Muotoseikat tärkeitä patentintutkijan työssä

(IPRinfo 4-2000)

Tekniikan lisensiaatti Henri Vänttinen on työskennellyt tutkijana Euroopan patenttivirastossa Münchenissä jo pari vuotta. Hän tutkii osastolla numero 2.3.10. lääketieteellisen tekniikan alan patenttihakemuksia. Ne koskevat esimerkiksi uusia injektioruiskuja, pyörätuoleja, keinoniveliä tai vaikkapa tietokoneavusteista robotiikkaa leikkaussalissa.

Suurin osa Vänttiselle tulevista hakemuksista on englanninkielisiä, myös saksaksi hakemuksia on paljon.

Onko keksintö uusi keksintö?

Uudet patenttihakemukset tulevat Vänttiselle Haagista. Siellä on etsitty hakemuksessa kuvailtua keksintöä aiemmista patenttihakemuksista, tieteellisistä julkaisuista ja teknillisistä käsikirjoista. Münchenissä varmistetaan, että hakemus on muodollisesti oikein tehty ja täyttää keksinnöllisyyden vaatimuksen Haagista toimitetun materiaalin valossa.

– Pieni muutos tai parannus vanhassa keksinnössähän ei ole uusi keksintö, mikäli ammattimies voisi päätyä samaan ratkaisuun, patentti-insinööri huomauttaa.

Vänttinen käy keksijän tai patenttiasiamiehen kanssa kirjeenvaihtoa hakemuksesta. Asiamiehen tarkoituksena on saada mahdollisimman laaja suoja patentille.

– Minun tehtäväni tutkijana on huolehtia siitä, ettei suojasta tule niin laajaa, että se koskisi myös jotakin toista, jo aiemmin patentoitua laitetta, Vänttinen kertoo.

Vaikeaselkoisista hakemuksista päänvaivaa

Välillä hakemuksen idea välittyy vain vaivoin.

– Tutkija voi ehdottaa epäselviin sanakäänteisiin selvennyksiä, mutta mitään uutta ei patenttihakemukseen saa hakemuksen jättämisen jälkeen enää tuoda, teroittaa Vänttinen.

Patentoiville yrityksille tämä on yleensä tuttua, mutta yksityisiä pellepelottomiakin on joskus patentinhakijoina.

– Silloin eivät aina hakemuksen muotoseikat täyty. Heitä yritetään sitten ohjata oikeaan suuntaan, Vänttinen muotoilee. Kun kaikki on lopulta kunnossa, tutkija antaa päätöksensä. Se on Henri Vänttisen mielestä paras hetki työssä.

Väitekäsittely voi pienentää patentin suojaa

Patentin myöntämispäätöksen jälkeen on kaikilla asiasta kiinnostuneilla yhdeksän kuukautta aikaa kiistää patentti ja palauttaa se väitekäsittelyyn. Väitteen tuloksena patentin suojaa voidaan pienentää tai patentti jopa kumota.

Vänttisen työsaralla väitekäsittelyitä tulee harvoin. Sen sijaan kiihkeästi kasvavalla biotekniikka-alalla ja esimerkiksi kosmeettisten keksintöjen kohdalla väitekäsittelyt ovat arkipäivää.

– Niillä aloilla, joilla menee lujaa, keksitään paljon ja tarvittaisiin siis myös patenttitutkijoita. Suomalaisia olisi mukava nähdä täällä enemmänkin.

Palkkaa ja muita työsuhde-etuja Vänttinen pitää suomalaisittain ja Keski-Euroopankin mittakaavassakin kilpailukykyisinä.

Katja Palhus