Mitä on kirjainyhdistelmien takana?

(IPRinfo 4/2011)


Luovan alan toimijoista käytetään usein pelkkiä kirjainyhdistelmiä, jotka eivät kerro toiminnan sisältöä.

Suomessa on kuusi tekijänoikeusjärjestöä: Gramex, Kuvasto, Sanasto, Tuotos, Kopiosto ja Teosto. Näiden järjestöjen yhteydessä toimii suuri joukko muita luovan alan järjestöjä, joiden alaisuudessa edelleen muita luovan alan toimijoita. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteydessä toimii eri alueiden kulttuurin edistämiskeskuksia, jotka ovat oman alansa yleishyödyllisiä kehittäjiä. Näiden tehtävänä on auttaa luovan alan yrittäjyyttä omilla aloillaan.

Musiikin alalla, Gramexin yhteydessä, toimii Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK. Sen tehtävänä on edistää suomalaista äänitetuotantoa ja elävää musiikkia esimerkiksi rahoittamalla äänite- ja esiintymistoimintaa. Pääpaino on ammattimaisen musiikin tekemisessä.

Luovan säveltaiteen alalla toimii LUSES eli Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö. Sen tehtävänä on edistää ja tukea ammattimaisen luovan säveltaiteen toteuttamista ja esille tuomista. Säätiön toiminta keskittyy pääasiassa apurahojen jakamiseen. Tukia myönnetään useaan eri tarkoitukseen äänitetuotannosta ja markkinoinnista koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiseen. LUSES toimii Teoston yhteydessä.

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin tehtävänä on ohjata tekijänoikeuskorvaukset audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseen esimerkiksi elokuvien käsikirjoitus- ja tuotantotukina. AVEK toimii Kopioston yhteydessä.

Kuvaston yhteydessä toimii VISEK eli Visuaalisen taiteen edistämiskeskus. VISEK valvoo ja edistää kotimaista visuaalista taidetta ja taiteilijoiden oikeuksia sekä myöntää apurahoja audiovisuaalisen kuvataiteen tuotannon edistämiseen.

Tavoitteena kannattava taloudellinen toiminta
Luovan alan haasteet ovat usein markkinoinnissa ja myynnissä. Tämän helpottamiseksi on perustettu useita erilaisia järjestöjä, joiden tehtävänä on viedä luovan alan toimintaa taloudellisesti kannattavaan suuntaan.

Audiovisuaalisen alan kansainvälistymis- ja vientijärjestö FAVEX ry toimii suomalaisen audiovisuaalisen tuotannon ja markkinoinnin, promootion, viennin ja myynnin edistäjänä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

MUSEX, eli Music Export Finland, edustaa suomalaista musiikkiteollisuutta. Yhdistys harjoittaa markkinointiviestintää ulkomailla ja kotimaassa sekä rahoitusta ja investointitoimintaa musiikin alalla. MUSEX on mukana myös NOMEX-ohjelmassa (Nordic Music Export Programme), joka on pohjoismaisten musiikkivientitoimistojen yhteishanke.

MUSEXin tarjoama Jalostamo-neuvontapalvelu pyrkii edistämään entistä kannattavampaa liiketoimintaa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja alueellisten ELY-keskusten kanssa. Jalostamon rahoitus tulee EU:lta, mutta palvelu on musiikkialan yrityksille ja yrittäjille maksuton. MUSEX tarjoaa myös koulutusta ja myöntää kiertuetukia musiikkialan yrittäjille.

MUSEXin jäsenorganisaationa toimiva Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on ääniteteollisuuden kansainvälisen toimialajärjestön IFPI:n Suomen edustaja. IFPI (International Federation of the Phonographic Industry) edustaa noin 1400 äänitetuottajaa 66 maassa. IFPIn jäsenet vaihtelevat monikansallisista levy-yhtiöistä pieniin independent-yhtiöihin.

