Operaattorien estovelvollisuus puntarissa

(IPRinfo 5/2011)

Asettamalla estomääräyksen edellytykset tiukoiksi voitaisiin vähentää sananvapaudelle, tietojen vapaalle leviämiselle ja käyttäjien eduille kohdistavia vaikutuksia.

Tavalla tai toisella sisällöntuotannon ja käyttäjän välikätenä toimivien palveluntarjoajien kirjo on nykyaikaisessa verkkoviestinnässä runsas. Operaattorit muodostavat yhden merkittävimmistä välittäjäryhmistä. Heidän vastuustaan on keskusteltu sekä meillä että kansainvälisesti.

Välittäjien asemaa käsitellään tai sivutaan useissa EU:n direktiiveissä. Sähköisestä kaupankäynnistä annetussa direktiivissä on määritelty tilanteet, joissa operaattori voi siirto- tai tallennuspalvelun tarjoajana saada vastuuvapauden tekijänoikeuden loukkauksesta.

Tietoyhteiskuntadirektiivin 8 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaista välittäjää vastaan, jonka palveluita kolmas osapuoli käyttää tekijänoikeuden tai lähioikeuksien rikkomiseen. Vastaava säännös on myös enforcement-direktiivissä (11 artikla).

Estomahdollisuus ei ole ongelmaton
Keskustelua on herättänyt erityisesti operaattoreille mahdollisesti asetettava velvollisuus estää loukkaavaa aineistoa sisältävän palvelun yhteys, jolloin teosten saattaminen yleisön saataviin lakkaisi. Tämä olisi riippumaton operaattorin vastuusta tekijänoikeuden loukkauksesta, eikä kyse olisi itse palvelun sulkemisesta.

Asian ajankohtaisuutta lisää se, että opetus- ja kulttuuriministeriön alainen tekijänoikeustoimikunta on ottanut kysymyksen yhdeksi tarkasteltavaksi asiaryhmäksi. Tekijänoikeuslain 60 c §:n mukaan välittäjää kohtaan annettava keskeyttämismääräys on nykyisinkin mahdollinen. Keskeytysmääräys edellyttää kuitenkin kanteen nostamista loukkaajaa vastaan, mikä on vähentänyt sen käyttöä.

Estovelvollisuutta puoltaisi tekijänoikeuden loukkaajan vastuun heikko toteutettavuus verkkoympäristössä. Immateriaalioikeudellisen vastuujärjestelmän toimivuuden verkkopiratismin vastaisessa taistelussa voisi ajatella edellyttävän sanottua velvollisuutta. Ongelmallisimpia ovat etenkin sellaiset Suomeen suuntautuvat sivustot, joiden anonyymina pysyttelevä ylläpito toimii ulkomailla. Tällöin loukkausvastuun toteuttaminen voi olla hankalaa. Toisaalta estovelvollisuuden ulkoisvaikutuksena on väistämättä operaattorien toiminnan vaikeutuminen, sillä estojärjestelmistä aiheutuu niille kustannuksia.

Asiakokonaisuudella on vahva kytkentä perusoikeuksiin, sillä estot väistämättä vaikuttavat tiedon liikkuvuuteen. Sananvapauden kannalta on ongelmallista, mikäli eston määräämisellä samalla estetään myös laillisten aineistojen saatavuutta. On myös epäselvää, miten tehokkaasti estovelvollisuudella voidaan vähentää oikeudenloukkauksia tai niiden negatiivisia vaikutuksia.

Ratkaisukäytäntöä alkaa muodostua
Estovelvollisuudesta on joitakin viimeaikaisia eurooppalaisia tuomioistuinratkaisuja. Tanskassa on velvoitettu operaattori estämään PirateBay:n sivuston verkkoyhteys käyttäjille (Ratkaisut Fogedretten på Frederiksberg, 29.1.2008 ja Østre Landsrets 26.11.2008 ja täytäntöönpanoa koskeva ratkaisu Højesteret, asianosaisina IFPI Danmark ja Telenor). Lisäksi englantilaisessa ratkaisussa High Court of Justice, 28.7.2011, Twentieth Century Fox Film Corporation v. British Telecommunications ja itävaltalaisessa ratkaisussa Commercial Court of Vienna 13.5.2011 Constantin Film Verleih GmbH ym. v. UPC Telekabel Wien GmbH operaattori velvoitettiin estämään aineistoon pääsy. Myös Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä vastaavantyyppisiä vaatimuksia.

Euroopan unionin tuomioistuimessa on vireillä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Scarlet Extended SA v. Société belge des auteurs compositeurs et éditeurs (C-70/10). Ennakkoratkaisupyyntö koskee kysymystä, voiko kansallinen tuomioistuin määrätä välittäjän asentamaan järjestelmiä, jotka suodattavat ja estävät sähköistä viestintää.

Belgian tekijänoikeuslain mukaan tuomioistuimet voivat asettaa välittäjälle kiellon, mikäli kolmas käyttää välittäjän palveluita suorittaakseen tekijänoikeuden loukkauksia. Julkisasiamies on antanut oman ratkaisuehdotuksensa, mutta tätä kirjoitettaessa EUT ei vielä ole ratkaissut asiaa.

