Patenttiasiamiesyhdistyksen Simmelvuo: Ammattitutkinto lisäisi asiamiesten arvostusta

Patenttiasiamies toimii rajapintana asiakkaan ja rekisteriviranomaisen välillä. Toisin kuin perinteikkäästä ammattinimikkeestä saattaisi päätellä, asiamiehet hoitavat myös tavaramerkkien, mallien ja domainien suojaamista.

Omassa kotimaassaan suojaa hakevan ei ole pakko käyttää asiamiestä, mutta kattavan suojan varmistamiseksi se on viisasta, vakuuttaa Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen (SPAY) puheenjohtaja, Papula-Nevinpatin toimitusjohtaja Markku Simmelvuo.

– Asiamies tuntee prosessin hyvin. Hän pystyy tekemään ennakkotutkimuksen, jolla kartoitetaan suojauksen saamisen mahdollisuudet ja selvitetään, loukkaako hakemus jonkin kolmannen tahon oikeutta, Simmelvuo luettelee.

– Hyvin tärkeä vaihe on ensimmäinen hakemus, jolla haetaan suojaa Suomessa. Jos siitä haluaa jatkaa, ensimmäinen hakemus toimii kivijalkana, jota ei myöhemmin juuri enää voi täydentää.

Liian vähän EPO-asiamiehiä
Simmelvuota harmittaa, että kovin harva suomalainen patenttiasiamies on läpäissyt eurooppapatenttiasiamieheltä vaadittavan EQE-tutkinnon. Vaativan kokeen on suorittanut vasta kolmisenkymmentä suomalaista.

– Täällä on aika pienet piirit, eikä ole ollut resursseja hankkia tutoreita ulkomailta. IPR University Centerin yhdessä SPAYn kanssa käynnistämä EQE-koulutus on todella tärkeä askel oikeaan suuntaan, Simmelvuo kiittelee.

Markku Simmelvuo kaipaa Suomeen tutkintoa, jolla teollisoikeusasiamies voisi sertifioida ammattitaitonsa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2003 asettama TASKE-työryhmä selvitti tutkinnon tarvetta. Työryhmässä oli esillä malli, jossa asiamies-nimikkeen käyttäminen edellyttäisi ammattitutkinnon suorittamista. Esitys on kuitenkin hautautunut hallinnon syövereihin.

Patenttiasiamieheksi tullaan käytännössä vain yhtä reittiä eli kouluttautumalla jossakin patenttitoimistossa. Lähes kaikki tulokkaat ovat vastavalmistuneita diplomi-insinöörejä tai opintojensa loppuvaiheessa olevia teekkareita. Viime vuosina on asiamiesoppiin tultu myös tutkijapiireistä.

– Nuori asiamies työskentelee kokeneen kollegan kanssa ainakin vuoden. Hän oppii kirjoittamaan hyvän hakemuksen ja saa virastosta tärkeää palautetta. Parasta mahdollista palautetta on oikeudenkäynti, jossa asiamiehen laatiman hakemuksen pitävyys punnitaan, Simmelvuo tiivistää oppimisprosessin.

Jäsenyys tae ammattitaidosta
Suomen Patenttiasiamiesyhdistys viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Yhdistykseen kuuluu patenttiasiamiesten ohella myös malli- ja tavaramerkkiasiamiehiä. Jäseniä on alun toistasataa.

Ennen jäseneksi hyväksymistä hakijan on oltava kuusi vuotta alan töissä. Kaksi vuotta riittää juniorijäsenyyteen.
– Patenttiasiamiehen titteli ei ole sidottu jäsenyyteen Patenttiasiamiesyhdistyksessä, yhdistyksen puheenjohtaja Markku Simmelvuo selventää.

Patenttiasiamiehenä voi toimia henkilö, joka on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä on korkeakoulututkinto ja yleinen soveltuvuus ammattiin.

– Suurin osa vaaditut kuusi vuotta työskennelleistä liittyy yhdistykseen. Jäsenyyskriteerien täyttyminen tutkitaan kuitenkin tarkkaan ennen hyväksymistä. Yhdistyksen jäsenyys on kollegojen antama vakuutus siitä, että asiamies täyttää korkeat ammattitaitovaatimukset, Simmelvuo korostaa.

Patenttiasiamiesyhdistys on myös määrittänyt alan yleiset toimeksiantoehdot, joita sen jäsenet noudattavat asiakkaita edustaessaan.

Tutkintoesitys jäissä
Kauppa- ja teollisuusministeriön vuona 2003 asettama TASKE – Teollisoikeudellisen asiamiesjärjestelmän kehittäminen -työryhmä ehdotti (KTM Julkaisuja 9/2004), että luotaisiin sekä patentti- että tavaramerkkiasiamiehiä koskeva vapaaehtoinen rekisteröintijärjestelmä. Ammatin harjoittaminen olisi kaikille avoin, mutta asiamies-nimitystä saisivat käyttää vain rekisteriin merkityt.

Keskeistä järjestelmässä olisi rekisteröitävien asiamiesten ammatillista osaamista arvioivien tutkintojen järjestäminen ja asiamieseettisen toiminnan valvonta. Järjestelmän tulisi kustantaa itse itsensä. Työryhmä ehdotti tutkinnon ja siitä vastuussa olevan lautakunnan ”kotipaikaksi” Keskuskauppakamaria.

Työryhmän mietintö sai ristiriitaisen vastaanoton, eikä ministeriö (nykyinen TEM) ole toistaiseksi vienyt asiaa eteenpäin. Tutkinnon tarpeesta on kuitenkin vallinnut melko suuri yksimielisyys.

Patenttiasiamieheksi tavanomaista reittiä
Markku Simmelvuo päätyi patenttiasiamieheksi tavanomaista reittiä.

– Tulin suoraan koulun penkiltä Papula-Nevinpatille ja valmistuin pian sen jälkeen diplomi-insinööriksi. Opiskelin alaa vanhempien asiameisten ohjauksessa ja sain myöhemmin vastuulleni omia asiakkaita.

Risto Paananen

LINKKEJÄ:
Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry:n (SPAY) kotisivu:
http://www.spay.fi/

Teollisoikeudellisen asiamiesjärjestelmän kehittämistyöryhmän (TASKE) muistio. KTM Julkaisuja 9/2004. 99 s. ISSN 1459-9376, ISBN 951-739-768-2 .( Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisurekisteri on 2008 siirretty uuteen verkko-osoitteeseen http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/)):
http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/AC64CF4851FD79A6C2256E89003A6B1E/$file/jul9elo.pdf