Muotoilun merkitys elinkeinoelämässä
(IPRinfo 3/2012)
Muotoiluala on kokenut viime vuosina rajun muutoksen.
Muotoilusta ja sen merkityksestä elinkeinoelämässä puhutaan paljon, mutta ei riittävästi. Ala on siirtynyt yhä enemmän perinteisestä tuotemuotoilusta kohti immateriaalisempaa muotoilua, joka käsittää niin tuotteen prosessin muotoilun, yrityksen identiteetin muotoilun kuin palvelumuotoilunkin.
Mitä sanalla muotoilu näinä päivinä tarkoitetaan? Muotoilu-käsitteen laajennuttua myös sen merkitys elinkeinoelämässä on laajentumassa. Kun muotoilua käytetään yhä monimuotoisemassa kentässä elinkeinoelämän eri alueilla, käsite saa myös lisäulottuvuuksia.
Muotoilupalveluja tarvitsevan yrityksen onkin vaikea hahmottaa mistä kaikesta on kyse ja minkä hyödyn yritys saa ostaessaan palveluja.
Syötävä graafisuus
Tarkastellaan yhtä, onnistunutta esimerkkiä, jossa yrityksellä oli tarve muotoilupalvelulle.
Pohjoismaiden suurin tavaratalo Stockmann tilasi muotoilutoimisto Pentagon Designilta suunnittelutyön. Toimeksiantona oli uudistaa Stockmann Herkun Privatel Label -tuotteiden pakkaukset. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen, kansainvälistä tasoa oleva visuaalinen konsepti, joka korostaa Stockmannin omien tuotteiden hyvää laatua.
Projekti on esimerkki yhteistyöstä, jossa asiakkaan hyvä tuotetuntemus ja pitkä kokemus elintarvikepakkauksista sekä muotoilutoimiston vahva näkemys ja ammattitaitoisen repron pakkausosaaminen tuottivat eheän ja edustavan kokonaisuuden.
Muotoilutoimisto alkoi etsiä uudenlaisia, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja Herkun omien brändien hierarkiaan perustuen. Pentagon teki pakkausten kokonaiskonseptista ohjeistuksen, jonka avulla varmistetaan linjan säilyminen hyvinkin erilaisissa pakkauksissa, joita tuotetaan useassa eri paikassa ympäri maailmaa. Muotoilutoimisto teki myös eri tuotteille yksilöidyt layoutit, joiden perusteella painoaineisto tuotettiin.
Pentagon Designin pakkaussuunnittelija Pekka Pölkki määrittelee syötävää graafisuutta näin:
– Pakkauskonseptissa graafisten elementtien, typografian, tuotetunnusten ja kuvamaailman tulee yhdessä luoda herkullinen kokonaisvaikutelma. Pakkausten tulee myös olla sarjallisia, eli vaikka kuvauksista olisi tuloksena täydellinen kuva katkaravuista, eikä kampasimpukoista ole vastaavaa, niin kuvaa ei voida käyttää äyriäistuotteiden kokonaisuuden näkökulmasta.
Hyvän yhteistyön lopputuloksena Stockmann Herkku sai yhtenäisen ja linjakkaan pakkauskonseptin. Pentagonin suunnittelutyö jatkuu edelleen, uusia tuotteita tulee lisää ja niiden myötä tarvitaan visuaalisen konseptin mukaiset pakkaukset.
Mitä yritykseni saa ostaessaan muotoilua?
Muotoilu pyrkii löytämään ratkaisun ongelmaan, muutokseen tai yksinkertaisesti tarpeeseen. Muotoilutoimiston käyttämisestä on monille yrityksille muodostunut vuosia kestävä yhteistyö, joka muuttuu yrityksen tarpeiden mukaisesti.
Muotoilun merkitys elinkeinoelämässä on laaja ja monihaarainen, ja selityksenä tähän on muotoilun räjähtänyt monimuotoisuus. Keskeisinä hyötyinä elinkeinoelämässä ovat markkina-aseman vakiinnuttaminen ja erottautuminen kilpailijoista. Yrityksiä kiinnostaa toimintansa kasvu ja kannattavuus, ja tuotteille halutaan parempaa markkina-asemaa. Tässä muotoilulla onkin avainrooli. Yhtenäisyys tuotteissa ja tuotteiden erottuvuus markkinoilla ovat tärkeitä kriteerejä asiakkaiden näkökulmasta. Yritykset usein hakevat tuotteiden erottautuvuutta niin sanottuna wow-faktorina kääntyessään muotoilijan puoleen.
Yritysten erilaiset toiveet luovat muotoilulle merkityksen ja tarpeen, joihin muotoilijat ovat vastanneet laaja-alaisilla osaamisillaan. Muotoilu kuitenkin nähdään vielä vain perinteisessä roolissa muodon antamisessa tuotteelle. Muotoilijapiireissä puhutaan paljon muotoilu-sanan muuttamisesta tai tarkentamisesta. Vuosi 2012 tuo käsitteen vielä enemmän tapetille, kun World Design Capital Helsinki 2012 tuo muotoilun puheenaiheeksi.
Suuri muutos muotoilun hyötyjen ja monimuotoisuuden ymmärtämisessä vie aikaa, ja tämän viestiminen elinkeinoelämässä on entistä tärkeämpää.
Hyödyt todistettava
Muotoilun hyötyjen todentaminen liikkeenjohdolle on nykypäivänä muotoilijan suurimpia haasteita. Viime vuosina muotoilijoille on syntynyt halu löytää konkreettisia apuvälineitä, työkaluja, joilla muotoilupalvelujen asiakashyötyjä ja mahdollisuuksia voidaan mitata.
Muotoilutoimistot ovat alkaneet joukolla vastata tähän haasteeseen. Tutkimushanke Design ROI lähti viime vuonna käyntiin toimistojen aloitteesta. ROI on lyhenne sanoista Return on Investment, joka tarkoittaa muotoiluun tehtyjen investointien vaikuttavuuden mittaamista. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä muotoilun vaikuttavuudesta puhumalla siitä yritysjohdolle heidän omalla kielellään.
Tutkimustyöryhmä pyrkii kehittämään mallin ja mittariston, jonka avulla muotoilutoimisto ja asiakasyritys voivat kommunikoida muotoilupalvelujen hyödyistä. Muotoilutoimistojen ja asiakasyritysten yhteinen kontribuutio on ollut tärkeä tekijä hankkeessa. Tutkimus ei jää pelkästään teoriaan, vaan käytäntö otetaan myös huomioon.
Tutkimus on uraauurtava Suomessa. Tämä on yllättävää maassa, jossa muotoilulla on merkittävä rooli. Tutkimushankkeen toteuttaa Aalto-yliopisto, ja rahoittajina yliopiston lisäksi ovat TEKES ja muotoilutoimistot. Tulokset ovat odotettavissa syksyllä 2012.
Suomalaisen Työn Liiton alkuvuonna 2012 julkistetussa tutkimuksessa ”Tutkimus suomalaisesta designista – mitä design merkitsee yrityksille” todetaan, että panostaminen muotoiluun on kasvussa. Se koetaan liikkeenjohdossa piilevänä voimavarana, joka kuitenkin jää yrityksissä useasti vielä varjoon.
Kirjoittaja työskentelee Design Forum Finlandissa projektipäällikkönä ja on Suomen Muotoilutoimistot – Finnish Design Business Association ry:n (FDBA) toiminnanjohtaja.
Karoliina Salonen
Design Forum Finland
