Patenteilla selkeä vaikutus pörssiyhtiöiden markkina-arvoon –

(IPRinfo 1/2005)

Patentit ja niihin kohdistuneet viittaukset toimivat erinomaisina teknologisen innovaation ja kompetenssin osoittimina. Tämä ilmenee Hankenilla tekemästäni tutkimuksesta, joka kohdistui suomalaisten ja ruotsalaisten pörssiyhtiöiden teknologiseen innovaatioon.

Tutkimus osoittaa yritysten patenttien ja näihin kohdistuneiden viittausten selvästi vaikuttavan yritysten markkina-arvoon. Erityisen voimakkaasti patentit ja viittaukset niihin vaikuttavat elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuuden sekä kemian- ja lääketeollisuuden yritysten markkina-arvoon.

Viime vuosikymmeniä on leimannut ennennäkemättömästi kiihtyvä talouskasvu, jonka tärkeinä selittävinä tekijöinä on nähtävissä teknologinen innovaatio ja kompetenssi. Teknologista innovaatio- ja kompetenssipääomaa pidetään nykyään useilla avainsektoreilla yrityksen kannalta aineellista pääomaa arvokkaampina varoina. Yritykset sijoittavat huomattavasti pääomaa tutkimus- ja kehitystyöhön (t&k) kehittääkseen uusia innovaatioita.

Vaikka teknologinen innovaatio ja kompetenssi ovat yrityksille merkittävän arvokkaita varoja, on näiden varojen käsitteellistäminen ja tarkka arvonmääritys edelleen sijoittajan ja tutkijan kannalta ongelmallista. Lisäksi ne usein puuttuvat yritysten taseesta tai niille on merkitty nimellinen arvo, joka hankaloittaa teknologisen innovaation ja kompetenssin arvonmääritystä.

Viittaukset määrittävät arvoa
Käsitteellistämisongelmien selvittämisestä on muodostunut tärkeä ekonominen tutkimussektori, jonka tehtävänä on tuottaa aineistoa, menetelmiä ja ratkaisumalleja teknologisen innovaation arvonmääritykseen. Yritysten t&k-kuluista onkin löydetty käyttökelpoinen yritysten innovaatiotoiminnan indikaattori, jota sijoittajat ja tutkijat voivat hyödyntää. Toisaalta on huomattava, että yritysten t&k-kulut eivät mittaa saavutettuja innovaatiotoiminnan tuloksia.

Yritysten tuottamat ja hallussa olevat patentit ovat erinomaisia innovaatiotoiminnan tuloksen indikaattoreita, koska niitä voidaan pitää kompetenssin ja innovaatiotoiminnan tuloksina. Patenttien taloudellinen arvo vaihtelee kuitenkin yrityksen kannalta huomattavasti.

Eräät patentoidut innovaatiot ovat hyvin arvokkaita toisten ollessa taloudellisesti vähäarvoisia. Tämä hankaloittaa käytännön tasolla patenttien käyttöä yritysten teknologisen innovaatiotason ja kompetenssin arvonmäärityksessä, koska ainoastaan omistettujen patenttien lukumäärästä on hankalaa päätellä patentoidun teknologisen innovaation taloudellista arvoa yritykselle. Viimeaikainen tutkimus on löytänyt tähän pulmaan ratkaisun patentteihin kohdistuneiden viittausten analyysistä.

Patentoimattoman keksinnön arvoa hankala määrittää
Viimeisten vuosikymmenten aikana patentteja on yleisesti alettu pitää parhaina teknologisen innovaation osoittimina erityisesti arvioitaessa yritysten innovaatiotoiminnan tuloksia. Toisaalta yritys ei patentoi kaikkia innovaatiotaan vaan luottaa usein myös muihin suojauskeinoihin. Patenttisuojan lisäksi eniten käytetään salassapitoa ja ns. läpimenoaikaa (lead-time). Näiden käyttö perustuu siihen, että keksintö on teknologisesti riittävästi edellä kilpailijoitaan ja yritys voi siten pitää patenttioikeutta tarpeettomana.

