Napster ja kumppanit avasivat uuden jakelukanavan musiikille

(IPRinfo 2-2000)

Napster (http://fi.napster.com/start) on nyt huulilla. Tämä Piilaaksossa majaansa pitävä dot-com kehittää ja levittää ilmaiseksi Napster -nimistä ohjelmistoa, jonka asentamalla Internetin käyttäjä voi muuttaa oman kotikoneensa MP3-palvelimeksi.

Napster raportoi käyttäjän kiintolevyltä löytyvät MP3-tiedostot Napsterin keskustietokantaan, johon muut Napsterin käyttäjät voivat tehdä hakuja. Tietokannassa ei siis ole itse teoksia vaan ainoastaan tiedostojen nimet, joista selviää tavanmukaisesti esittäjä ja kappale.

Juhlallisesti Napster ilmoittaa kotisivullaan: “Napster supports the rights of artists and copyright holders and seeks to comply with applicable laws and regulations governing copyright”. Sama linja toistuu ohjelman lisensseissä: Napsterin mukaan käyttäjä on yksin vastuussa siitä, mitä hän Napsterin tietokantaan ilmoittaa ja mitä hän muilta Napster-käyttäjiltä kopioi.

Napster on joutunut kuitenkin ohjelmastaan tuleen. Oikeustapauksia on vireillä useampi. Siksi Napsterista puhutaan. Recording Industries Association of America (RIAA) nosti Napsteria vastaan kanteen joulukuussa.

Tähän mennessä paikallinen alioikeus on päättänyt, että Napster ei selviä Digital Millennium Copyright Actin (DMCA) suomilla ‘safe harbor’ -poikkeuksilla online-välittäjille. Napsterin toiminta on liian interaktiivista. – Lähes vastaavat välittäjän vastuuta koskevat säännöt omaksutaan EU:n sähköistä kauppaa koskevassa direktiivissä.

Metallica löysästi lukkojen taakse

Napster sai vielä lisää näkyvyyttä, kun maailman ehkä tällä hetkellä eniten myyvä rock and roll -yhtye Metallica haastoi Napsterin kuluvan vuoden huhtikuussa. Pian tämän jälkeen Napster sulki tietokannan käytön niiltä käyttäjätunnuksilta, jotka olivat kopioineet Metallican musiikkia. Listassa oli yli 300 000 nimeä.

Mutta vielä samana iltana allekirjoittanut haki Napsterilla kokeeksi viisi Metallican kappaletta. Esto oli purettu niinkin helposti kuin kirjoittautumalla tietokantaan uudella käyttäjätunnuksella.

Epävarmoja yhteyksiä

Napsterin toiminta on kuitenkin alkanut vähin erin pätkiä. Ei ole enää harvinaista, että yhteyttä tietokantaan ei jostain syystä saada. Isoveli tuntuu valvovan. Napsterin mahdollinen haaksirikko ei kuitenkaan käyttäjiä tule pysäyttämään. Seuraava askel on hajautettuun tietokantaan perustuvat ohjelmat.

Internetissä leviää tällä hetkellä sellaisia ohjelmia kuin Gnutella ja Freenet, joiden perusidea on Napsteria vastaava mutta sillä erolla, että tietokanta on hajautettu, ohjelman käyttö anonyymiä ja ohjelma ei rajaa jaettavia tiedostoja MP3-päätteen mukaan.

Esimerkiksi Gnutellan kotisivulla julistetaan: “Gnutella is designed to survive nuclear war”. Tosin perään todetaan, että “hungry lawyers are probably more destructive than nuclear weapons”. Myös itse Napsterista on liikkeillä viriteltyjä versioita, joissa keskustietokanta ohitetaan.

Kun ei ole ylläpitävää yhtiötä, nimettyjä ohjelman tekijöitä, keskustietokantaa, saati käyttäjien nimiä, on sangen vaikea keksiä, ketä voisi syyttää tekijänoikeuslakien vastaisesta sisällön kopioinnista. Epämääräistä Internetin käyttäjäjoukkoa?

