Pääkirjoitus. Siirtymäaika on käytettävä hyväksi

LehtiarkistoIPRinfo_4-2003 Pääkirjoitus 1.10.2003

(IPRinfo 4/2003)

Euroopan yhteisöjen tavaramerkkiä koskeva järjestelmä on ollut käytössä 1.4.1996 alkaen. Sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston, tuttavallisesti OHIMin, tilastojen mukaan yhteisön tavaramerkkihakemuksia oli 31.10.2003 mennessä jätetty 342 999 ja yhteisön tavaramerkkejä rekisteröity 197 525. Näistä suomalaiset ovat tehneet 3 143 hakemusta, ja heille on rekisteröity 2 007 yhteisön tavaramerkkiä. Yli puolet hakemuksista on tullut yhteisön ulkopuolelta. Yhteisön tavaramerkkijärjestelmä on siis osoittautunut menestykseksi.

EU:n kilpailukykyneuvosto pääsi 27.11.2003 sopimukseen yhteisön tavaramerkkijärjestelmän muutoksista. Merkittävin muutos koskee sekoitettavuustutkimusta. Voimassa olevan asetuksen mukaan OHIM tutkii omat tavaramerkkihakemuksensa sekä rekisteröidyt tavaramerkkinsä. Samaan aikaan hakemus lähetetään niiden kansallisten virastojen tutkittavaksi, jotka ovat ilmoittaneet suorittavansa sekoitettavuustutkimuksen omien rekisteriensä osalta. Kaikki muut EU:n jäsenvaltioiden virastot suorittavat tällä hetkellä sekoitettavuustutkimuksen paitsi Saksa, Ranska ja Italia. Hakijalla ei siis ole mahdollisuutta kieltäytyä kansallisen viraston suorittamasta tutkimuksesta.

Nykyisin kansallisten virastojen toimittamat tutkimusraportit ovat hyvin eritasoisia, ja niiden hyöty on monen käyttäjän mielestä kyseenalainen. Tavaramerkin hakijoiden on joka tapauksessa itse oltava hyvin aktiivisia sekä tavaramerkkiä hakiessaan että sen valvonnassa. Kansalliset raportit ovat kuitenkin helpottaneet jonkin verran varsinkin ilman asiamiestä toimivien hakijoiden asemaa.

Yhteisön tavaramerkkijärjestelmän voimaantulo pudotti PRH:lle tehtävien hakemusten määrän. Vuonna 2002 hakemuksia oli kaikkiaan 3777, joista kotimaisten hakijoiden jättämiä 2833. Ulkomaisten hakemusten määrä oli 944, kun se ennen yhteisön tavaramerkkijärjestelmää oli suunnilleen sama kuin kotimaisten. PRH tutkii edelleen, useista muista eurooppalaisista virastoista poiketen, myös relatiiviset esteet.

Komission alkuperäisen muutosehdotuksen mukaan sekoitettavuuden tutkimisesta olisi luovuttu kokonaan, eli myöskään OHIM ei olisi tutkinut relatiivisia esteitä edes omien hakemustensa tai rekisterinsä osalta. Kilpailukykyneuvostossa hyväksyttiin Italian kompromissiehdotus, jonka mukaan hakijat voivat itse valita, käyttävätkö he kansallisten virastojen tutkimuspalvelua. Sen sijaan OHIMin oma tutkimus säilyy pakollisena. Samalla sovittiin toimenpiteistä, joilla parannetaan tutkimusraporttien laatua.

Yhteisön tavaramerkkiasetukseen tuli tutkimuksen osalta neljän vuoden siirtymäaika. Eli neljä seuraavaa vuotta tutkimusjärjestelmä säilyy ennallaan. Siirtymäajan jälkeen kansalliset virastot suorittavat tutkimuksen pyydettäessä, mutta siitä on suoritettava erillinen maksu.

PRH on nettobudjettivirasto, eli se ansaitsee tarvitsemansa rahat itse eikä sille ohjata toimintavaroja suoraan valtion budjetista. Tavaramerkki- ja mallilinjan tuloista OHIMin korvaus suoritetusta sekoitettavuustutkimuksesta on kattanut n. 25 – 30 %. Vaikka sekoitettavuustutkimus säilyy neljän vuoden siirtymäajan jälkeen vapaaehtoisena, on erittäin oletettavaa, että tutkimuksen määrä vähenee ja sen mukana siitä saatu korvaus.

Yhteisön tavaramerkkiasetukseen tehtävä muutos ei suoraan vaikuta kansallisen tavaramerkkijärjestelmän toimivuuteen. Välillisesti muutoksella on kuitenkin vaikutus sekä viraston työmäärään että sen tuloihin. Neljän vuoden siirtymäaika on käytettävä tarkasti hyväksi, jotta pystytään jatkossakin säilyttämään PRH:n osaamis- ja palvelutaso tavaramerkkiasioissa korkeana.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center

Share: