Ornamon asema muotoilun eturintamassa
(IPRinfo 3/2012)
Kun ala on muutoksessa, myös Teollisuustaiteen Liitto Ornamon tulee valveutuneena tukea muotoilijoiden uusia ammattikuvia.
Eurooppalaisen ja suomalaisen talouden kasvun on ennakoitu lähtevän uusista innovaatioista. Tärkein ryhmä on korkeasti koulutetut asiantuntijat, korkeatasoinen suunnitteluosaaminen ja kasvuyrittäjyys. Siten myös muotoilija -ammattikunta on tulevaisuuden kasvupotentiaalin dynamo.
Ornamon tehtävänä on tukea taideteollisen korkeakoulutuksen saaneiden ammattilaisten työllisyyden ja yrittäjyyden edellytyksiä, osaamista ja työssä jaksamista. Ammatin aatteellisten tukipilareiden tarkistaminen säännöllisesti on ammattikunnan tulevaisuuden keskiössä.
Taideteollisuus jakaantuu kahteen erilaiseen ammattiryhmään: taiteellista työtä ja muotoilutyötä tekeviin. Ornamon jäsenistö koostuu niin sanotun kovan teollisuuden suunnittelijoista uniikkitaiteen taidekäsityöläisiin.
Eri ryhmillä on erilaiset lähtökohdat ja haasteet ammatissa työskentelyyn. Taiteilijoille tärkeää on taiteen tekeminen ja näyttelytoiminta, muotoilijoille sopimustoiminta ja juridiset palvelut.
Muotoiluammatissa on lisäksi kaksi ryhmää: työsuhteiset suunnittelijat ja yrittäjät. Taiteilija-yrittäjillä on samantyyppisiä haasteita kuin freelance-suunnittelijalla. Taideteollinen kenttä kattaa siten moninaisen ammattijoukon.
Myös IPR-asioissa on kyse erilaisesta suojaamisesta, kun puhutaan käyttötaiteesta ja uniikista taiteellisesta teoksesta, esimerkkinä teollisesti tuotettu kahvikuppi versus uniikki keramiikkainstallaatio.
Missä muotoilua käytetään?
Muotoilutyö elinkeinona ja ammattina on muuttunut kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Taideteollisuuden murroksessa tapahtuneet muutokset ovat laventaneet muotoilua voimakkaasti taideteollisuudesta muille toimialoille, kuten yhdyskuntasuunnitteluun ja -konsultointiin, rakentamiseen, kauppaan, palveluliiketoimintaan ja teknologiateollisuuteen.
Muotoilun käyttö on laajentunut tuote- ja kalustesuunnittelusta, ja muotoiluajattelua hyödynnetään uusilla alueilla. Kun ala on muutoksessa, myös järjestön tulee olla valveutunut tukemaan muotoilijoiden uusia ammattikuvia.
Ornamon tavoitteena on, että Helsingin ollessa Maailman muotoilupääkaupunki vuonna 2012, myös muotoiluala löytää uusia työpaikkoja ja alan yritykset uusia toimeksiantoja. Muotoilu on toimialana pieni, noin 0,25 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista. Samoin Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan yritysten lukumäärä ja liikevaihto ovat pienet. Toimialaluokituksissa ja työllisyysluvuissa ei näy muotoilun käyttöä muilla toimialoilla, kuten rakentamisen, teollisuuden ja palveluliiketoiminnan alueilla. Siten muotoilun taloudellinen merkitys ja työllistävyys ovat muotoilualan lukuja merkittävästi suuremmat.
Miksi tämä on oleellista? Muotoilu ei ole vain toimiala, vaan klusteri, joka ulottuu kaikille toimialoille. Kuten teknologian ja markkinoinnin, myös muotoilun osaamista tarvitaan lähes kaikkialla. Siten sen merkitys ja vaikuttavuus teollisuuden ja palveluiden tuotteiden toimivuudessa on suuri.
Tekijän ja tekemisen filosofia on erityisen tärkeää niin taiteessa kuin muotoilussakin; miten perustelen uuden teoksen tai tuotteen, miten se parantaa ympäristöäni, asiakkaitani, kaupunkia ja yhteiskuntaa. Mitä uutta sanottavaa minulla on tässä aikakaudessa, miten muotoilu voi parantaa ja luoda uusia, parempia ratkaisuja?
Muotoilijan työ ja oikeudet
Materiaalisen muotoilun rinnalle kasvavat vauhdilla palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu. Tuoteperhe laajenee siis teoksista, esineistä, palveluiden ja konseptien kautta prosesseihin, päätöksenteon arkkitehtuuriin ja miksei järjestelmätason strategiseen muotoiluunkin. Tämä haastaa myös tekijänoikeuden ja muut nykyiset käytettävissä olevat suojamuodot.
Miten suojaaminen strategisessa muotoilussa tapahtuu? Esimerkiksi palvelumuotoilu tuotekehityksessä edellyttää suojamuotojen soveltamista strategisen suunnittelun tuotoksiin, jotka eivät välttämättä saa materiaalisia muotoja. Perinteisesti muotoilua suojataan muun muassa mallioikeudella. Laajemmin ymmärrettyyn muotoiluun liittyvää suojaamista tulisi selvittää ja muotoilijoita tulisi opastaa eri suojamuotojen äärelle.
Huhtikuussa 2012 Ornamo, Design Forum ja alan yritykset jättivät tutkintapyynnön laittomia kopioita myyvästä verkkokauppa Designers Revoltista. Verkkokauppa koettelee tekijänoikeuksien rajoja EU:n alueella vedoten Euroopan sisämarkkinoiden vapaan liikkuvuuden periaatteisiin. Menemättä juridiikkaan, jota käsitellään tämän lehden toisissa artikkeleissa, nostan esille muotoilijan näkökulman.
Yritys vetoaa moraaliin tuottaessaan suojattujen tuotteiden kopioita halvalla, vedoten jokaisen kuluttajan oikeuteen ostaa edullista designia. Kopiointisuojan tehtävä, ja myös Ornamon edunvalvontatoiminnan lähtökohta, on varmistaa, että suunnittelija, joka on käyttänyt tuotteen kehittämiseen luovuuttaan ja työpanostaan, saa siitä myös palkkion sekä saa itse päättää kenelle tuotteensa oikeudet myy ja mihin hintaan. Suunnittelijoita on töissä myös yrityksissä, joissa edullinen hinta on määräävin suunnittelukriteeri. Siten kopioivat yritykset voisivat ostaa verkkokauppaansa lahjakkaiden suunnittelijoiden uutta designia ja myydä sitä edullisesti.
Tapauksen yhteydessä on herännyt kysymys onko 25 vuoden mallisuoja riittävän pitkä. Miksi suoja onnistuneelle tai menestyksekkäälle tuotteelle ei voisi olla 50 tai 70 vuotta? Miksi kenelläkään tulisi olla oikeus harjoittaa liiketoimintaa hyväksi testatulla ja menestyneellä tuotteella – varsinkaan yrityksellä, jolla ei ole mitään oikeuksia tuotteeseen koskaan ollutkaan? Muotoilutuotteen arvo – ei hinta – voi olla tuotteen ominaisuuksissa, klassisissa muodoissa tai suunnittelijan nimessä. Menestyneiksi muodostuvien klassikkotuotteiden jälleenmyyntihinta myös säilyy, kun tuotteen laatu on tuotekehityksen ja valmistuksen yhteistulos.
Globaalin verkkokaupan rajojen hakeminen on siirtynyt musiikista merkittävästi myös muotoilun puolelle. Mistä, miten ja mitä saa myydä ja minne? Jos Suomessa ja Euroopassa halutaan säilyttää kilpailukykyinen, korkeatasoinen ja korkeasti koulutettu suunnitteluosaaminen, tulee se myös suojata niin, että se on kannattavaa ja motivoivaa. Tekijänoikeus on perusta suunnittelijoiden työlle ja koko elinkeinolle. Niiltä katoaa pohja, jos se romutetaan.
Suojaaminen haaste muotoilijoille
Muotoilua voidaan samanaikaisesti suojata useilla eri suojamuodoilla. Muotoilun oma suojamuoto on mallioikeus. Jos tuote tai esine ylittää teoskynnyksen, se voi saada myös tekijänoikeussuojaa. Teoskynnyksen tiedetään olevan kuitenkin korkea ja vaikeasti arvioitavissa. Lisäksi tavaran tai pakkauksen muotoa voidaan suojata tavaramerkillä ja uudelle tuotekeksinnölle voidaan hakea patenttia. Suunnittelualojen yhdenvertaisen kohtelun kannalta on tärkeää, että eri suojamuodot ovat juridisesti yhtä vahvoja suomalaisessa lainsäädännössä.
Kansainvälisten vertailujen mukaan muotoilun suojaamiskynnys Suomessa on ollut korkea. Tämä on haaste myös Ornamolle, jotta tiedotusta ja ohjeistusta muotoilijoiden omien oikeuksien osalta olisi olemassa. Uuden lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet tulisi esittää myös ansaintalogiikan kannalta. Suojaaminen ei muotoilijalle tarkoita yrityksen kilpailustrategiaa, tai IPR-salkkua, vaan uskottavaa ja haluttavaa tuotetta, ammattimaista suunnitteluotetta, omaa uskottavuutta alalla ja kuluttajien silmissä.
Osa muotoilijoista saattaa jättää suojaamisen myös siksi, että se vie aikaa suunnittelutyöltä. Ennen kaikkea oikeuksien valvominen vie aikaa ja rahaa, joskus enemmän kuin mitä oikeuksien peräänkuuluttaminen tuo takaisin. Lainsäädännöstä tulisi olla tarjolla enemmän tietoa. Tarvitaan konkreettinen ohjeistus siitä, miten toimia, kun tuote halutaan suojata, miltä osin tuote voidaan suojata ja miten suojaus voi vaikuttaa omaan ansaintalogiikkaan. Tässä Ornamolla on tehtävää tulevina vuosina.
Salla Heinänen
Toiminnanjohtaja
Teollisuustaiteen Liitto Ornamo
Ornamo 100 vuotta
Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on muotoilijoiden valtakunnallinen aatteellinen ja ammatillinen keskusjärjestö. Ornamo on keskeinen toimija edustaen muotoilua ja taideteollisia aloja. Järjestön jäsenet työskentelevät taideteollisen, teollisen muotoilun, tekstiili-, vaatetus- ja huonekalusuunnittelun, sisustusarkkitehtuurin, taidekäsityön ja taiteen aloilla. Järjestö edustaa noin 2000 muotoilualan ammattilaista.
Ornamo juhlii kesällä 100-vuotista toimintaansa. Suomalaisen taideteollisuuden yhteiskunnallista, taloudellista ja taiteellista merkitystä historiasta tähän päivään ja tulevaisuuteen tuodaan esille Ornamon 100-vuotisnäyttelyssä Tulevan perinne, joka on avoinna Helsingin Taidehallissa 15.6.-5.8.2012.
Tervetuloa katsomaan taideteollisuuden historiastaan ammentavaa tulevaisuutta!
P.S. Joku voisi analysoida kuinka moni näyttelyn tuote on suojattu historian saatossa.
