Patentilla on monta myöntäjää

(IPRinfo 3-2000)

– Asiantuntijatkin tahtovat mennä sekaisin patenttijärjestelmien kanssa, valittaa Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi ainakin puoliksi vakavissaan. Enäjärvi on mukana suururakassa, jonka tarkoituksena on luoda Euroopan unionille oma yhteisöpatenttijärjestelmä.

Patenttiasioita käsitellään nykyisellään monella taholla. YK:lla on oma WIPO-järjestelmänsä, jossa voidaan hakea yhdellä hakemuksella patenttia yli sataan maahan. Euroopan patenttijärjestelmään kuuluu 20 maata, viimeisimpänä liittyjänä Turkki. Sitten ovat vielä kansalliset viranomaiset. Miksi EU nyt haluaa tuoda mukaan neljännen järjestelmän? – Tällä hetkellä maailmankaupasta 80 prosenttia koostuu tavarasta ja palveluista, 20 prosenttia henkisestä pääomasta. On arvioitu, että parinkymmenen vuoden kuluttua suhde on 50-50. On selvää, että Euroopan unionille tämä on suuri poliittinen kysymys, jossa se haluaa olla mukana vaikuttamassa.

Suomalaiselle keksijälle ja tuotekehittelijälle on tietysti hyödyksi, että yhdellä hakemuksella voi saada ideoilleen mahdollisimman kattavan suojan. Ongelmaton asia yhteisöpatenttiehdotus ei kuitenkaan ole. Suuria ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi oikeuspaikka- ja kielikysymykset.

Uhkana liian keskitetty malli

EU:n jäsenmaiden patenttiorganisaatioiden tilanne vaihtelee suuresti. Martti Enäjärven mukaan on ilmeistä, että Saksan ja Englannin kansalliset virastot jäävät toimimaan jokseenkin entisellään, sillä ne edustavat suurta patenttikantaa. Ranska on luovuttanut patenttien hoitamisen Euroopan patenttiorganisaatiolle. Espanja puolestaan on juuri perustamassa virastoa tutkimaan espanjankielisiä patenttihakemuksia. Tarkoituksena on, että virasto käsittelisi myös Latinalaisesta Amerikasta tulevat hakemukset. Espanjalaiset eivät ymmärrettävästi halua EU-hankkeen vaikeuttavan omaa projektiaan.

– Tärkeitä kysymyksiä on vielä avoinna, Enäjärvi sanoo.

– Haetaanko patenttia keskitetysti ja millä kielellä hakemukset tehdään, hän luettelee. Enäjärvi pelkää, että suuret maat ovat rakentamassa keskitettyä järjestelmää, jota hän pitää EU:n subsidiariteettiperiaatteen vastaisena.

– Pohjoismailla ei ole varaa päästää luovuutta ja innovatiivisuutta valumaan Keski-Eurooppaan, hän varoittaa.

Ehdotuksessa lähdetään siitä, että asioiden käsittely tapahtuisi kolmella kielellä, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Tämä ei miellytä Enäjärveä.

– Tehdäänkö ensimmäistä kertaa EU:n historiassa niin, että kaikki kielet eivät ole enää virallisia? Mitä tämä vaikuttaisi unionin politiikkaan jatkossa, hän kysyy. Kustannuksien säästämisellä on Enäjärven mielestä vaikea perustella kolmen kielen järjestelmää. – Silloinhan pitäisi siirtyä yhteen kieleen, jota soveltuvin osin käännettäisiin niihin maihin, joissa patentti tulee voimaan.

Suomi on neuvotteluissa edustanut kantaa, jonka mukaan on erittäin tärkeää, että etenkin pk-yritykset ja tavalliset keksijät ymmärtävät, mitä monopolioikeuksia heidän alallaan on voimassa.

– Jos loukkaa voimassa olevaa patenttia, voi tulla hurjia vahingonkorvausoikeudenkäyntejä. Ja miten täällä pystyy suojaamaan omia keksintöjään, jos voimaan tulee saksan, ranskan ja englannin kielisiä patentteja, Enäjärvi kummeksuu.

Hän muistuttaa patentin perusluonteesta: joku saa monopolin luonteisen oikeuden sitä vastaan, että suostuu maksamaan yhteiskunnalle tietyt maksut ja käännättää asiakirjat eri kielille. – Nyt poikettaisiin tästä periaatteesta. Se on iso kysymys.