Metallican tien seuraaminen ei kuitenkaan liene julkisuuskuvan kannalta viisasta.

Toistaiseksi esimerkiksi Napsterin tietokannasta on löytynyt yleensä pari sataa tuhatta musiikkikappaletta kulloisestakin käyttäjämäärästä riippuen. Määrät ovat suuria. Arvioidaan, että MP3-muodossa kappaleita tai levyn raitoja liikkuisi Internetissä jo tällä hetkellä kolminkertainen määrä CD-levyjen myyntiin verrattuna – kaikki ilmaiseksi.

Verkosta lääkettä koti-ikävään

Kuluttajan näkökulmasta kehitys on suotuisaa. Olen Kaliforniasta käsin hakenut ikävääni kokeilumielessä jo tukun nimekkäiden suomalaisartistien hittejä. Se onkin ainut keino, sillä esimerkiksi Maukka Perusjätkän levyjä ei täällä sattuneesta syystä myydä, enkä tunne mitään muutakaan keinoa hankkia niitä järkevin ponnistuksin kuin etsimällä MP3-tiedostoja Internetistä.

Musiikkiteollisuus on ymmärrettävistä syistä varpaillaan. Levymyyntitilastot kertovat, että nuoret 15-24 -vuotiaat ostavat CD-levyjä yhä vähemmän. Epäilemättä MP3-tiedostojen kautta levitettävä musiikki syö levymarkkinoita. Mutta toisaalta viimeiset levymyyntitilastot näyttävät, että CD-levyjen myynti kasvoi Yhdysvalloissa kaikki käyttäjäryhmät mukaan lukien viimeisen vuoden aikana 10 prosenttia. Vireillä on toki useita “laillisia” digitaalisen musiikkijakelun hankkeita, mutta näyttäisi siltä, että estradin ovat nyt varastaneet aivan muut pelaajat. Mielenkiintoisinta on lähinnä odotella, milloin tiedonsiirtokapasiteetti riittää videon tehokkaaseen jakeluun.

Nykyisellään MP3-musiikkilevitys toimii varsin tehokkaasti. Parhaimmillaan yksi viiden minuutin kappale tallentuu kiintolevylle minuutissa. Jos lähettäjällä on huono modeemiyhteys, voi perille tuloa joutua odottelemaan puolikin tuntia. Mutta onneksi yhdellä kertaa voi koukuttaa nipun kappaleita kopioitumaan…

Mitähän seuraavaksi hakisi… “…säpinää – hei, soittakaa poliisi!” (Maukka Perujätkä, 1979)

Muita Napsterin kaltaisia ohjelmia:
http://opennap.sourceforge.net/Mitä on MP3-musiikki?

MP3 on tiedostomuoto, johon on tallennettu ääntä. Tarkemmin määriteltynä kysymys on ISO standardista nimeltä “MPEG Audio Layer-3”. Se kehitettiin saksalaisessa Fraunhofer-instituutissa 1980-luvun lopussa.

MP3-tiedostomuodon käyttöön on useampi hyvä syy: se pakkaa äänen mahdollisimman pieneen tilaan, tiedostomuodossa ei ole kopiointi- tai muita käyttörajoituksia ja äänenlaatu on varsin hyvä.

MP3-tiedostoja voi tehdä periaatteessa mistä tahansa äänilähteestä, mutta paras laatu saavutetaan kopioimalla ääni suoraan CD-levyltä ja kääntämällä se MP3-muotoon. Äänenlaatu pysyy vielä hyvänä, kun tiedoston koko pienenee 12 osaan alkuperäisestä. Näin yhdelle CD-levylle saa mahtumaan jopa 150 kappaletta.

MP3-tiedostojen tekemiseen ja niiden soittamiseen on saatavilla lukuisia ohjelmia. Suuri osa ohjelmista on ilmaisia. Ohjelmia voi hakea vaikkapa osoitteesta
http://www.mp3.com/

Mikko Välimäki