuomioistuimen käsittelyssä
EU-patentteja ja eurooppapatentteja koskevia riita-asioita on tulevaisuudessa tarkoitus käsitellä patenttituomioistuimessa. Kyse on uudesta tuomioistuimesta, joka perustettaisiin kansainvälisellä sopimuksella EU:n, sen jäsenmaiden ja unionin ulkopuolisten EPC-maiden välillä. Toistaiseksi ei tiedetä, montako EU:n ulkopuolista EPC-maata litigaatiosopimukseen liittyisi.

Litigaatiosopimuksesta on olemassa hyvin yksityiskohtainen ehdotus. Sopimusluonnoksen ja EU-oikeuden yhdenmukaisuudesta pyydettiin unionin tuomioistuimelta lausuntoa vuoden 2009 kesäkuussa. Onko EU:lla toimivaltaa tehdä suunniteltu sopimus, ja mikä olisi päätöksen oikeudellinen perusta?

Lausuntoa odotetaan mielenkiinnolla, sillä se on ratkaisevassa asemassa litigaatiosopimuksen jatkotyön ja sitä kautta koko patenttireformin kannalta.

Suomi on katsonut sopimusluonnoksen ja EU-oikeuden olevan keskenään sopusoinnussa. Kaikki jäsenvaltiot eivät ole asiasta samaa mieltä. Myös Euroopan parlamentti on asettunut poikkiteloin ja pitänyt lausuntopyyntöä EU:n sisäisten toimivaltasuhteiden kannalta kyseenalaisena.

Voimaantulo edellyttää kaikkien osa-alueiden hyväksymistä
Lopullista läpimurtoa vaikeuttaa tai ainakin hidastaa se, että patenttireformissa on kyse useasta eri osa-alueesta koostuvasta kokonaisuudesta. Niiden yhteensovittaminen on ollut ja tulee olemaan haasteellista sekä juridisesti että poliittisesti. Kokonaispaketin yksittäinen osa ei tule voimaan ennen kuin kaikki osa-alueet on hyväksytty.

Patenttireformin voimaantuloajankohtaan vaikuttaa erityisesti
a) EU-tuomioistuimen lausunnon sisältö,
b) litigaatiosopimusta koskevien neuvottelujen sujuminen EU:n ulkopuolisten EPC-maiden kanssa,
c) EU-patenttiasetuksen käsittely ja hyväksyminen yhteispäätösmenettelyssä,
d) EU-patenttiasetusta täydentävän kielisäädöksen aikataulu ja menestymismahdollisuudet,
e) EPOn päätökset EU-patentin vuosimaksuista ja patenttivirastojen yhteistyöjärjestelyistä.

Patenttireformin toteutuminen edellyttää lisäksi, että Euroopan patenttisopimusta muutetaan, jotta EPO voi jatkossa tutkia ja myöntää EU-patentteja. Tämä tarkoittaa diplomaattikonferenssin kokoon kutsumista.

Vaikka eri osa-alueiden linkittämisellä toisiinsa on puolensa, on se samalla riskialtista puuhaa. Kokonaispaketti on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, joka voi periaatteessa olla mikä tahansa edellä esitetyistä seikoista.

Optimististen arvioiden mukaan patenttijärjestelmän käyttäjät pääsisivät nauttimaan nykyistä kustannustehokkaammasta, laadukkaammasta ja ennakoitavammasta patenttijärjestelmästä vuodesta 2015 eteenpäin. Pessimistisemmät arviot liittyvät EU 2030 -strategiaan.

 

EU:n päätöksentekojärjestelmän muutoksia
Euroopan unionin perussopimus uudistettiin niin sanotulla Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan 1.12.2009. Se aiheutti muutoksia useiden vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten oikeusperustaan. Myös yhteisöpatenttia koskevien säädösehdotusten oikeusperusta muuttui.

o Euroopan komission ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista 1.8.2000, asiakirja COM (2000) 412. Aiemmin sitä koski EY 308 niin sanotun joustoartiklan mukainen menettely (CNS), mikä merkitsi neuvoston yksimielisesti antamaa asetusta ja vain parlamentin kuulemista.

Joulukuun 2009 jälkeen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 118 artikla, mikä merkitsee neuvoston ja parlamentin ”tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä” (entinen yhteispäätösmenettely COD) antamaa asetusta ja kahta parlamenttikäsittelyä. Neuvosto tekee ratkaisunsa nyt määräenemmistöpäätöksinä. Parlamentti vaikuttaa asetuksen sisältöön ja hyväksymiseen.

o Euroopan komission ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisöpatenttiriitoja koskevan toimivallan antamisesta yhteisöjen tuomioistuimelle COM(2003) 827. Oikeusperustana ollut EY 229a -artikla on SEUT-numeroinnissa muuttunut SEUT 262 -artiklaksi ja sisältö hivenen muuttunut.

o Euroopan komission ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisöpatenttituomioistuimen perustamisesta ja muutoksenhausta yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa COM (2003) 828. Oikeusperustana olleet EY:n perustamissopimuksen 225a ja 245 -artiklat, jotka koskevat yhteisöjen tuomioistuinten toimivaltaa muun muassa perustaa erityistuomioistuimia, on korvattu SEUT 257 ja 281 -artikloilla. Terminologian lisäksi myös tekstissä on pieniä päätösvaltaa koskevia muutoksia.

