Pääkirjoitus. Harmonisoinnin rajat

LehtiarkistoIPRinfo_3-2004 Pääkirjoitus 9.9.2004

(IPRinfo 3/2004)

Immateriaalioikeuksia koskevat kansainväliset säätelyjärjestelmät ja oikeuksien harmonisointi ovat edenneet merkittävästi viime vuosina. Tähän asti immateriaalioikeuksia koskeviin sopimuksiin ja erityisesti työsuhteen tuloksena syntyneisiin suojattaviin tuloksiin liittyvät kysymykset on jätetty ratkaistavaksi kansallisessa lainsäädännössä. Yhtenä syynä ovat olleet maiden väliset erot perinteissä ja sopimussääntelyssä.

Uudelleenarviointi on kuitenkin jo käynnissä.

AIPPI (International Association for the Protection of Intellectual Property) järjesti jäsenkongressinsa kesäkuussa 2004. Samassa yhteydessä pidettiin eksekutiivikomitean kokous, jossa yhtenä ennalta valmisteltuna kysymyksenä oli työnantajan oikeus työsuhteessa syntyneisiin suojattaviin tuloksiin.

Suomen AIPPI -ryhmä oli ehdottanut aihetta ja saanut aloitteelle muiden Pohjoismaiden tuen. Suomalainen panos asian käsittelyssä oli vahva, koska kokouksessa työryhmän puheenjohtajana oli professori Niklas Bruun.

AIPPI on aikaisemminkin käsitellyt työsuhteen tuloksena syntyneisiin keksintöihin liittyviä kysymyksiä. Kaikkiaan neljä kertaa käsiteltiin kysymystä Q 40 (The inventions of employees): vuonna 1963 Berliinissä, vuonna 1966 Tokiossa, vuonna 1967 Helsingissä ja vuonna 1969 Venetsiassa. Tämän jälkeen asia koettiin ilmeisesti niin vaikeaksi, että siihen ei enää palattu vaikka jatkokäsittelyä pidettiinkin tarpeellisena. Ainoastaan Helsingin kokouksessa päädyttiin julkilausumaan, ja siinäkin vain toistettiin muutama itsestäänselvyys.

Ajan ja ajattelun muutosta kuvaa se, että tällä kertaa tarkasteltiin työnantajan oikeuksia eikä tarkastelua rajattu ainoastaan keksintöihin. Eksekutiivikomitea hyväksyi julkilausuman, jonka lähtökohtana on, että työnantajalle tulisi taata joko sopimuksin tai lailla taloudelliset oikeudet työsuhteessa syntyneisiin suojattaviin tuloksiin. Julkilausumassa pyritään ohjaamaan eri maiden käytäntöjä kohti harmonisointia, edelleen kuitenkin hyvin varovaisesti.

EU:n komissio julkaisi 19.7.2004 valmisteluasiakirjan, jossa tarkastellaan Euroopan yhteisöjen tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä. Komissio pitää sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta pahana epävarmuutena sitä, että jäsenvaltioiden välisessä kaupassa oikeuksien omistusoikeus perustuu kunkin maan työnantajan oikeuksia koskeviin erisisältöisiin säännöksiin.

Asiakirjassa todetaan, että näiden säännösten harmonisointi koskee tekijänoikeuden lisäksi työlainsäädäntöä ja työnantajan ja työntekijän välistä sopimusoikeudellista suhdetta. Varsinkin työsopimussääntelyssä jäsenmaiden käsitykset harmonisointitarpeesta poikkeavat toisistaan, ja harmonisoinnin esteenä olisikin vakavia poliittisia vaikeuksia.

Todennäköisistä vaikeuksista huolimatta komissio pitää tarpeellisena analysoida tilannetta edelleen. Analyysin tuloksena tulisi erityisesti tunnistaa ne tilanteet, joissa harmonisointi tuottaisi lisäarvoa sisämarkkinoille.

EU:ssa on myös vuosien mittaan ollut pyrkimyksiä harmonisoida työsuhdekeksintöjä koskevaa lainsäädäntöä. Teoriatasolla harmonisoinnin tarve on useilla tahoilla tunnustettu, mutta kansalliset mielipiteet eroavat toistaiseksi niin paljon, että tositoimiin ei ole ryhdytty.

Suomessa mietitään paraikaa keinoja ratkaista työsuhteen tuloksena syntyneiden suojattavien tulosten hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. On syytä ottaa huomioon, että kansainvälisellä kehityksellä saattaa myös tällä alueella olla tulevaisuudessa suurempi merkitys kuin meillä perinteisesti on totuttu ajattelemaan.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center