Patenttiasioiden käsittely PRH:n valituslautakunnassa

(IPRinfo 3/2003)

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) päätöksistä valitetaan ensimäisenä asteena Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan, joka toimii viraston yhteydessä. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa on säädetty erikseen Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetussa laissa (576/1992) ja asetuksessa (800/1992). Valittamista koskevia säännöksiä sisältyy myös patenttilakiin (550/1967) ja hyödyllisyysmallilakiin (800/1991). Lisäksi hallintolainkäyttölaki (586/1996) sisältää yleisiä muutoksenhakuun liittyviä säännöksiä.

Nykyisessä muodossaan PRH:n valituslautakunta on toiminut vuodesta 1992. Tätä ennen valitusasioita käsiteltiin Patentti- ja rekisterihallituksen valitusosastossa. Muutoksenhakua koskeneet säännökset sisältyivät erityislakeihin, kuten patentti- ja hyödyllisyysmallilakiin.

Valitusosaston muuttamista valituslautakunnaksi ja sitä koskevan erillisen lain säätämistä perusteltiin asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 25/1992) sillä, että valituslautakunnan tarkoituksena on toimia riippumattoman hallintotuomioistuimen tavoin.

Valituslautakunnan kokoonpano

Valituslautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Puheenjohtajana toimii Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja tai linjanjohtaja taikka muu pääjohtajan määräämä Patentti- ja rekisterihallituksen virkamies. Puheenjohtajalta edellytetään kokemusta tuomarintehtävien hoidosta tai hallintolainkäytöstä.

Valituslautakunnan jäseninä toimivat valtion virkamiehet, joilla on ylempi korkeakoulututkinto ja jotka ovat perehtyneitä käsiteltävää asiaa koskevaan lainsäädännön alaan. Patentti- ja hyödyllisyysmalliasioita käsiteltäessä valituslautakunnan jäsenenä voivat olla patentti- ja innovaatiolinjan linjanjohtaja, linjan muun yksikön päällikkö, valituslautakuntaan nimitetty yli-insinööri tai muu valtion virkamies, jolla on laissa säädetty pätevyys.

Valituslautakunnan jäsenet kutsuu istuntoon puheenjohtaja. Jäseninä voivat siis olla muutkin virkamiehet kuin Patentti- ja rekisterihallituksen palveluksessa olevat.

Valituslautakunnan käytännön toimintaa hoitavat lautakuntaan nimitetyt virkamiehet eli puheenjohtaja, toimistopäällikkö, kaksi yli-insinööriä, esittelijä ja osastosihteeri. Yli-insinöörit toimivat myös patentti- ja hyödyllisyysmalliasioissa valituslautakunnan jäseninä.

Valituslautakunta ratkaisee tavallisesti asiat kokoonpanossa, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi valituslautakuntaan nimitetty yli-insinööri, joka useimmiten toimii myös esittelijänä, sekä patentti- ja innovaatiolinjan yli-insinööri. Viimeksi mainitun osalta kiinnitetään huomiota käsiteltävän tekniikan alan asiantuntemukseen ja riippumattomuuteen käsiteltävästä asiasta. Patenttiviraston ulkopuolisia virkamiehiä ei toistaiseksi ole ollut valituslautannan jäsenenä patenttiasioissa.

Vastainen päätös yleisin valituksen peruste

Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 3 §:ssä on lueteltu yleisesti ne viraston päätökset, joihin saa hakea muutosta valittamalla valituslautakuntaan. Patenttilain 26, 36 ja 72 §:ssä säädetään patenttiasioiden osalta tarkemmin, millaisista päätöksistä voidaan valittaa.

Useimmiten valituksen perusteena on patenttilain 26 §:n 1 momentti, jonka mukaan patenttiviranomaisen patenttihakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Patentinhaltija tai väitteentekijä voi hakea muutosta patenttiviranomaisen väitteen johdosta antamaan lopulliseen päätökseen, jos päätös on hänelle vastainen.

Valitus voidaan tehdä myös sellaisesta viraston päätöksestä, jolla on ratkaistu patenttilain 71 a §:n tarkoittama esitys, että myöhästynyt toimenpide tai maksu katsottaisiin suoritetuksi määräajassa. Näitä valituksia tulee kuitenkin vuodessa vain muutama kappale.

Hyvin harvoin valitetaan niistä patentti- ja rekisterihallituksen päätöksistä, jotka koskevat sillensä jätetyn hakemuksen uudelleen käsiteltäväksi ottamista, hakemuksen siirtämistä koskevaa vaatimusta, liikesalaisuuden johdosta tehtyä vaatimusta asiakirjan määräämiseksi ei-julkiseksi ja vuosimaksujen suorittamisen lykkäämistä koskevaa pyyntöä.

