Mullistaako yhteisöpatentti patenttijärjestelmämme?

(IPRinfo 3-2000)

EU:n komissio julkisti heinäkuussa 2000 yhteisöpatenttiasetusehdotuksen pääkohdat. Yksityiskohtainen ehdotus julkistettiin 1.8.2000. Asetuksen peruslähtökohta on luoda järjestelmä, jonka mukaan hakija voi saada yhdestä paikasta yhden yhtenäisen patentin koko EU-alueelle.

Yhteisöpatentin yhtenäisyys sisältää sen, että se voidaan myöntää, siirtää, mitätöidä ja se voi raueta koko yhteisön alueella yhtenäisesti.

Taustana sopimus 1970-luvulta

Ajatus yhteisöpatentista eli koko EU:n kattavasta yhtenäisestä patenttisuojasta on elänyt pitkään. Community Patent Convention (CPC) kehitettiin osana EY:n yhtenäistämispyrkimystä ja se allekirjoitettiin jo vuonna 1975. Kysymyksessä oli jäsenmaiden välinen sopimus, jonka voimaansaattaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi.

Asiaa pyrittiin helpottamaan vuonna 1989 tehdyllä Luxemburgin sopimuksella, johon otettiin säännökset yhteisöpatentin loukkaamisesta ja oikeudenkäynneistä. CPC:n ratifiointi ei tämänkään jälkeen onnistunut eikä sopimus tullut koskaan voimaan.

EU:n komissio julkaisi vuonna 1997 Vihreän kirjan yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä (KOM(97) 314 lopullinen, 24.6.1997). Vihreä kirja käynnisti laajan keskustelun patentteja koskevien uusien aloitteiden tarpeellisuudesta. Eri osapuolet esittivät asiasta kannanottoja ja komissio järjesti marraskuussa 1997 kuulemistilaisuuden, johon oli kutsuttu patenttijärjestelmän kaikki käyttäjät.

Tämän jälkeen komissio järjesti vielä tammikuussa 1998 jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kokouksen ja julkisti vuonna 1999 erillisen tiedonannon (KOM(1999) 42 lopullinen, 5.2.1999) asiasta.

Komission yksityiskohtainen ja tällä hetkellä lopullinen ehdotus julkistettiin 1.8.2000 (KOM(2000) 412 lopullinen, 1.8.2000). Ehdotuksesta on olemassa käännökset kaikille EU:n virallisille kielille. Suomenkieliseen käännökseen tulee kuitenkin suhtautua varauksellisesti, koska siinä on selviä eroja ja epätarkkuuksia esimerkiksi englanninkieliseen versioon verrattuna.

Tavoitteet

Komission asettamien tavoitteiden mukaan yhteisöpatentin on oltava

  • yhtenäinen ja riippumaton
  • yhteisöpatentista annetun lainsäädännön mukainen
  • edullinen
  • yhteisöpatentille on luotava asianmukaiset kielijärjestelyt
  • yhteisöpatentin avulla on taattava oikeusvarmuus ja
  • yhteisöpatenttijärjestelmän on voitava olla voimassa rinnakkain nykyisten patenttijärjestelmien kanssa.

Yhteisöpatenttiasetuksen tavoitteena ei ole olennaisesti poiketa jäsenvaltioissa jo voimassa olevien kansallisten patenttisäännösten mukaisista periaatteista. Tämän mukaisesti esim. patentoitavuuden edellytyksiin sovelletaan Euroopan patenttisopimuksen (EPC) säännöksiä. Koska kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat liittyneet EPC:hen, vastaavat kansalliset patenttilait EPC:n säännöksiä.

EPO käsittelee hakemukset

Yhteisöpatenttiasetusehdotuksessa todetaan, että EU liittyy EPC:hen. Tällöin yhteisön alue voidaan nimetä alueeksi, jolle eurooppapatentti voidaan myöntää. Oikeudellisesti yhteisöpatenttihakemus on eurooppapatenttia koskeva hakemus, jolloin sen käsittelyyn sovelletaan EPC:n säännöksiä. Yhteisöpatenttihakemuksen käsittelee ehdotuksen mukaan siis EPO (Euroopan patenttivirasto).

