Monta suojaa sisustukselle

(IPRinfo 5/2009)

Kalusteisiin ja muuhun sisustukseen voi mallisuojan lisäksi kohdistua myös tekijänoikeuksia ja tavaramerkin suojaa.

Sisustusta, kalusteita ja erityyppisiä käyttöesineitä voivat suojata useat, osin päällekkäiset immateriaalioikeudet.
Muodon oma IPR-suoja on mallisuoja. Jos esine katsotaan teokseksi, sen kopioiminen voi loukata myös tekijänoikeutta. Lisäksi tavaran tai päällyksen muoto voivat muodostaa tavaramerkin.

Artikkelissani tarkastelen kalustuselementtien näkökulmasta erityisesti tekijänoikeuden soveltumista muodon suojaksi.
Teollisen muotoilun oma suojamuoto

Sisustuselementit ovat teollisen muotoilun tuotteita, joiden oma suojamuoto on mallisuoja. Lain mukaan malli tarkoittaa ”tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista” (MalliL 1 a § ).

Suomalainen muotoilija voi hakea tuotteelleen joko Euroopan unionin laajuista yhteisömallia, jonka myöntää EU:n sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM, tai Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) myöntämää kansallista mallioikeutta.
Yhteisömallirekisteröintejä on haettu eniten luokkaan 6 (huonekalut) kuuluville malleille. Vuonna 2008 rekisteröintihakemuksia tehtiin melkein 20 000, joilla haettiin noin 10 000 rekisteröintiä luokkaan 6.

EU:ssa on muutaman vuoden ollut voimassa mallisuoja myös rekisteröimättömälle mallille, mutta sen kesto on enintään kolme vuotta mallin julkistamisesta, kun taas rekisteröintiä voi jatkaa maksimissaan 25 vuotta.

Mallin on suojaa saadakseen oltava uusi ja yksilöllinen. OHIM, toisin kuin PRH, ei hakemuksia käsitellessään tutki näitä edellytyksiä. Sen, joka vaatii rekisteröinnin kumoamista uutuuden tai yksilöllisyyden puuttumisen perusteella, on vaadittava tätä OHIMilta väitemenettelyssä.

Muotoilu voi saada suojaa myös tavaramerkkilain perusteella, koska tavaramerkkinä voi olla myös ”tavaran tai sen päällyksen muoto ” (TMerkkiL 5 § 1 mom.). Myös vilpillisen kilpailun kielto (SopMenL 1 §) antaa suojaa tuotteen orjalliselta jäljittelyltä niissä tapauksissa, joissa ulkoasu johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen alkuperästä.

Käyttötaiteella korkea teoskynnys
Sisustuksen tai sen osien suunnittelijalla voi olla myös tekijänoikeus työnsä tulokseen. Ennen mallioikeuslakia, joka tuli Suomessa yhteispohjoismaisen valmistelun jälkeen voimaan 1971, tekijänoikeus oli käytännössä ainoa kaluston ja muotoilun suojamuoto.

Tavoitteena oli korvata mallisuojalla tekijänoikeus käyttötaiteen suojamuotona. Sen käyttöönotto on nostanut käyttötaiteen teoskynnystä, mikä oli myös lainvalmistelun julkilausuttuja tavoitteita.

Tekijänoikeussuojaa saavat teoslajista riippumatta kaikki työt, jotka ylittävät niin sanotun teostason eli ovat itsenäisiä ja omaperäisiä, tekijänsä luovan panoksen ilmaisuja.

Designin ja muotoilun tuotteet on luokiteltu tekijänoikeudellisessa kirjallisuudessa käyttötaiteeksi tai käsityötaiteeksi. Käyttötaiteen teostasoa on arvioitu Pohjoismaissa yhteisestä lakipohjasta huolimatta eri tavoin. Silti kaikissa niissä kynnys on yleensä niin korkealla, että useimmat huonekalut ja sisusteet eivät ylitä sitä. Suunnittelijan ei siksi kannata laskea tekijänoikeuden varaan vaan hakea mallirekisteröintiä.

Ruotsin Svensk Forms Opinionsnämnd antaa lausuntoja käyttötaiteen tekijänoikeussuojasta. Siltä voi pyytää teosarviointia tai asiantuntijamielipidettä plagiointiepäilyjen ratkaisemiseksi. Suomessa ei ole tällaista asiantuntijalautakuntaa, mutta tekijänoikeusneuvostolta voi kuka vain pyytää lausuntoa tekijänoikeuslain tulkinnasta yksittäisessä kysymyksessä.

Käyttötaiteen teoskynnystä on käsitelty useassa tekijänoikeusneuvoston (TN) lausunnossa ja korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisussa, mikä ehkä osoittaa, että teosarviointi on käyttötaiteessa erityisen hankalaa.

Käyttötaiteen tuotteen ulkomuodon sanelevat usein käytännön vaatimukset. Ruotsin korkein oikeus katsoi kuitenkin äskettäin (9.4.2009), että Maglite Mini -taskulampun muotoilu sai tekijänoikeussuojaa. Tuomioistuin viittasi perusteluissaan mallioikeuslain esitöihin, joiden mukaan käyttötarkoituksen asettamat rajoitukset saattaisivat väljentää käyttötaiteen teosarvioinnin kriteerejä.