Valituslautakunta ei käsittele voimassa olevia yksinoikeuksia koskevia riita-asioita (kiistat paremmasta oikeudesta, loukkaukset, mitätöinnit, siirrot, pakkoluvat, vahvistuskanteet). Ne käsitellään patenttilain 65 §:n ja hyödyllisyysmallioikeuslain 43 §:n mukaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Uutuus ja keksinnöllisyys yleisimmät kiistakohdat

Ylivoimainen enemmistö valituslautakuntaan tulevista valitusasioista koskee uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Usein valitukseen liittyvät myös muut patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaiset väiteperusteet eli väitteet siitä, että:

1) patentti on myönnetty, vaikkei patenttilain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty,

2) patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä,

3) patentti käsittää sellaista, mikä ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä tai

4) patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun patenttilain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

Uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnin yhteydessä joudutaan silloin tällöin tarkemmin tutkimaan estemateriaalin tai väitetyn hyväksikäytön julkisuus. Painetun kirjallisen materiaalin osalta, kuten esimerkiksi patenttijulkaisut, asia on yleensä selvä.

Harvinaisempia asioita valitusten yhteydessä ovat ovat mm. patenttivaatimusten yhtenäisyyttä, etuoikeuden perusteita sekä patenttilain 71 a §:n tarkoittamia esityksiä koskevat seikat.

Valitusten yhteydessä voidaan pyytää suullisen käsittelyn järjestämistä ja vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Valitusta ei oteta tutkittavaksi, mikäli sitä ei ole tehty määräajassa eli 60 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut tiedon päätöksestä. Valituksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää myös, että vahvistettu valitusmaksu on suoritettu. Joissakin tapauksissa on ollut epäselvää, onko valitus tai maksu saapunut määräajassa. Lausunnon antaminen valituksesta raukeaa, mikäli se peruutetaan tai sen kohteena oleva hakemus on jäänyt sillensä tai peruutettu.

Valituslautakunnan työssä oman asiaryhmänsä muodostavat lausunnot, joita korkein hallinto-oikeus pyytää käsiteltävänään olevista patentti- ja hyödyllisyysmalliasioihin liittyvistä valituksista.

Käsittely noudattaa oikeudenkäyntijärjestystä

Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain mukaan asiaa käsiteltäessä noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjestystä. Valituslautakunta on päätösvaltainen täysijäsenisenä. Päätös tehdään esittelystä.

Käytännössä valituksen kirjaamisen ja alustavan muodollisen tarkastuksen jälkeen asiassa pyydetään viraston lausunto ja väiteasiassa vastapuolen selitys sekä mahdollisesti vielä valittajalta vastaselitys. Esittelijäksi määrätty eli tavallisesti valituslautakunnan yli-insinööri valmistelee asian ratkaistavaksi perehtymällä asiassa kertyneeseen asiakirja-aineistoon ja hankkimalla tarvittaessa lisäselvitystä. Jäsenten tutustuttua asiaan puheenjohtaja kutsuu koolle istunnon, jossa asia ratkaistaan.

Valituslautakunnassa voidaan suorittaa suullinen käsittely, jossa voidaan myös kuulla todistajia ja asiantuntijoita. Käytännössä asioiden käsittely tapahtuu kuitenkin kirjallisesti. Viime aikoina valituslautakunta on vain parissa tapauksessa katsonut, että asian selvittäminen on vaatinut suullista käsittelyä.

Asiantuntemuksen merkitys korostuu

Patentti- ja hyödyllisyysmalliasioissa on valitusten luonteesta ja sisällöstä johtuen syytä korostaa erityisesti patenttiasiantuntemuksen ja kulloisenkin tekniikan alan tuntemuksen merkitystä. Valittajaa edustaakin valituslautakunnassa lähes poikkeuksetta patenttiasioihin perehtynyt asiamies. Asiamiehinä toimivat useimmiten patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään rekisteriin merkityt patenttiasiamiehet, jotka ovat yleensä toimineet asiamiehinä jo asian hakemus- ja väitevaiheessa.

Valituksissa viitataan usein esitettyjen vaatimusten tueksi muiden maiden patenttivirastojen ja erityisesti Euroopan patenttiviraston ratkaisuihin vastaavissa asioissa. Valituslautakunnan on tietenkin noudatettava kansallista eli suomalaista lainsäädäntöä, mutta on selvää, että liittyminen Euroopan patenttisopimukseen ja lainsäädännön harmonisointi on “eurooppalaistanut” myös suomalaista patenttikäytäntöä.

Yksittäisten ratkaisujen osalta on kuitenkin muistettava, että tapaukset eri patenttivirastoissa ovat harvoin täysin identtiset ja että erityisesti keksinnöllisyysharkinta perustuu osittain arviointiin. Valituslautakunnan ratkaisu voi siten poiketa muiden maiden patenttivirastojen tai valituselinten ratkaisusta, vaikka olennaisesti saman käytännön puitteissa toimitaankin.

TILASTOTIETOJA

1998

1999

2000

2001

2002

Saap.patenttivalitukset

42

34

44

34

39

Päätöksiä pat.asioissa

54

46

61

45

37

Muutoksia PRH:n päätöksiin

15

17

15

13

15

Lausuntoja KHO:lle

30

14

23

7

19

Saap. hyöd.mallivalitukset

7

5

5

14

4

Päätöksiä hyöd.malliasioissa

12

5

3

11

8

Muutoksia PRH:n päätöksiin

5

2

4

5

Lausuntoja KHO:lle

3

5

1

2

7

Erkki Tiala
Yli-insinööri
Patentti- ja rekisterihallitus, valituslautakunta