Patentoimattomien innovaatioiden arvoa on hankala määrittää. Tutkijoiden ja sijoittajien onkin yritysten koko teknologisen innovaation ja kompetenssin arvonmäärityksessä luotettava siihen, että yritysten patenttisalkku ja patenttisalkun yksittäisten patenttien saamien viittausten määrä heijastavat yrityksen teknologisen innovaation ja kompetenssin arvoa.

Patenttiviittaukset selvittävät patenttien arvoja
Patenttien taloudellinen arvo vaihtelee huomattavasti ja tämä on otettava huomioon teknologisen innovaation ja kompetenssin arvonmäärityksessä. Patenttiviittauksista, joilla tarkoitetaan patenttien välistä referointia, on löydetty ratkaisu selvittää patenttien vaihtelevia arvoja.

Erityisesti lääketieteessä ja luonnontieteissä tutkimuksen arvo mitataan kansainvälisesti melko suoraviivaisesti julkaisuun kohdistuneiden viitteiden perusteella. Tämä antaa rahoittajille käyttökelpoisen työkalun valita tutkimusrahoituksen kohteeksi parhaita tutkijaryhmiä. Patentteihin kohdistuneet viittaukset välittävät myös informaatiota patenteista levinneestä tiedosta ja niihin kohdistuneesta todellisesta teollisesta mielenkiinnosta muille yrityksille ja toimijoille, joilla on mielenkiintoa kyseisten toimialojen patentteja kohtaan. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan patenttiviittaukset paljastavat oivallisella tavalla patentoidun teknologisen innovaation tärkeyden ja jopa taloudellisen arvon.

Patenttiviittausten käyttö patenttien arvon ja tärkeyden osoittimena vastaa tapaa, jolla 1960-luvulla Yhdysvaloissa kehitetty Science Citation Index-järjestelmä arvioi julkaistun tutkimuksen arvoa. Keskimäärin sellainen julkaistu tutkimus, johon kohdistuu runsaasti muiden tutkijoiden viittauksia, nähdään arvokkaana. Samaa periaatetta käytetään apuna valittaessa tieteen Nobel-palkinnon saajia.

Patentit eroavat tutkimusjulkaisuista siten, että lopullisista patenttiviittauksista vastaa patenttitarkastaja. Siten patentteihin kohdistuneet viittaukset, joihin liittyy enemmän juridista vastuuta, ovat ilmeisesti parempia arvonmittareita kuin tutkimusjulkaisuihin kohdistuneet viittaukset.

Investoinnit teknologiseen innovaatioon lisääntyneet
Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset ovat parin viime vuosikymmenen aikana lisänneet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti teknologiseen innovaatioon ja kompetenssiin kohdistuneita investointeja. Sekä Suomi että Ruotsi ovat nykyään maailmanlaajuisesti tunnettuja erinomaisesta teknologiastaan ja kompetenssitasostaan.

Maineeseen ovat erityisesti vaikuttaneet telekommunikaatioalan jätit Nokia ja Ericsson, joiden vanavedessä on noussut muitakin korkean teknologian kehittämiseen uskovia yrityksiä. Tämän takia suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten innovaatio-omaisuuden vaikutus yritysten markkina-arvoon on erityisen mielenkiintoinen selvitettävä.

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ja ruotsalaisten pörssiyhtiöiden teknologisen innovaation ja kompetenssin vaikutusta yritysten markkina-arvoon. Tutkimuksessani tarkasteltiin 30 suomalaisen ja 50 ruotsalaisen pörssiyrityksen patenttien ja patenttiviittausten vaikutuksia yritysten markkina-arvoon vuosien 1984 – 1999 aikana. Yhdysvalloissa myönnetyt patentit toimivat teknologisen innovaation ja kompetenssin indikaattoreina.

Taloudellisen arvohajonnan vuoksi patentit painotettiin niiden saamien viittausten mukaan. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää patenttien ja patenttiviittausten toimivuutta teknologisen innovaation ja kompetenssin indikaattoreina sekä sijoittajien suhtautumista niihin yritysten arvonmäärityksessä.

