Oikeuden lähteet kansainvälistyvässä yhteisössä

(IPRinfo 1/2004)

Turun ja Helsingin yliopistojen oikeustieteelliset tutkijakoulut järjestivät Lammilla 5.-6.2. tutkijatapahtuman Kuinka lähestyn oikeutta, jossa keskusteltiin ajankohtaisista oikeustieteellisistä kysymyksistä. Tilaisuuteen osallistui satakunta tutkijaa, väitöskirjan tekijää ja professoria.

Eniten puhuttivat oikeuslähdeopin ongelmat: miten tuomari ja oikeustieteilijä voivat tunnistaa oikeuslähteen monimutkaistuvassa kansainvälisessä yhteisössä. EU:n sääntelyn suhde kotimaiseen oikeuslähteistöön luo merkittävän haasteen oikeuslähdeopilliselle tutkimukselle, ja monet vakiintuneet käsitykset joudutaan arvioimaan uudestaan.

Koska suomalaisissa tuomioistuimissa joudutaan ottamaan huomioon eurooppalainen ratkaisutoiminta ja sääntely, on puhuttu ns. ”vieteriukkoteoriasta”: jossain päin Eurooppaa ratkaistaan merkittävä ennakkotapaus niin, että tulkintavaikutus tulee osaksi Suomen oikeusjärjestystä enemmän tai vähemmän yllätyksellisesti. Kehitys herättää myös kysymyksen valtiovallan kolmijako-opin osalta, eli mikä on eduskunnan asema, jos kansallinen oikeus ”osavaltiollistuu”?

Immateriaalioikeudet heijastuvat muille aloille

Keskusteluissa sivuttiin myös oikeustaloustiedettä, kun pohdittiin oikeustaloustieteen klassikoiden yhteyttä siihen eräiden oikeustieteilijöiden esittämään vaatimukseen, että oikeus toimiviin markkinoihin pitäisi liittää osaksi perusoikeusjärjestelmän käsitteistöä. Oikeustieteen syvissä vesissä liikuttiin Hans Kelsenin tuotantoa käsitelleessä työryhmässä.

Immateriaalioikeuksien vaikutus näkyy useilla muillakin oikeudenaloilla. Perusoikeustyöryhmässä todettiin, että monet vakiintuneet oikeudenalat joutuvat jäsentämään suhdettaan perusoikeusjärjestelmään, tekijänoikeus mukaan lukien. Joudutaan esimerkiksi kysymään, miltä osin tekijänoikeus on tavallisella lailla rajoitettavissa, miltä osin taas on otettava huomioon tekijänoikeuden mahdolliset perusoikeuselementit. Samoin tulevat pohdittavaksi konfliktit esimerkiksi suhteessa sananvapauteen.

Immateriaalioikeuksien kysymyksenasettelu näkyy paitsi oikeuslähdeopissa (nk. reaalisten argumenttien asema oikeudellisessa päätöksenteossa), myös esineoikeudessa (immateriaalista omaisuutta koskevien vakuuskäytäntöjen kehitys ja vaikutus perinteiseen sivullissuoja-doktriiniin), kilpailuoikeudessa (rajoittaako tekijänoikeus kilpailua ja miten tämä konflikti tulisi ratkaista) ja osittain myös niin sanotussa uudessa varallisuusoikeudessa (miten ratkaistaan immateriaalioikeudellisia kollisioita). Immateriaalioikeuden ongelmat ovat siis tällä hetkellä laajasti muunkin oikeustieteen kentän mielenkiinnon kohteena.

Mikko Huuskonen
Tutkija
IPR University Center