Käsittelykielet englanti, saksa tai ranska

Yhteisöpatenttihakemus voitaisiin tehdä EPO:n virallisella kielellä eli englanniksi, saksaksi tai ranskaksi. Hakemus käsitellään ja patentti myönnetään yhdellä edellä mainituista kielistä. Ainoastaan patenttivaatimukset tulee kääntää kahdelle muulle viralliselle kielelle.

Patentti on siis voimassa joko englanniksi, saksaksi tai ranskaksi, mutta vaatimukset ovat olemassa kaikilla kolmella kielellä.

Patentinhaltija voi toimittaa vapaaehtoisesti muitakin käännöksiä, jotka talletetaan EPO:on. Käännös voi kuitenkin osoittautua välttämättömäksi oikeudenkäyntimenettelyssä mahdollista loukkaajaa vastaan.

Loukkaustilanteissa nimittäin oletetaan, että mahdollinen patentinloukkaaja, jolla ei ole ollut mahdollisuutta saada selkoa patentista kotipaikkansa (joka siis on jokin EU:n jäsenvaltioista) virallisella kielellä, ei ole tietoisesti loukannut patenttia. Patentinhaltija ei myöskään voi saada vahingonkorvausta ajanjaksolta ennen ao. kielelle käännetyn patentin tiedoksiantamista patentinloukkaajalle.

Yhteisön immateriaalioikeustuomioistuin

Yhteisöpatenttiasetusehdotuksessa on todettu, että ainoastaan keskitetty yhteisötuomioistuin voi aukottomasti taata oikeuden yhtenäisyyden ja oikeuskäytännön yhdenmukaisuuden. Tämä koskisi kuitenkin yksinomaan yksityisten osapuolten välisiä riitoja.

Yhteisöpatentista annettuja hallinnollisia päätöksiä koskevassa muutoksenhaussa noudatettaisiin EPC:n mukaista menettelyä. Näin ollen EPO:n väite- ja siihen liittyvää muutoksenhakumenettelyä käytettäisiin myös yhteisöpatentin osalta.

Komissio ehdottaa keskitetyn patenttialaan erikoistuneen tuomioistuinjärjestelmän luomista. Perustettava yhteisön immateriaalioikeustuomioistuin käsittelisi patentin mitättömyyttä, loukkausta, patentin rajoittamista ja raukeamista sekä keksinnön käyttöä hakemuksen julkaisemisen ja patentin myöntämisen välisenä aikana koskevia asioita.

Tuomioistuin käsittäisi ensimmäisen asteen jaostoja ja muutoksenhakujaostoja. Jaostot noudattaisivat omaa työjärjestystään. EPO:n antamiin hallinnollisiin päätöksiin ei saisi hakea muutosta yhteisön immateriaalioikeustuomioistuimelta. Yhteisön immateriaalioikeustuomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Muut yksityisten osapuolten väliset riidat käsiteltäisiin jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa. Esimerkkeinä mainitunlaisista riidoista ehdotuksessa on mainittu oikeutta patenttiin tai patentin siirtämistä koskevat riidat tai lisenssisopimuksiin perustuvat riidat. Yhteisön immateriaalioikeustuomioistuin käsittelisi myös toimivaltaansa kuuluvissa asioissa vahingonkorvausta koskevat vaatimukset. Vahingonkorvauksia koskevat säännökset ovat ehdotuksessa ainakin toistaiseksi niukat. Asetusehdotuksessa ei ole erikseen mainittu hyvitystä patentinloukkaajalle tuomittavien seuraamusten yhteydessä. Asetusehdotuksessa nimenomaan mainitaan välimiesoikeuden käyttämisen mahdollisuus patenttiriitojen ratkaisemisessa. Välimiesoikeus ei kuitenkaan voi kumota tai mitätöidä yhteisöpatenttia. Yhteisön immateriaalioikeustuomioistuin tulee perustaa EY:n perustamissopimuksen muutoksella. Asiasta neuvotellaan EU:n toimielinten uudistusta käsittelevässä hallitusten välisessä konferensissa. Tarkoituksena on, että perustamissopimuksessa määrättäisiin, että yhteisön immateriaalioikeustuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä itse. Tuomioistuimen tuomioiden tulee myös olla suoraan jäsenvaltioissa täytäntööpanokelpoisia. Komission ehdotuksessa ei ole otettu kantaa yhteisön immateriaalioikeustuomioistuimen kokoonpanoon, sijoituspaikkaan, käsittelykieleen tai muihinkaan sen toimintaa ohjaaviin seikkoihin.