Yrityksille laskennallinen viittauspainotettu patenttisalkku
Tutkimuksen piiriin kuuluneet patentit painotettiin saamiensa viittausten mukaan siten, että jokaiselle yritysvuodelle laskettiin erillinen viiden vuoden viittauspainotettu patenttisalkku. Työ suoritettiin siten, että jokainen patentti painotettiin sen viiden myöntämistä seuranneen vuoden jälkeen saamien viittausten mukaan.

Painotetut patentit laskettiin yhteen siten, että jokaiselle yritysvuodelle muodostettiin painotettu patenttisalkku. Painotuksessa käytettiin 15 % vuosittaista arvonalennusta. Näin aiemmin tehdyt viittaukset ovat arvokkaampia kuin myöhemmät, koska teknologisen innovaation arvo alenee ajan mittaan.

Patentit ja viittaukset vaikuttavat markkina-arvoon
Tulokset osoittavat patenttien ja patenttiviittausten vaikuttavan selvästi suomalaisten ja ruotsalaisten pörssiyhtiöiden markkina-arvoon. Sekä yrityksen omistamat patentit että viittauspainotetut patentit vaikuttivat empiiristen tulosten perusteella merkittävästi molempien maiden yritysten markkina-arvoon. Tulokset antavan selvän viitteen siitä, että näin voidaan luoda sijoittajan kannalta toimiva instrumentti teknologisen innovaation ja kompetenssin arvonmäritykseen.

Yllättävää oli, että viittauspainotetut patentit korreloivat odotettua vähemmän yhtiöiden markkina-arvoihin verrattuna painottamattomiin patentteihin. Aiempien yhdysvaltalaisten tutkimusten ja esitettyjen teorioiden perusteella viittauksilla tulisi olla suuri merkitys patenttien arvoindikaattoreina.

Patentointi on kuitenkin kallista ja vaikuttaa siltä, että suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset patentoivat Yhdysvalloissa vain sellaisia innovaatiota, joiden arvioivat olevan ainakin kohtalaisen tärkeitä. Tämä saattaa selittää tutkimusaineistossa esiintyvän, yhdysvaltalaisia aineistoja vähäisemmän patenttiviittausten korrelaation markkina-arvoihin nähden.

Tutkimuksen kohteena olevat yritykset luokiteltiin kahdeksan teollisuuden alan perusteella. Erityisen voimakkaasti patentit ja viittauspainotetut patentit vaikuttavat elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuuden yritysten sekä kemian ja lääketeollisuuden yritysten markkina-arvoon.

Tulos on kohtuullisen odotettu, sillä teknologinen innovaatio vaikuttaa tunnetusti erityisen huomattavasti yritysten kassavirtoihin juuri näillä aloilla. Patentit ja patenttiviittaukset vaikuttavat myös voimakkaasti markkina-arvoon päätoimialojen ulkopuolisten yritysten kohdalla. Tällaiset yritykset ovat usein pieniä kehittyviä yrityksiä, joille teknologinen innovaatio ja kompetenssi voivat luoda ratkaisevaa elinvoimaa.

Patenttien ja viittauspainotettujen patenttien vaikutus yritysten markkina-arvoon on tulosten perusteella merkittävää koko tutkitun aikajakson aikana lukuun ottamatta 1990-luvun alkua, jolloin patenttien ja markkina-arvon yhteys katkeaa. Tunnetusti talouslama sekä Suomessa että Ruotsissa oli voimakkaimmillaan juuri tuolloin ja poikkeusolosuhde katkaisi muuten normaalin korrelaation.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten Yhdysvalloissa hakemien patenttien määrä kasvoi voimakkaasti tutkitun jakson (vuodet 1984-1999) aikana. Odotetusti laman aikana voimavarojen hiipuessa yritysten onnistuneesti haettujen patenttien kasvu laantui hieman.

Laman aikana suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten resurssit kaikilla toiminnan sektoreilla heikkenivät tilapäisesti. Yritysten markkina-arvojen taantuessa onnistuneesti haettujen patenttien määrä pysyi kuitenkin sitkeästi ennallaan lamaa edeltäviin vuosiin verrattuna. Tämä selittänee patenttien ja tutkittujen yritysten markkina-arvon korrelaation katkeamisen 1990-luvun alussa.

Robin Santavirta
Kauppatieteen maisteri