Mash-up ja muut uudet haasteet – Opiskelijat argumentoivat vakuuttavasti tekijänoikeudesta

(IPRinfo 1/2010)

Moot Court Competition koettelee kilpailijoiden osaamista ja esiintymistaitoja.

Nordic IP Moot Court Competition on vuosittain järjestettävä, oikeustieteen opiskelijoille suunnattu pohjoismainen immateriaalioikeusaiheinen oikeustapauskilpailu. Sen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus syventää ja mitellä taitojaan sekä immateriaalioikeuksiin (IPR) liittyvissä aineellisoikeudellisissa että riitojen ratkaisuun liittyvissä prosessuaalisissa kysymyksissä.

Kilpailu järjestetään pohjoismaisena yhteistyönä. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 Kööpenhaminassa ja seuraavana vuonna Tukholmassa. Vuonna 2009 isännöintivuorossa oli Suomi. Päävastuun järjestelyistä kantoi professori Marcus Norrgård Hankenilta.

Kilpailu fiktiivisen oikeustapauksen ympärillä käydään englanniksi 2-4-henkisin joukkuein. Kilpailussa on – oikeaa prosessia simuloiden – kaksi osaa, kirjallinen ja suullinen. Ensimmäisessä osassa joukkueet argumentoivat kirjelmin, joiden perusteella parhaat tiimit jatkavat suullisesti tuomariston edessä käytävään finaaliin.

Kilpailu kestää kaikkiaan noin kolme kuukautta. Tiiviin kilpailutapauksen parissa työskentelyn palkinnoksi kilpailu tarjoaa osallistuville opiskelijoille upeita kokemuksia ja tulevaa työuraa varten ainutkertaisen mahdollisuuden harjoitella niin juridisia, esiintymis- kuin ryhmätyöskentelytaitojakin.

Kohteena palveluntarjoajien uudenlaiset tekijänoikeuspulmat
Vuoden 2009 kilpailu alkoi syyskuun puolivälissä tapauksen julkistamisella. Edellisvuosien patentti- ja tavaramerkkiaiheisten tapausten jälkeen aihealueeksi oli valittu tekijänoikeus. Vuoden 2009 kilpailutapauksen laativat asianajajat Seppo Kemppinen (Borenius & Kemppinen) ja Mikko Manner (Roschier) yhdessä professori Norrgårdin kanssa.

Tapauksessa oli kyse multimediasisältöön kohdistuvista lisenssimaksuista ja niiden tekijänoikeudellisesta perustasta tapauksessa, jossa palveluntarjoaja halusi tarjota asiakkailleen mahdollisuuden ladata ja muokata sisällönomistajan hallinnoimaa ääni-, kuva- ja videomateriaalia erilaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi useita eri sisältöjä yhdistelevien uusien sisältökokonaisuuksien (mash-up) luomiseksi.

Tapauksessa osapuolet tavoittelivat ratkaisua siihen, miltä osin palveluntarjoajan asiakkailleen tarjoama sisältö ja palveluntarjoajan tarjoamien palveluiden käyttö loukkaa sisällönomistajan hallinnoimaan sisältöön kohdistuvia tekijänoikeuksia, muun muassa jälkiperäisteoksien muodossa, ja siten muodostaa edellytyksen tekijänoikeusperusteisille korvauksille pohjoismaisen käytännön mukaan.

Eri Pohjoismaiden kansallisten prosessuaalisten erityispiirteiden poistamiseksi tapauksen ratkaisutavaksi oli valittu välimiesmenettely.

– Oikeustapausta laatiessamme pyrimme löytämään tekijänoikeuden ja uusien teknologioiden luontaisia konfliktirajapintoja ja ohjata opiskelijoita soveltamaan olemassa olevia oikeuslähteitä uusin tavoin, Mikko Manner kertoo tapauksen taustoista.
Joukkueita ennätysmäärä

Tekijänoikeustapaus herätti ajankohtaisuudessaan kiinnostusta, ja vuoden 2009 kilpailuun osallistui joukkueita Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta ennätysmäärä, kaikkiaan kahdeksan. Suomalaistiimejä kilpailussa oli mukana neljä.

Joukkueet työskentelivät kilpailutapauksen parissa intensiivisesti läpi syksyn, ja jokaisella oli kilpailussa tukenaan kokenut immateriaalioikeuksiin erikoistunut asianajaja tai muu juristi (coach).

Ohjaajan tehtävänä oli opastaa joukkuetta kirjelmien työstämisessä ja suulliseen käsittelyyn valmistautumisessa enintään 8,5 tunnin ajan. Suomalaisten joukkueiden ohjaajina toimivat Åsa Krook (Borenius & Kemppinen), Tanja Liljeström (Helsingin yliopisto), Daniel Stranius (Bird & Bird), Kenneth Svartström (Bird & Bird) ja Olli Vilanka (Hanken).

Jokainen ryhmä laati kannekirjelmän ja vastineen
Kilpailun aikana joukkueet pääsivät tarkastelemaan tapausta monipuolisesti eri asianosaisten näkökulmista vuorollaan. Kunkin joukkueen ensimmäisenä tehtävänä oli syyskuun aikana laatia tapauskuvauksen perusteella sisällönomistajan kannekirjelmä (Statement of Claim).

