Patenttiopas IT-ammattilaiselle

(IPRinfo 5/2010)

Daniel Closa, Alex Gardiner, Falk Giemsa, Jörg Machek: Patent Law for Computer Scientists – Steps to Protect Computer-Implemented Inventions. Springer, 2010. 194 s. ISBN 978-3-642-05077-0

Ohjelmistopatentit ovat jo pitkään olleet arkipäivää tietotekniikka-alalla, ja niistä on kirjoitettu paljon. Hyviä käytännön oppaita ei silti ole liikaa. Patentteihin liittyy monia mutkikkaita ongelmia.

Tietotekniikan ammattilaisen on vaikea tunnistaa, milloin hän on tehnyt patentoitavan keksinnön, ja miten keksintö kannattaisi kuvata, jotta sille myönnettäisiin patentti. Hyvä patenttiasiamies osaa toki auttaa, mutta on arvokasta, jos tietotekniikkayrityksessä ainakin jollain patenttistrategiasta vastaavalla henkilöllä on itsellään selvä kuva siitä, millaiset patenttihakemukset menestyvät.

Patent Law for Computer Scientists pyrkii auttamaan tietotekniikan ammattilaisia hyvien patenttihakemusten tekemisessä. Kyse ei ole mistään tee-se-itse-oppaasta. Kirjassa korostetaan toistuvasti patenttiasiamiehen merkitystä, mutta autetaan keksijää itse tunnistamaan keksintönsä ja osallistumaan patentointiprosessiin.

Teoksen kirjoittajat ovat pitkään työskennelleet Euroopan patenttivirastossa (EPO). Tämän he toteavat heti kirjan ensimmäisessä lauseessa, ja se näkyy läpi koko teoksen. Kirjoittajien osaaminen on vakuuttavaa, mutta samalla heiltä on turha odottaa erityisen kriittistä suhtautumista EPOn tai edes sen sisarten USPTO:n ja JPO:n (Yhdysvaltain ja Japanin patenttivirastojen) ratkaisuihin. Toisaalta on virkistävää vaihteeksi lukea patenttialan kirjaa, jossa ei moitita virastoja huonoista ratkaisuista, vaan kritisoidaan hakijoita huonoista hakemuksista!

Kirjoittajien taustasta ja näkökulman tietystä yksipuolisuudesta johtuen teos ei ehkä ole parhaimmillaan yleisenä patenttialan oppikirjana. Jos lukija etsii käytännön neuvoja siihen, miten tehdä EPOon hyvä hakemus, kirja kannattaa lukea.
Teoksen englanti on kelvollista ja luettavaa, vaikkei varsinaisesta lukunautinnosta voikaan puhua. Paikoitellen kirjoittajat sortuvat patenttialalle tyypillisiin monimutkaisiin lausehirviöihin, joista on vaikea saada tolkkua. Toisaalta kirjan rakenne on selkeä, ja vaikeatkin asiat on saatu selitettyä edes kohtalaisen ymmärrettävästi. Mistään helposta asiastahan ei ole kysymys, joten aivan lastenkirjan selkokielisyyttä ei ole kohtuullista odottaakaan.

Hakemuksen käsittely esimerkein kuvattuna
Kirja alkaa lyhyellä patenttioikeuden yleisesityksellä ja ohjelmistopatenttien historialla. Suurin osa kirjasta on erilaisten enemmän tai vähemmän keksittyjen esimerkkien läpikäyntiä. Kirjoittajat selittävät huolellisesti, mihin asioihin patenttiviraston tutkijainsinöörit kiinnittävät huomiota hakemuksia käsitellessään.

Esimerkit liittyvät liiketoimintamenetelmiin (business methods), hallinnollisiin menetelmiin, oikeuksien hallintaan (DRM), tietokantoihin ja tietokantajärjestelmiin, laskutukseen ja maksamiseen, graafisiin käyttöliittymiin, simulaatioihin, peleihin, tietokoneavusteiseen oppimiseen, lääketieteellisen tiedon hallintaan sekä matemaattisiin menetelmiin. Jokaisesta esimerkistä on kuvattu useita versioita, jotka hahmottavat erilaisia kysymyksiä, joita patenttivirastossa joudutaan pohtimaan.
Lukija voi etsiä kirjasta esimerkin, joka eniten muistuttaa hänen keksintöään, ja sen avulla pyrkiä ymmärtämään, mihin ongelmiin hakemusta laatiessa erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota.

Kirjan kirjoittajat ovat asettaneet tavoitteekseen opastaa lukija patenttiviraston tutkijainsinöörin ajattelutapaan. Siinä he onnistuvat hyvin. Kuten kirjoittajat toivovat, tällä kirjalla on mahdollisuus merkittävästi nostaa patenttihakemusten tasoa ja lisätä hakemusten läpimenomahdollisuuksia, jos riittävän monet tietotekniikkayritykset ottavat kirjasta opikseen.

Olli Pitkänen
TkT, OTK
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT / Aalto-yliopisto