FIGMA, Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys, on vuonna 1999 perustettu aatteellinen yhdistys, joka edustaa digitaalisten multimediatallenteiden maahantuojia. Yhdistys pyrkii parantamaan tallennetuotannon asemaa peliformaatista riippumatta ja kehittämään tallennetuotannon oikeudellista suojaa ja toimintaedellytyksiä. Euroopan tasolla FIGMA toimii Euroopan peliyhdistys ISFEn jäsenenä.

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC on vuonna 1963 perustettu, suomalaista musiikkialaa edustava, kaikilla musiikin aloilla toimiva järjestö. FIMIC tarjoaa asiantuntijapalveluita musiikkialan ammattilaisille, tiedottaa suomalaisesta musiikista ja koordinoi musiikin edistämishankkeita.

Mistä rahat?
Luovien alojen rahoitus on kuin palapeli. Toimintaa on usein vaikea lokeroida tiettyyn toimialaan, ja tukia kerätään useista eri lähteistä. Rahoitukseen kaivataan selkeyttä ja yhden luukun periaatetta.

Esimerkiksi musiikin alalla rahavirrat liikkuvat hyvin monimutkaisen verkoston kautta kuluttajilta, julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta ja tukijoilta luovan työn tekijöille. Alan yritysten kehittämistyössä voi olla mukana jopa 42 kehittämistoimijaa. Yhden luukun mallille olisi tarvetta.

Lähdetään liikkeelle kuluttajista. Kuluttajien ostoista kertyy tuloja valtiolle veroina ja yksityisille toimijoille maksuina. Julkisista varoista rahaa jaetaan erilaisina avustuksina ja palkkioina. Musiikin myynnistä kertyvät levytulot ohjautuvat levy-yhtiöille, lipputulot tapahtumanjärjestäjille ja tekijänoikeuskorvaukset tekijänoikeusjärjestöille. Levy-yhtiöiltä ja muilta yrityksiltä rahat ohjautuvat eteenpäin ja päätyvät lopulta teosten tekijöille, eli muusikoille, esiintyjille, säveltäjille ja sanoittajille. Osa rahavirroista ohjataan myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin edistämiskeskuksille, jotka jakavat rahaa eteenpäin alan tuleviin projekteihin.

Käytännön lukuja luovalla alalla
Suomessa on vuodesta 1984 ollut käytössä laitepohjainen hyvitysmaksujärjestelmä, niin sanottu kasettimaksu. Hyvitysmaksu koskee muun muassa tyhjiä CD-levyjä ja MP3-soittimia. Teosto kerää hyvitysmaksut ja tilittää ne tekijänoikeusjärjestöjen kautta joko suoraan oikeudenomistajille tai yhteisiin tarkoituksiin edistämiskeskusten kautta. Vuonna 2010 hyvitysmaksuista ohjattiin tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin yhteensä noin 4 032 000 euroa muun muassa ESEKille, LUSESille, AVEKille ja VISEKille.

Edistämiskeskukset, kuten ESEK, huolehtivat oman alansa yleishyödyllisten projektien edistämisestä. ESEKin tukitoiminta kattaa äänitetuotannon, elävän musiikin, markkinoinnin ja viennin, työskentely- ja koulutustuet sekä av-musiikkituotannon tuet yhdessä LUSESin kanssa. Vuonna 2010 ESEK myönsi markkinointi- ja vientitukea 73 hankkeelle.

Vuonna 2010 ESEK myönsi tukea erilaisiin edistämistarkoituksiin yhteensä 1 969 260 euroa, josta osa myönnettiin yhdessä LUSESin kanssa.

Valtionavustus ESEKin toimintaan oli 75 000 euroa. Gramex ohjasi ulkomaisten äänitteiden käytöstä kerätyistä korvauksista ESEKille 915 965,42 euroa ja taiteilijoiden osuudesta työskentelytukea 452 428,47 euroa. Tämän lisäksi ESEK sai opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämän 75 000 euron suuruisen määrärahan kuorojen esiintymismatkojen tukemiseen. ESEK sai OKM:n päätöksellä 551 000 euron osuuden äänituotevaroista ja ESEK ja LUSES yhteisesti 457 000 euroa av-tuotannon tukemiseen.

