Mikko Mallikas huumekauppiaana

(IPRinfo 1/2006)
Niklas Bruun
Professori, johtaja
IPR University Center

Lastenkirjojen rakastettava ja oikeudenmukainen hahmo Mikko Mallikas joutui Ruotsissa ankaran parodioinnin kohteeksi. Viime joulukuussa korkein oikeus ratkaisi naapurimaassamme suurta huomiota herättäneen tapauksen.

Vanhastaan on ollut vallalla käsitys, että tekijänoikeus ei estä satiiria tai parodiaa. Teoksen tekijä ei voi tekijänoikeuteensa vedoten estää teoksensa käyttöä näihin tarkoituksiin. Tämä kanta on esitetty Ruotsin tekijänoikeuslain klassikkoaseman saaneissa esitöissä (SOU 1956:25. s. 124), jotka ovat meilläkin edelleen ahkerassa käytössä.

Suomen tekijänoikeuslakiin ei sisälly nimenomaista satiiria tai parodiaa koskevaa poikkeusta. Sellaista ei otettu lakiin myöskään tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EY) kansallisen voimaan saattamisen yhteydessä, vaikka direktiivin 5 artiklan 3 kohdan k-alakohdassa sallitaan teoksen ”käyttöä karikatyyrissa, parodiassa tai pastississa” koskevat poikkeukset tai rajoitukset.

Suomen tekijänoikeuslain tarkistamisen yhteydessä ei haluttu muuttaa vallitsevaa tilannetta, jossa parodia ja satiiri ovat sallittuja, eikä toisaalta haluttu säätää nimenomaista rajoitussääntöä. Ongelmaksi tässä tilanteessa tulee parodian sallittavuuden oikeudellinen peruste. Kivimäki on aikanaan 1960-luvulla perustanut sallittavuuden vapaaseen muunteluoikeuteen (tekijänoikeuslain 4.2 §). Joissakin tapauksissa sallittavuus voitaneen perustaa myös sitaattioikeuteen (tekijänoikeuslain 22 §).

Käytännössä tekijät ja heidän järjestönsä ovat puuttuneet varsin harvoin teosten käyttöön parodisessa ja vastaavassa tarkoituksessa. Tekijät ovat kuitenkin saattaneet kokea tällaisen käytön ongelmalliseksi moraalisten oikeuksiensa kannalta.

Mikko Mallikas parittajana ja huumekauppiaana
Ruotsin korkein oikeus ratkaisi joulukuussa 2005 Ruotsissa laajaa julkisuutta saaneen tapauksen, jossa parodioinnin kohteena oli Gunilla Bergströmin lastenkirjasankari Alfons Åberg, joka Suomessa tunnetaan nimellä Mikko Mallikas.
Parodian lähtökohtana oli, että tanskan kielellä nimi Alfons tarkoittaa parittajaa. Ruotsin Radio (Sveriges Radio) huomioi ensimmäisen Alfons Åberg -kirjan ilmestymisen 30-vuotispäivän esittämällä erään ohjelmakokonaisuuden yhteydessä jakson ”Tavallinen päivä tanskalaisen Alfonsin kanssa”.

Ohjelma lähetettiin yhteensä neljä kertaa, ja se oli kuultavissa myös internetin kautta. Ohjelmajakso sisälsi lyhyen johdannon, jossa selvitettiin sanan alfons merkityssisältöä tanskan kielessä. Lisäksi soitettiin Mikko Mallikas-elokuvista tuttua musiikkia. Muutoin jakso koostui kahdeksasta eri Mikko Mallikas-kirjasta poimituista 15 repliikistä, jotka esitettiin vuoropuheluna tanskalaisen Pusher-elokuvan äänitteestä otettujen 12 repliikin kanssa.

Ohjelmajakso loi mielikuvan, että Mikko Mallikas harjoittaa huumekauppaa ja osallistuu aktiivisesti huumevelan johdosta syntyneeseen tappeluun. Tosiasiassa lastenkirjojen Mikko Mallikas on rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden perikuva, joka ratkaisee konflikteja rauhanomaisesti ovelien juonien avulla ja joka ehdottomasti vastustaa kaikkia huumeita.