Julkisasiamies totesi, että EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia – kuten oikeutta tiedonvälitykseen ja viestinnän yksityisyyttä – voidaan rajoittaa vain, mikäli velvollisuus perustuu nimenomaiseen kansallisen lain säännökseen, joka on selvä, täsmällinen ja ennustettavissa oleva. Belgian tekijänoikeuslain säännös ei tätä edellytystä täyttänyt. Julkisasiamies katsoi ratkaisuehdotuksessaan EU-oikeuden vastaiseksi, että Belgian tekijänoikeuslain nojalla voitaisiin antaa määräys, jossa edellytettäisiin, että operaattori asentaisi omalla kustannuksellaan rajoittamattomaksi ajaksi kaikkia asiakkaitaan koskevan yleisen, ennaltaehkäisevän järjestelmän, joka suodattaisi kaiken sen kautta kulkevan sähköisen viestinnän ja jonka tarkoituksena olisi identifioida operaattorin verkossa sellaisten sähköisten tiedostojen jakelua, joihin kolmannella on oikeudet, ja vastaavasti estää tällaisten tiedostojen siirtäminen.

EUT:n tulevasta ennakkoratkaisusta saadaan toivottavasti selvyyttä asiakokonaisuuden perusoikeusulottuvuuden ja perusoikeusrajoitusten sallittavuuden arviointiin. Olennaista on, millaisia edellytyksiä kansallisen lain tulee täyttää arvioitaessa operaattorien velvollisuutta estää verkkoliikennettä. Tätä laajempia johtopäätöksiä siitä ei kuitenkaan voida tehdä, vaan asiaa on arvioitava kunkin kansallisen säännöksen perusoikeusvaikutusten osalta erikseen.

Eston tehokkuuden määrää sen tekninen toteutustapa
Kiellon muotoiluun ja täytäntöönpanoon liittyvä erityinen ongelma on eston tekninentoteuttamistapa. Sääntely edellyttäisi tuomioistuimille annettavaa laajaa harkintavaltaa, jolloin ne voisivat tarkasti määritellä estotoimenpiteiden teknisen laadun. Mikäli estomääräys olisi hyvin yleisesti muotoiltu, olisi vaikeaa täytäntöönpanovaiheessa ratkaista, täyttääkö toteutettu estotoimenpide operaattorille asetetun velvollisuuden.

Operaattori voisi toteuttaa eston muuttamalla nimipalvelun tietoja. Tällöin käyttäjän syötettyä verkkotunnuksen selaimen osoitekenttään, se ei yhdistyisi kyseiseen IP-osoitteeseen. Käyttäjien olisi kuitenkin varsin helppo kiertää estoa: esimerkiksi IP-osoitteen kirjoittamalla sivulle pääsisi estosta huolimatta. Tehokkaampi kielto edellyttäisi IP-osoitteeseen pääsyn estämistä. Tämänkin eston ohittaminen kävisi kuitenkin osaavalta käyttäjältä melko vaivatta hyödyntämällä esimerkiksi tietoliikenteen putkittamista VPN (Virtual Private Network) -palvelulla.

Haasteena negatiivisten vaikutusten eliminointi
Operaattoreille mahdollisesti asetettavaa estovelvollisuutta tulisi harkita erittäin tarkasti punniten sen etuja ja tehokkuutta suhteessa haittoihin. Mikäli estovelvollisuutta koskeva säännös arvioidaan välttämättömäksi, tulisi pohtia tapoja aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Uuden säännöksen teho piratismin vaikutusten vähentämisessä riippuisi merkittävästi eston toteuttamistavasta ja siitä, miten helposti se olisi kierrettävissä.

Realistinen tavoite tuskin olisi täydellisen eston saavuttaminen, vaan pikemminkin sivustolla vierailevien käyttäjien vähentäminen. Sääntelyllä olisi väistämättä negatiivisia vaikutuksia sananvapaudelle ja tietojen vapaalle liikkuvuudelle. Näiden vaikutusten merkittävyys riippuisi siitä, miten laajasti sivustolta edellytettäisiin välitettävän loukkaavaa aineistoa, jotta estomääräys tulisi mahdolliseksi.

Olisi toivottavaa, että säännöksen toteutuessa, sen avulla puututtaisiin vain sellaisiin piraattisivustoihin, joiden ainoana tarkoituksena voidaan pitää laittoman aineiston välittämistä. Asettamalla estomääräyksen edellytykset tiukoiksi voitaisiin vähentää sananvapaudelle, tietojen vapaalle leviämiselle ja käyttäjien eduille kohdistavia vaikutuksia. Kyse tulisi olla ikään kuin viimesijaisesta keinosta torjua piratismia tapauksissa, joissa loukkaajatahon vastuun toteuttaminen ei muuten olisi mahdollista.

Taina Pihlajarinne
OTT, dosentti
Kansainvälisen talousoikeuden instituutti (KATTI)

Oikeuskäytäntö:
Højesteretin ratkaisu, IFPI Danmark ja Telenor, 27.5.2010: > Nyheder > Domme vm. > Sag 153/2009 (Telenor forpligtet til at hindre adgangen til hjemmesiden thepiratebay.org).

High Court of Justice, 28.7.2011, Twentieth Century Fox Film Corporation v. British Telecommunications: > Media > Judgments

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-70/10, Scarlet Extended SA v. Société belge des auteurs compositeurs et éditeurs

Lainsäädäntö:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (Tietoyhteiskuntadirektiivi)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (niin sanottu Enforcement-direktiivi):