Lokakuussa kukin joukkue sai vastattavakseen jonkin toisen joukkueen kannekirjelmän, jonka pohjalta joukkue laati palveluntarjoajan nimissä vastineen (Statement of Defense). Kilpailun pohjoismainen näkökulma huomioiden tuli joukkueiden painottaa kirjelmissään argumentoinnin perustana pohjoismaisia oikeuslähteitä.

Kannekirjelmän ja vastineen perusteella kunkin maan asiantuntijaraati valitsi joukkueet finaaliin.

– Kaikki suomalaisjoukkueet olivat päässeet varsin hyvin sisälle tapaukseen ja pohtivat täysin oikeita asioita. Finaaliin valittujen joukkueiden etuna oli viimeistelty ote sekä argumentaation rakenteeseen että esittämiseen, kertoi finaalijoukkueiden valinnassa mukana ollut Mikko Manner.

Huippuasiantuntijat finaalin tuomaristona
Vuoden 2009 Nordic IP Moot Court Competition huipentui joulukuun 7. päivänä Helsingissä korkeimmassa oikeudessa käytyyn suulliseen finaaliin. Finaaliin selviytyi kaksi joukkuetta Suomesta sekä joukkueet Ruotsista ja Tanskasta.

Finalistit pääsivät esittelemään taitojaan korkeimman oikeuden puheenjohtajan Pauliine Koskelon sekä pohjoismaisista immateriaalioikeuden asiantuntijoista koostuneen paneelin edessä. Finaalin tuomaristoon kuuluivat lisäksi Ruotsin Patentbesvärsrättenin puheenjohtaja Per Carlson sekä asianajajat Kristine Schei (Norja) ja Ole Damsbo (Tanska).

Finaalissa kukin joukkue esiintyi välimiesten edessä kerran joko kantajana tai vastaajana. Vuoden 2009 voittajaksi selviytyi finaalissa vastaajana esiintynyt Suomen joukkue, johon kuuluivat Helsingin yliopiston opiskelijat Katarina Langenskiöld, Kim Parviainen ja Vilhelm Schröder.

Mikko Manner uskoo, että kaikki vuoden 2009 kilpailun järjestelyihin osallistuneet toivovat kilpailun motivoivan sekä mukana olleita että kilpailua seuranneita opiskelijoita harkitsemaan työtehtäviä immateriaalioikeuden ja riidanratkaisun alalta.

– Kuten tapauksen monipuolisuus toivoakseni osoittaa, on tällä alalla vielä reilusti tilaa innostuneille ja lahjakkaille nuorille juristeille. Kaikkea ei todellakaan ole vielä ratkaistu, Manner kommentoi finaalin jälkeisissä tunnelmissa.

Vakuuttavaa esiintymistä
Päivi Helander

Nordic IP Moot Court Competition 2009 -kilpailun finaali käytiin KKO:n salissa. Kaikki joukkueet olivat perehtyneet tapaukseen sekä vastapuolen argumentteihin huolellisesti, ja esiintyminen oli vakuuttavaa.

Kun raati oli vetäytynyt arvioimaan tulosta, kyselin kilpailijoilta, olivatko he itse perehtyneet verkkomaailmaan ja mikä oli ollut vaikeinta prosessin aikana.

Ensimmäisinä esiintyneen suomalaisjoukkueen jäsenet Henna Paukku ja Sarita Schröder totesivat, että aika paljon piti opetella uusia asioita online-maailmasta. Vaikeimpana he pitivät ajankäytön hallintaa. Lukemista ja ajattelemista kun oli paljon ja aikaa rajallisesti.

Heidän vastapuolenaan esiintyneet tanskalaiset Anne-Louise Andersen, Christina Klein ja Thea E. Bang olivat hauskasti kotimaansa väreissä. He kertoivat puuhaavansa netissä monenlaista, mutta syvempi tekninen osaaminen puuttui. Vaikeinta oli ollut ensinnäkin poimia oikeat juridiset ongelmat ja toiseksi kirjoitustyön valtava määrä.

Ruotsin sujuvasanainen kahden naisen tiimi käytti nettiä ja tunsi alan oikeustapauksia, mutta kilpailun tapaus vaati lisää teknistä perehtymistä. Sara Åsbergin ja Heidi Keräsen mielestä hankalinta oli ollut järjestää argumentit kokonaisuuden kannalta loogiseen järjestykseen.

Voittajajoukkueen Katarina Langenskiöld, Kim Parviainen ja Vilhelm Schröder kertoivat, että heiltä löytyi ”karkea ymmärrys” verkon toiminnasta ja siihen liittyvistä aiemmista oikeustapauksista. Vaikeinta oli ollut kiteyttää omat perustelut ja argumentit ytimekkäästi.

Asianajajan on välillä kehitettävä argumentteja sellaistenkin asioiden tueksi, joita ei henkilökohtaisesti allekirjoita. Useimmat Moot-kilpailun osanottajatkin myönsivät, että joidenkin perustelujen kanssa joutui hieman pinnistelemään, että sai itsensä vakuuttuneeksi.

Johanna Flythström
Associate, Roschier Asianajotoimisto Oy