PRH:n pääjohtaja Rauni Hagman: Toimivaa yhteistyötä IPR-hallintoon

(IPRinfo 5/2010)

IPR-ympäristön muutoksiin vastaaminen on Patentti- ja rekisterihallituksen ykköshaaste. Yritysten palveleminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä kaikkien IPR-asioista vastaavien viranomaisten välillä, viraston uusi pääjohtaja Rauni Hagman sanoo.

Rauni Hagman aloitti lokakuun alussa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtajana. Ensimmäisten työviikkojen aikana on hahmottunut kokonaiskuva viraston toimikentästä.

– Talon ydintoiminto on oikeudellisten puitteiden luominen yritysten elinkaarelle ja aineettomien oikeuksien synnylle. Tämä on toiminnan ydin – ainakin tällä hetkellä.

PRH:n toimintaan ja toimenkuvaan kohdistuu kuitenkin suuria muutospaineita. Niitä tuo esille työ- ja elinkeinoministeriön teettämä evaluaatio, joka julkistettiin keväällä.

Viraston tuottavuuden parantaminen edellyttäisi muun muassa sähköisten palvelujen parantamista ja päällekkäisen hallinnon karsimista. Evaluaatio esittää PRH:n kehittämistä laaja-alaiseksi immateriaalioikeusasioiden virastoksi, joka pitäisi sisällään nykyisten palveluiden lisäksi kattavat IPR-asioiden neuvonta- ja tietopalvelut.

IPR-asiat läpikäypä teema
Rauni Hagman on samaa mieltä arvioitsijoiden kanssa siitä, että PRH:n roolia suomalaisessa innovaatioympäristössä on syytä tarkentaa.

– Itse kyseenalaistan kuitenkin ainakin tässä vaiheessa sen, kuinka paljon meidän pitää olla neuvomassa yrityksiä. Liiketoiminnan kehittämiseen löytyy muitakin konsultteja pilvin pimein.

Evaluaatiossa on Hagmanin mukaan hyviä kehittämiskohteita, mutta yksi oleellinen asia on jäänyt arvioitsijoilta huomiotta.

– Tätä virastoa ei voi tarkastella joko rekisteri- tai patenttiviranomaisena, vaan nämä kaksi toimintoa linkittyvät toisiinsa. Yhteinen nimittäjä ovat immateriaalioikeudet.

PRH tutkii ja myöntää patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallisuojan, mutta samaan aikaan IPR-asiat ovat oleellisesti mukana toisessakin päätehtävässä eli yritysten rekisteröinnissä.

– Liiketoiminnan rekisteröinnissä muodostuu tärkeä teollisuusoikeus eli toiminimioikeus, joka antaa yritykselle yksinoikeuden toiminimeen. Usein toiminimeä käytetään myös tuotteiden tai palveluiden brändinä. Monelle yritykselle se on ainoa tarvittava immateriaalioikeus.

Yritykset hyötyisivät yhteistyöstä
Rauni Hagmanin mielestä PRH on jo nyt vahva IPR-talo, koska sen vastuulla ovat toiminimet, tavaramerkit ja patentit. Yhteistyötä muista immateriaalioikeuksista vastaavien viranomaisten kanssa on kuitenkin lisättävä.

Tällä Hagman viittaa viestintävirasto Ficoraan, joka myöntää yritysten ja yksityisten henkilöiden käyttöön fi-verkkotunnuksia. Tekijänoikeudet ovat puolestaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa.

Hagman muistuttaa, että tekijänoikeuksien suojapiiri kattaa paljon sellaisia asioita, jotka ovat yrityksille yhä merkittävämpiä.

– Suojattujen teosten käyttö liiketoiminnassa ja niihin oikeuksien saaminen tulisi saada nykyistä joustavammaksi. Tarvitaan uudentyyppistä ajattelua.

Uudistukset edellyttävät poliittisia päätöksiä
Viraston päällikkönä Rauni Hagman ei halua ottaa kantaa siihen, miten IPR-asioista muodostuva kokonaisuus tulisi valtionhallinnossa järjestää.

– Näkisin kuitenkin, että teollisuus- ja tekijänoikeuksissa tulisi olla entistä enemmän yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen. Olisi hyvä aloittaa keskustelu, missä kohdissa yhteistyötä voisimme tiivistää. Niitä löytyisi ainakin neuvontapalveluista ja yhteisistä julkaisuista.

Hagman korostaa, että IPR-asioiden hallinnon uudistaminen edellyttää poliittisia päätöksiä.

– Toivon, että poliittisia päätöksiä tehdään ja niiden mukaan eletään. Keskeistä olisi miettiä, miten PRH ja muut viranomaiset voisivat entistä paremmin auttaa yrityksiä. Uudistuksessa jokaiselle toimijalle on luotava selkeä rooli ja varottava sellaista sotkua, jossa kaikki pyörivät toistensa varpailla.

Uudistusten aikataulua Hagman ei pysty vielä tässä vaiheessa arvioimaan. Oletettavaa on, että kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmassa linjataan jotakin asiasta.

Seitsemän vuoden pesti

Hallitus nimitti varatuomari Rauni Hagmanin PRH:n pääjohtajaksi 1.9.2010 alkaen Martti Enäjärven siirtyessä eläkkeelle. Viran toimikausi on seitsemän vuotta.
Hagman on toiminut aiemmin muun muassa Kilpailuviraston johtajana vuosina 1990-2001, Viestintäviraston ylijohtajana vuosina 2001-2004 ja pääjohtajana vuodesta 2004 alkaen.

EU-tason rekisteröinnit syövät rahoituspohjaa

IPR-ympäristön kansainvälistyminen vaikuttaa oleellisesti Patentti- ja rekisterihallituksen toimikenttään. Yhä useampi tavaramerkki rekisteröidään kansallisen viranomaisen sijaan Euroopan yhteisön tavaramerkkivirasto OHIMissa. Tämä on merkinnyt PRH:n saamien tulojen merkittävää alenemista.
Sen sijaan vuodesta 2000 valmistelussa olleesta yhteisöpatentista ei ole vieläkään löytynyt EU:ssa yhteisymmärrystä. Mahdollisuus hakea patenttia koko unionin alueelle keskitetysti on toistaiseksi tyssännyt erimielisyyksiin dokumenteissa käytettävistä kielistä ja patenttiriitoja ratkovasta tuomioistuimesta.
Rauni Hagmanin mielestä suomalaisten yritysten etu olisi, että yhteisöpatentista päästäisiin sopuun. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että Euroopan patenttiviraston ohella Suomessa tarvitaan vastaisuudessakin kansallisen patenttiviraston ja kansainvälisiä patenttihakemuksia (PCT) tutkivan viranomaisen palveluja.
– Etenkin pk-yritykset tarvitsevat tukea, neuvontaa ja hyvää palvelua kotimaiselta viranomaiselta. PRH tuo suomalaisille yrityksille selkeää lisäarvoa, mutta jatko riippuu rahoitusratkaisuista. Jos valtaosa patenttimaksuista menee tulevaisuudessa Euroopan patenttivirastolle, kansallinen toiminta lakkaa.

Matti Remes