Ratkaisussa on muutenkin hyvin analysoitu muotoilun tuotteiden teosarviointia. Aiemmin Maglite oli hakenut taskulamppujensa muodolle yhteisötavaramerkkiä. Yhteisöjen tuomioistuin oli kuitenkin hylännyt hakemuksen erottamiskyvyn puuttumisen takia (asia C-136/02 P, 7.10.2004)

1900-luvun klassikkohuonekalut tekijänoikeusneuvostossa
Tekijänoikeusneuvosto on vuosien mittaan toistakymmentä kertaa ottanut kantaa käyttötaiteen tekijänoikeussuojaan, ja muutama lausunto koskee huonekaluja.

Muutama vuosi sitten käsitellyssä tapauksessa hakija oli luetellut 16 klassista 1900-luvulla luotua designtuolia ja pöytää ja kysynyt, oliko niihin tekijänoikeus. Kalusteiden joukossa oli Ludvig Mies van der Rohen ja Le Corbusierin töitä sekä Eero Aarniolle maailmanmainetta tuoneet pallo- ja pastillituolit.

Neuvosto totesi (TN 2006:9), että käyttötaiteen teostasovaatimus on sen ja KKO:n käytännössä ollut varsin korkealla, ja vain noin puolessa tapauksista kynnys on ylittynyt. Neuvosto vahvisti silti, että listan klassikkokalusteet saavat ”epäilemättä” tekijänoikeussuojaa.

Hakija oli kysynyt myös, olivatko myös kalusteiden nimet, joista monet ovat tunnettuja brändejä, tekijänoikeuden suojaamia. TN vastasi kieltävästi. Silti nimiä ei voi välttämättä käyttää vapaasti elinkeinotoiminnassa.

Arkkitehti Charles-Édouard Jeanneret-Gris, joka tunnetaan paremmin Le Corbusierina, testamenttasi oikeutensa säätiölle, joka on myös Le Corbusier -sanatavaramerkin haltija. Hänen ja muiden kuuluisien suunnittelijoiden kalusteita valmistetaan lisensseillä, mutta markkinoilla on tietysti myös ilman oikeuksien haltijoiden lupaa valmistettuja ja myytyjä tuoteväärennöksiä.

Myös rakennus voi olla teos
Rakennus sellaisenaan voi olla teos, ja rakennuksen teoskynnystä on arvioitu ainakin KKO:n ratkaisussa vuodelta 1989. Ratkaisun (KKO:1989:149) mukaan tyyppitalo ei arkkitehtonisilta elementeiltään tai kokonaisuutena ollut riittävän omaperäinen saadakseen suojaa.

Sisustus taas on kalusteiden ja muiden elementtien muodostama kokonaisuus. Sisustuselementit, kuten materiaalit, muodot, sijoittelu ja jopa valaistus, saattavat yksittäinkin olla teoksia. Niistä syntyvä kokonaisuus voi olla teos, johon tekijänoikeus on sisustuksen suunnittelijalla.

Arkkitehti oli tiedustellut tekijänoikeusneuvostolta, saiko hänen suunnittelemansa ravintolan sisustus tekijänoikeussuojaa. Hakija kertoi, että ravintola ”on tilakokonaisuus. Se muodostuu värien, materiaalien, pintojen, uuden ja vanhan vastakkainasettelusta”. Neuvoston mukaan tilaan oli tekijänoikeus (TN 1995:18).

Hakija halusi myös tietää, voivatko ravintolatilan käyttäjät muuttaa sisustusta ilman hänen suostumustaan. Vaikka teoksen muuttaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä ilman tekijän lupaa (TekijäL 28 §), rakennuksia ja käyttöesineitä saa muuttaa, jos tekniset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat (TekijäL 25 e §). Neuvoston mukaan ravintolatilan sisustus oli osa rakennusta, jota omistajalla ja vakituisella käyttäjällä oli oikeus muuttaa.

Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä vuodelta 1953 todetaan, että rakennusteosta muutettaessa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ylläpitämään aiempaa ulkoasua. Joissain tapauksissa tarpeellisesti muutokset voivat jopa loukata tekijän respektioikeutta, mutta olla silti sallittuja 25 e §:n perusteella.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa ei käsitellä sitä, saako omistaja hävittää rakennukseen kuuluvan teoksen, kun sisustus tai ulkoasu muutetaan rakennuksen käyttötarkoituksen vaihtuessa.

Sellaisen teoksen hävittäminen, joita on vain yksi kappale, tekee luonnollisesti tekijän luoksepääsyoikeuden tyhjäksi. Ratkaisukäytäntöä ei juuri ole, mutta teoksen hävittämisen tai radikaalin muuttamisen sallittavuutta punnittaisiin todennäköisesti rakennuksen käyttäjän hallinta- ja muutosoikeuden ja tekijän moraalisten oikeuksien perusteella.