Patenttijärjestelmät voimassa rinnakkain

Yhteisöpatenttijärjestelmä olisi voimassa rinnakkain sekä kansallisten patenttijärjestelmien että eurooppapatenttijärjestelmän kanssa. Mikäli hakija haluaa saada yhteisöpatentin, on hänen patenttihakemuksessaan nimettävä koko yhteisön alue.

Hakija voi patentin myöntämiseen asti, kunhan kaikki yhteisön jäsenmaat on nimetty hakemuksessa, muuttaa hakemuksensa yhteisöpatenttihakemukseksi tai päinvastoin. Myönnettyä yhteisöpatenttia ei sen sijaan voi muuttaa Eurooppa-patentiksi. Myöskään kansallisia patentteja tai eurooppapatenttia ei voi muuttaa yhteisöpatentiksi. Kaksoissuojan mahdollisuus on evätty, koska samalle henkilölle kuuluvaa samaa keksintöä ei voi suojata samanaikaisesti yhteisöpatentilla ja eurooppapatentilla, jossa nimetään yksi tai useampi jäsenvaltio, tai jäsenvaltion myöntämällä kansallisella patentilla. Hakemusvaiheessa päällekkäisyys on siis kuitenkin mahdollinen.

Kuulemistilaisuudessa ei vastustusta yhteisöpatentille

Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti 31.8.2000 kuulemistilaisuuden yhteisöpatenttiasetusehdotuksesta. Tilaisuuteen osallistuivat, komission käyttämää ilmaisua lainaten, ” patenttijärjestelmän kaikki käyttäjät”.

Kuulemistilaisuuden puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Tuomas Aho kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Aho totesi, että EU:n nykyinen puheenjohtajamaa eli Ranska on määritellyt yhteisöpatentin läpiviennille erittäin tiukan aikataulun eli pyrkimyksenä on saada järjestelmä toimintaan jo vuonna 2001. Aho piti Ranskan asettamaa aikataulua varsin epätodennäköisena, koska ehdotukseen liittyy merkittäviä periaatteellisia kysymyksiä.

Esitetyissä puheenvuoroissa kävi ilmi, että osallistujat näkivät yhteisöpatenttihankkeen toisaalta radikaalina patenttijärjestelmän muutoshankkeena ja toisaalta annettuna tosiasiana, jota EU:ssa tullaan viemään päättäväisesti eteenpäin. Yhteisöpatenttijärjestelmä ei myöskään herättänyt läsnäolijoiden joukossa sinänsä vastustusta, ja järjestelmää myös aktiivisesti kannatettiin.

Kuulemistilaisuudessa nostettiin ehdotetun yhteisöpatenttijärjestelmän pääongelmiksi kielikysymys, oikeudenkäyntimenettely sekä kansallisen osaamisen turvaaminen. Kansallisen käännöksen vaatimuksesta luopuminen aiheuttaa oikeus- ja perustuslaillisia ongelmia. Luopumista saattaisi helpottaa, mikäli yhteisöpatenttijärjestelmässä pystyttäisiin siirtymään yhden kielen malliin eli ainoaksi viralliseksi kieleksi tulisi englanti.

Keskitetyn tuomioistuinjärjestelmän suhteen esitettiin vahvoja epäilyksiä. Kannatusta sai yhteisöpatentin valmistelun aikaisemmissa vaiheissa esillä ollut järjestelmä, jossa ensimmäisenä asteena olisi kansallinen tuomioistuin. Yleisesti todettiin, että valitusasteen on oltava keskitetty. Kansallisella patenttijärjestelmällä ja kansallisella patenttivirastolla on osanottajien mukaan tulevaisuudessakin merkittävä rooli. Keinot kansallisen järjestelmän rahoituspohjan turvaamiseen ja kansallisen asiantuntemuksen säilyttämiseen tulisi kiireimmiten kehittää.

Yhteisöpatentin käsittelyä jatketaan EU:n neuvoston työryhmässä lokakuussa. Kansallista selvitystyötä tullaan jatkamaan ennen lopullisen kannan muodostamista.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center