ESEK myönsi tukea noin kaksi miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin musiikkialan yksittäisille yrityksille esimerkiksi musiikkivideoiden tekemiseen, esiintymis- ja äänitekuluihin sekä luovan alan järjestöille musiikin alan edistämiseksi. Markkinointitukea myönnettiin yksittäisten artistien ohella myös MUSEXille ja FIMICille erilaisten tapahtumien kuluihin.

MUSEXin toiminta kattoi yhteensä 43 suomalaisen artistin promootioon keskittyvää vientihanketta. Vuoden 2010 yleishallinnon budjetti oli noin 410 000 euroa, josta 68 prosenttia katettiin TEMin yleisavustuksilla.

Hyvitysmaksujen lisäksi tekijänoikeusjärjestöt keräävät varoja teosten käytöstä ja tilittävät ne tekijänoikeuksien haltijoille kuten tuottajille ja taiteilijoille.

Noin kuusi prosenttia Teoston keräämistä esityskorvauksista ohjataan luovan talouden edistämiseen muun muassa MUSEXin ja FIMICin kautta.

Myös veikkausvoittovaroja ohjataan kulttuurin edistämiseen. Vuonna 2010 Kopiosto ry/Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK sai 2 000 000 euroa, MUSEX 322 500 euroa, FIMIC 553 000 euroa ja FAVEX 160 000 euroa.

Selkeyttä rahavirtoihin
Luovan talouden hankkeet ylittävät yhä useammin raja-aitoja ja ovat moniulotteisia ja vaikeaselkoisia. Toiminnan monimutkaistuessa syntyy ongelmia muun muassa rahoituksen tehokkaassa kohdistamisessa. TEMin ja OKM:n keväällä julkaiseman esityksen mukaan rahoitusta on tarkoitus selkeyttää vuoteen 2015 mennessä. Luovan talouden rahoitus, toteutus ja toiminta keskittyisi tulevaisuudessa yhden luukun -mallin mukaisesti UNO Action-nimisen toimijan alaisuuteen, kun taas alan sääntely ja ohjaus keskitettäisiin UNO Policyn alaisuuteen.

 

Tom Jansson
Oik. yo, Helsingin yliopisto

Kirjoittaja toimi harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2011

Muita luovan alan toimijoita:
Diges: luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys. Edistää liiketoimintaa, tuotekehitystä ja uusien yritysten alkuun pääsemistä.

Tekes: teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluita ideoiden kaupallistamiseksi.

KOKO: luovien alojen verkosto kulttuurialan toimijoille, aluekehittäjille ja elinkeinoelämän edustajille.

Lyhty, Luovan työn tekijät ja yrittäjät: 14 luovan toimialan järjestön ja niiden jäsenjärjestöjen yhteistyöprojekti. Toimii luovan työn toimintaedellytysten kehittämiseksi Suomessa.

Forum Artis: 16 Suomen merkittävimmän valtakunnallisen taiteilijajärjestön yhteistyöjärjestö. Edustaa, tukee ja auttaa jäsenjärjestöjensä edustamia taiteen aloja.

FIM, International Federation of Musicians: FIM on muusikkojen ammattiliittojen kansainvälinen yhteenliittymä.

AEPO, Association of European Performers’ Organisations: eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksia hallinnoivien järjestöjen yhteenliittymä.

POEM, Pohjoinen elokuva- ja mediasäätiö: AV-tuotantojen rahoittaja, esimerkiksi projektirahoitus alan toimintaympäristön, yritystoiminnan ja palvelujen kehittämiseksi.

SATU ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry: Toimii av-sisältöä tuottavien yritysten edunvalvonta- ja palvelujärjestönä.

FILI, kirjallisuuden asiantuntija ja vientiorganisaatio: Myöntää tukea ja apurahoja kääntämiseen, painatukseen ja muihin tarkoituksiin.

Toimintamalli luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseksi (23.3.2011)
http://www.tem.fi/files/29500/Tulevaisuusraportti.pdf