Kenelle kuuluvat tekijänoikeudet sisustukseen?
Eräät puusepäntyönä tehdyt huonekalut eivät tekijänoikeusneuvoston mukaan olleet teoksia, mutta niiden muodostamat huonekalusarjat ylittivät teoskynnyksen (TN 2000:4). Suojaa sai mm. keittiön kalusto, johon kuului pöytä, tuolit ja astiakaappi.
Lausunnossa ei suoraan mainittu, kenelle tekijänoikeus syntyy. Oikeus kalustoon kuuluu sille, jonka luova panos siinä ilmenee. Lausunnon tapauksessa huonekalujen valmistaja oli myös tekijänoikeuden haltija, toisin kuin yleensä huonekalujen teollisessa valmistuksessa

Joskus tekijänoikeus sisustuselementteihin on eri henkilöllä kuin oikeus sisustukseen kokonaisuutena. Tällöin sisustuskokonaisuus on kokoomateos, johon kokonaisuuden luojalla on tekijänoikeus.

Sisustuksen teolliseen valmistamiseen vaaditaan sekä tekijänoikeuden suojaamien elementtien että kokonaisuuden luojan luvat. Selkeä sopimus osapuolten oikeuksista sisustukseen ehkäisee tulkintaerimielisyyksiä ja kiistoja. Käytännössä sisustussuunnittelijan luomalta kokonaisuudelta vaaditaan kuitenkin suurta omaperäisyyttä, jotta se saisi tekijänoikeussuojaa.

Ville Savela
IPR University Center

Tekijänoikeuden ja mallioikeuden erot
a) Mallioikeus b) Tekijänoikeus

1) Millainen työ saa suojaa?
a) uusi ja yksilöllinen
b) itsenäinen ja omaperäinen

2) Miten oikeus saadaan?
a) rekisteröimällä (PRH tai OHIM)
b) automaattisesti teoskynnyksen ylittyessä

3) Kuinka kauan voimassa?
a) max. 5×5=25 v. rekisteröinnistä
b) 70 v tekijän kuolinvuoden päättymisestä

4) Missä voimassa?
a) Suomessa ja EU:ssa
b) lähes globaalisti (Bern- ja TRIPS-maat)

5) Työn julkiseksi tuleminen
a) estää rekisterönnin
b) ei vaikuta oikeuden syntymiseen

6) Mitä oikeuksia oikeudenhaltijalla?
a) oikeudenhaltijan lupa tarvitaan mallin kaupalliseen hyväksikäyttöön
b) oikeudenhaltijan lupa tarpeen teoksen levittämiseen ja kappaleiden valmistamiseen

7) Mitä yhteisiä piirteitä?
Mallioikeus ja tekijänoikeus ovat toisistaan riippumattomia ja voivat olla yhtäaikaa voimassa samaan työhön. Kumpikaan oikeus ei estä yksityistä käyttöä.

LINKKEJÄ:

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (OHIM) Tavaramerkit ja mallit. Sen ”About OHIM” -alasivulla on tilastotietoa yhteisömallirekisteröinneistä:
https://oami.europa.eu/ohimportal/en/

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) sivulla on yleistietoa mallioikeudesta:
http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet.html

Tekijänoikeusneuvosto on ottanut kantaa käyttötaiteen tuotteiden tekijänoikeudelliseen suojaan useissa lausunnoissaan, kuten esimerkiksi:
1994:8 (valaisin);
1995:4 (heijastinranneke);
1998:14 (Jokeri-aiheinen päähine);
2001:16 (huovasta valmistetut heijastimet);
2003:1 (pussilakanat);
2003:4 (Lohi- ja Hirvi-neuleet);
2003:8 (pellavasta valmistetut keittiötekstiilit).

Instituutin OIKKU-tietokannassa on usean vuoden lausuntojen diaaritiedot ja asiasanat. Lausunnot ovat (salaisia lukuunottamatta) koko teksteinä vuodesta 1995 opetusministeriön verkkosivulla:
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/?lang=fi

Oikeuskäytäntöä:

Ruotsin korkeimman oikeuden ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisut Maglite-taskulamppujen tavaramerkki- ja tekijänoikeudesta on uutisoitu ja linkitetty instituutin sivuilla 16.04.2009:
”Maglite Mini -taskulampun muoto saa tekijänoikeussuojaa – Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisu”

Uutinen 11.10.2004 linkkeineen: ”MagLite-taskulamppujen muotoja ei voi rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi – EY-tuomioistuimen ratkaisu”

Korkein oikeus on ottanut kantaa käyttötaiteiden tuotteiden teostasoon ja tekijänoikeudelliseen suojaan mm. ratkaisuissaan:
KKO 1932 II 267 (makuuhuoneen kalusto)
KKO 1948 II 464 (kattovalaisin),
KKO 1962 II 60 (rannekoru)
KKO 1971 II 4 (ryijy)
KKO 1975 II 25 (sohvakalusto)
KKO 1976 II 48 (koristevalaisin)
KKO 1980 II 3 (koru- ja solkimallit)
KKO 1989: 149 (tyyppitalo)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/