Ylikansalliset tuomioistuimet

Toinen tärkeä avoin kysymys on patenttiasioiden tuomioistuinkäsittely. Ehdotuksen mukaan EU-patentteja puitaisiin kahdessa portaassa. Sekä ensimmäisen asteen tuomioistuin että vetoomustuomioistuin olisivat ylikansallisia. Suomi on suhtautunut epäilevästi myös tähän ehdotukseen.

– Meitä askarruttaa ajatus, että pihtiputaalaisen keksijän tai pienyrityksen pitäisi lähteä Luxemburgiin puolustamaan oikeuksiaan jo ensimmäisessä asteessa, Martti Enäjärvi sanoo. – Pitäisi maksaa asianajajien ja todistajien lentoliput ja majoitus. Asiakirjat pitäisi käännättää. Pystyykö siinä todellisuudessa valvomaan oikeuksiaan, hän aprikoi.

Hänen henkilökohtainen mielipiteensä on, että ensimmäisen oikeusasteen pitäisi olla kansallinen.

– Usein siinä selviää, kumpi osapuoli näyttäisi olevan oikeassa. Käsittely saattaa päättyä sopimukseen tai siirtyä välityslautakuntaan.

Hankkeen valmistelijoiden tavoitteen mukaan uuden EU-järjestelmän pitäisi olla valmis noin vuoden sisällä. Enäjärvi suhtautuu aikatauluun epäillen.

– Tämä vaatii perustuslain muutoksen monessa maassa, myös Suomessa, Enäjärvi huomauttaa.

WIPO-paperit myös ruotsiksi

WIPOn patenttilakisopimus on edennyt jo pitkälle. Aiemmin tänä vuonna pidetyssä kokouksessa saatiin aikaan paljon harmonisointia lopulta suurella yksimielisyydellä. Suomalaisia työllisti kielikysymys tässäkin asiassa. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan asiakirjat käännettäisiin kussakin sopimusmaassa vain yhdelle kielelle. Kaksikielisen Suomen oli tietenkin vaikea niellä tällaista ajatusta.

Suomen valtuuskuntaa johtanut Enäjärvi sai tehdä hartiavoimin töitä, jotta pieni maa saisi monta vuotta valmistellun ehdotuksen muuttumaan. Suomen vaatimuksesta 171 maata kattavaan sopimukseen tehtiin kaksi päivää kestäneiden keskustelujen jälkeen lopulta lisäys, jonka mukaan kunkin maan patenttivirasto päättää, mitä asioita on käännettävä mahdolliselle toiselle kotimaiselle kielelle.

– Kieltämättä oli aikamoinen homma saada aikaan muutos siinä vaiheessa kun juna oli jo tulossa asemalle, Enäjärvi muistelee työläitä neuvotteluita.

Koko kansan virasto

Patentti- ja rekisterihallitus on viime vuosina pyrkinyt tarmokkaasti irti pölyttyneestä maineestaan. Yrittäjien suureksi tyydytykseksi asiakirjojen käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään reippaasti.

– Aikaisemmin osakeyhtiön perustaminen kesti 6-8 kuukautta, nyt 2-3 viikkoa. Ja jos kiirehtii, niin saa vielä nopeammin. Tavaramerkin käsittely kesti ennen 2,6 vuotta – nyt vuoden, pääjohtaja Enäjärvi luettelee tyytyväisenä.

Pääjohtajan myhäilyä tukee myös kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä puolueeton evaluointi. Arvioitsijoiden mukaan PRH:ssa tehdyt linjaratkaisut ovat olleet oikeat. Positiivinen kehitys on seurausta ennen kaikkea työn tuottavuuden paranemisesta. Suoritteella per henkilö mitattuna tuottavuus parani yksin viime vuonna 12 prosentilla. Parannusta ei ole saatu aikaan henkilökuntaa vähentämällä, väkeä on päin vastoin uusien tehtävien myötä tullut lisää.

– Meillä on nykyään esimerkiksi vapaat työajat. Tulla ja mennä saa kello 6.30:n ja 20 välillä, kunhan palvelupisteissä on miehitys. Tärkeintä on työn tulos, Enäjärvi painottaa. Vaikka valvontaviranomaisesta on kysymys, Patentti- ja rekisterihallitus vannoo asiakaslähtöisyyden nimiin. Asiakkaita onkin riittämiin, sillä yritysten lisäksi virasto pitää nykyisin lukua myös yhdistyksistä. Enäjärvi esittelee mielellään tilastotietoja oikeusministeriöstä PRH:lle siirtyneestä yhdistysrekisteristä.

– Yhdistyksen perustaminen kesti ennen 18 kuukautta, nyt alle 3 kuukautta. Tavoitteenamme on puristaa se kahteen kuukauteen.

Risto Paananen