Pääkirjoitus. Uusia haasteita oikeuksien hallinnointiin

LehtiarkistoIPRinfo_4-2002 Pääkirjoitus 1.10.2002

(IPRinfo 4/2002)

Grace period – uutuuden suoja-aika, armonaika, etsikkoaika – on taas tullut mukaan immateriaalioikeuden keskusteluun. Kuten muualla tässä lehdessä on todettu, patentin osalta käydään kansainvälista keskustelua grace periodin hyväksymisestä patenttioikeuteen. Mallioikeudessa grace period on toteutunut EU:n tasolla mallioikeutta harmonisoivan direktiivin myötä. Grace periodista on tullut myös Suomessa voimassa oleva ilmiö 1.8.2002 voimaan tulleella mallioikeuslain muutoksella.
EU:n yhteisömallia koskevassa asetuksessa tuli jo maaliskuussa voimaan rekisteröimätöntä mallia koskeva suojamuoto. Iso Britanniassa oli jo aikaisemminkin voimassa rekisteröimätöntä mallia koskevat säännökset. Tästäkin on lehdessämme lisää tietoa. Sekä grace periodin käyttöönottaminen mallioikeudessa että reksiteröimättömän mallin suoja saavat aikaan perinteisistä rekisteröidyistä suojamuodoista poikkeavan tilanteen: suojan olemassaolosta ei kaikissa tapauksissa pysty varmistumaan etukäteen.

Yritysten käytännön toimintaan saattavat sekä grace period että rekisteröimätön mallioikeus tarjota uuden käyttökelpoisen välineen. Tuotteiden koemarkkinointi on mahdollista ilman, että mahdollisuus rekisteröintiin välttämättä menetetään. Yrityksen omassa käytössä mahdollisuus on erinomainen – kilpailijan käyttämänä vähän kiusallinen. Sekä grace period että rekisteröimätön mallioikeus asettavat myös yritysten toimintatavat uusien haasteiden eteen. Julkistamisen todistaminen ja mallin yksilöllisyys ja uutuus jäävät yritysten esittämän näytön varaan.

Mallioikeuden osalta kehitys on voimakkaasti johtanut siihen, että yritysten – mallien hyödyntäjien – omat toimenpiteet mallioikeuden varmistamisesta etukäteen korostuvat. Yhteisömallin rekisteröinnin yhteydessä ei tutkita suojan edellytyksiä. Myös Suomessa kehitys tulee ilmeisesti kulkemaan samaan suuntaan. Grace periodin ja rekisteröimättömän mallisuojan olemassaolo vielä lisäävät yrityksen oman valvonnan ja tutkinnan merkitystä.

Uudistunut mallioikeus luo kolmannenkin haasteen yrityksille. Rekisteröimätön yhteisömalli antaa haltijalleen oikeuden kieltää kolmansia käyttämästä mallia, mikäli käyttö johtuu suojatun mallin jäljentämisestä. Jäljentämisessä on kysymys kopioinnista ja siitä voidaan käyttää myös nimitystä orjallinen jäljittely.

Suomalaisessa oikeuskäytännössä on orjallista jäljittelyä tähän asti tulkittu ainoastaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten nojalla. Entisen markkinatuomioistuimen ratkaisuissa on monia, joiden perusteella voidaan todeta, että orjallinen jäljittely on Suomessa ollut sallittua kunhan tuotteen alkuperä on ilmoitettu selvästi.

Yhteisön mallioikeusasetuksen mukaan jäsenvaltiot nimeävät kansallisen tuomioistuimen käsittelemään yhteisömalleja koskevia loukkausvaatimuksia. Nimetyllä tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä mm. yhteisömallien loukkauskanteet. Juuri eduskunnassa hyväksytyn mallioikeuslain muutoksen mukaan yhteisömallia koskevat loukkausvaatimukset käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Myös rekisteröimätöntä mallia koskevat loukkauskanteet käsitellään tämän mukaan Helsingin käräjäoikeudessa. Markkinaoikeus ei voi tulevaisuudessa ratkaista orjallista jäljittelyä koskevia kanteita, mikäli niissä samalla on kysymys rekisteröimättömästä mallista. Oikeuksiaan toteuttaessaan tulee oikeudenhaltijoiden pohtia myös sitä, mikä on rekisteröimättömän mallin suojapiiri.

Yrityksen toimintaan liittyvään dokumentaatioon on kiinnitettävä myös mallien osalta tulevaisuudessa yhä enenevää huomiota. Yrityksissä tulisi luoda selkeät pelisäännöt eri suojamuotojen käyttämiseksi, jotta oikeudenmenetyksiltä vältyttäisiin.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center