Hahmon, ei kirjailijan, moraalisia oikeuksia loukattiin
Kirjailija oli oikeusteitse vaatinut vahvistettavaksi, että osia hänen teoksistaan on saatettu yleisön saataviin tekijän kirjallista arvoa ja omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla (tekijänoikeuslaki 3 §). Kyse oli siis moraalisista oikeuksista.

Ruotsin korkeimman oikeuden päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Enemmistön mukaan teosten muuntelua parodiatarkoituksessa on perinteisesti pidetty sallittuna, ja tällöin voidaan myös varsin laajasti käyttää alkuperäisteosta sanasta sanaan.

Korkeimman oikeuden enemmistö piti radio-ohjelmaa itsenäisenä teoksena, eikä kirjailijan alkuperäisteosta esitetty kirjailijan kannalta loukkaavassa muodossa siten, että hänen kirjallista arvoaan tai omalaatuisuuttaan olisi loukattu. Hovioikeus oli aikaisemmin päätynyt samaan lopputulokseen.

Vähemmistöön jääneet kaksi tuomaria päätyivät samaan lopputulokseen hieman eri perustein. He eivät pitäneet lähetettyä radio-ohjelmaa uutena itsenäisenä teoksena vaan tekijänoikeuslain 4.1 §:n mukaisena teoksena eli muunnelmana. Moraalisten oikeuksien osalta vähemmistö katsoi, että ohjelma tosin loukkasi Mikko Mallikasta, mutta tuskin häntä luonutta kirjailijaa.

Tapauksen merkitys Suomen kannalta
Sovelletut Ruotsin tekijänoikeuslain säännökset (§§ 3-4) ovat sisällöltään samat kuin Suomessa. Siksi tuomion lopputulos ja siinä esitetty argumentaatio ovatkin mielestäni relevantteja myös Suomen oikeuden kannalta.

Voidaan kuitenkin kysyä, olisiko selkeintä sisällyttää tekijänoikeuslakiin nimenomainen karikatyyria, parodiaa ja pastissia koskeva rajoitussäännös. On nähdäkseni selvää, että vastaavanlaisessa tarkoituksessa luotuja teoksia löytyy tulevaisuudessa runsaasti verkkoympäristössä. Niiden sallittavuus ja oikeuttamisperuste ovat tällä hetkellä varsin hataralla pohjalla, eikä perusteluna nykyään ehkä riitä se, että tämän tyyppinen teosten käyttö on perinteisesti ollut sallittua.

Ruotsin tekijänoikeuslain uudistusta koskeva mietintö 1965:
Sveriges Offentliga Utredningar SOU 1956:25: Upphovsmannarätt till litterära och konstnärliga verk – Lagförslag av auktorrättskommittén

LINKIT:

Högsta domstolens dom T 4739-04, meddelad i Stockholm 23.12.2005
GB v. Sveriges Radio Aktiebolag
www.hogstadomstolen.se

Tietoyhteiskuntadirektiivi: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa, annettu 22.5.2001
(EUVL L 167, 26.6.2001), EU:n Eur-lex -tietopankista:
http://eur-lex.europa.eu/RECH_menu.do?ihmlang=fi

Suomen tekijänoikeuslain (404/1961) uudistus: Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 14.10.2005/821. Ajantasaistettu tekijänoikeuslaki Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Alfons Åberg -ratkaisua (HD T 4739-04) referoi (Ur svensk rättpraxis) ja kommentoi professori Jonas Nordell NIR-lehden numerossa 3/2007:
”Parodi, satir, travesti – intrång eller kränkning? Kommentar till NJA 2005 s. 905 (Alfons Åberg) (Parody, satire, travesty – infringement or violation? A comment on NJA 2005 p. 905 (Alfons Åberg))”. NIR-lehden verkkoversion hyödyntäminen edellyttää tilaajatunnusta.
http://www.nir.nu/