o Kansainvälisiä sopimuksia koskevan uuden SEUT 216 -artiklan mukaan EU voi tehdä sopimuksia kolmansien valtioiden tai kansainvälisen järjestön kanssa muun muassa silloin, kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi. (phh)

 

Heli Honkapää
Hallitussihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteisöpatentin taival ja eurooppalainen patenttireformi
koonnut Päivi Helander

Yhteisöpatentti
Euroopan komission ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista 1.8.2000, asiakirja COM (2000) 412
Euroopan parlamentin lausunto (ainoa käsittely) 4.10.2002
Euroopan unionin neuvoston poliittinen yhteisymmärrys 3.3.2003
Euroopan unionin ministerineuvosto (kilpailukykyneuvosto) hyväksyi 4.12.2009 ”yleisen lähestymistavan” EU-patenttiasetuskysymyksessä.
Seuraavat vaiheet:
Neuvoston yhteinen kanta EU-patenttiasetukseen (edellyttää mm. kieliasetuksen hyväksymistä)
Euroopan parlamentin toinen käsittely
Huom. Kielijärjestelyistä säädetään kuitenkin ”erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä” (CNS), jolloin neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti parlamenttia kuultuaan (SEUT 118 artiklan 2 kohta).

Tehostettu Euroopan patenttijärjestelmä
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Euroopan patenttijärjestelmän parantaminen. 3.4.2007 KOM(2007) 165 lopullinen.
Komission suositus neuvostolle komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut sopimuksesta yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamiseksi 20.3.2009 (SEK(2009) 330 lopullinen)
Neuvoston päätelmät: Tehostettu Euroopan patenttijärjestelmä (Enhanced patent system in Europe) 4.12.2009. (Asiakirjat 16114/09 PI 123 COUR 71 + ADD 1)
Euroopan unionin neuvosto pyysi kesäkuussa 2009 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta [nyttemmin Euroopan unionin tuomioistuin EUT] lausuntoa siitä, onko kaavailtu sopimus patenttilitigaatiojärjestelmän (”Unified Patent Litigation System”) perustamisesta EY:n perustamissopimuksen mukainen. EUT:n suullinen käsittely oli 18.5.2010, lausuntopyynnön numero 1/09.
Prosessi ja sitä koskevia asiakirjoja löytyy Pre-lex -hausta:
http://ec.europa.eu/prelex/detail_dossier_real.cfm?CL=fi&DosId=195559

Softapatentti
Euroopan parlamentti EP hylkäsi 6.7.2005 toisessa käsittelyssä tietokoneohjelmien patentointia koskevan direktiiviehdotuksen, niin sanotun ”softapatenttidirektiivin”. (COM (2002) 92). Unionin ministerineuvosto oli hyväksynyt 7.3.2005 (niin sanottu yhteinen kanta) komission ehdotustekstin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EP on hylännyt neuvoston yhteisen kannan toisessa käsittelyssä. Yleensä ennen säädöksen hylkäämistä kutsutaan koolle sovittelukomitea (kolmas käsittely).
Direktiiviehdotuksen COM(2002) 92 käsittelyjen kulun voi seurata EU:n päätöksentekosivustosta Prelexistä. Sivulta on linkit menettelyn niihin asiakirjoihin, jotka ovat saatavana Internetissä:
http://ec.europa.eu/prelex/detail_dossier_real.cfm?CL=fi&DosId=172020

Suomen kannanotot
Suomen EU-kannanotot valmistellaan asianomaisessa ministeriössä. Tämän pohjalta valtioneuvosto antaa eduskunnan suurelle valiokunnalle kirjelmän. SuV voi pyytää lausuntoja aiheen mukaan erityisvaliokunnilta. Nämä asiakirjat löytyvät eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista tunnuksilla E- ja U- (patenttireformin osalta U 54/2000 ja E 47/2009). Suomessa EU-patentti ja unionin patenttireformi kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan. Patenttilitigaatiosopimuksen osalta vastuuministeriöinä on TEM:n lisäksi oikeusministeriö (OM) ja osittain myös ulkoasiainministeriö (UM).
Eduskunnan EU-asioiden käsittely ja asiakirjat löytyvät hakusivulta:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vexhaku.sh?lyh=4EU?lomake=vex/vex3050

Arvioita patenttiuudistuksen kustannuksista

Dietmar Harhoff (2009): Economic Cost-Benefit Analysis of a Unified and Integrated European Patent Litigation System. Final Report. Tender No MARKT/2008/06/D. A study commissioned by the European Commission. (83 p.)
http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/docs/patent/studies/litigation_system_en.pdf

Jérôme Danguy, Bruno van Pottelsberghe: Cost Benefit Analysis of the Community Patent. A study commissioned by the European Comission.Published on 23 December 2009.(49 p.)

Bruno van Pottelsberghe: Europe should stop taxing innovation. Bruegel policy brief 2010/02. (8 p.)

Bruno van Pottelsberghe de la Potterie and Malwina Mejer: The London Agreement and the cost of patenting in Europe. Bruegel Working Paper No 2008/05 (October 2008).
The authors have also published an article of the same title in The European Journal of Law and Economics 2010, 29(2), 211-237.