Mallioikeutta kansainvälisesti

(IPRinfo 3/2012)

Globaali talous ja integraatio ovat tehneet mallien kansainvälisen suojaamisen ajallisesti ja kustannustehokkaasti entistä tärkeämmäksi.

Mallioikeuksien kansainvälistä rekisteröintiä koskevalla Haagin sopimuksella luotiin järjestelmä, jonka avulla voi hakea kansainvälistä mallisuojaa.

Järjestelmä on yksinkertainen, edullinen ja tehokas keino saada WIPOn kautta mallisuoja useille eri maantieteellisille alueille. Yhdellä hakemuksella voi hakea suojausta jopa sadalle yksittäiselle mallille ja yhteen tai useampaan, sopimukseen liittyneeseen, maahan. Mallihakemuksen voi tehdä suoraan WIPOlle, tai kansallisen viraston kautta, joka toimittaa sen edelleen WIPOlle. WIPO ylläpitää kansainvälistä mallioikeusrekisteriä.

Ilman kansainvälistä Haagin järjestelmää jokaisen hakijan pitäisi hakea suojaa mallilleen erikseen jokaiselle toivomalleen alueelle ja mahdollisesti jopa useammalla hakemuksella yhdellä alueella.

Haagin sopimuksen mukaisessa mallihakemusmenettelyssä kunkin hakemuksessa nimetyn jäsenmaan on tutkittava, onko haettu kansainvälinen mallirekisteröinti mahdollista myöntää heidän omalle alueelleen. Kansainvälinen rekisteröinti tulee voimaan niissä hakemuksessa nimetyissä maissa, joissa rekisteröinnille ei ole löytynyt maan omaan lainsäädäntöön perustuvaa estettä.

Rekisteröinnin vaikutukset kaikissa maissa ovat samat kuin jos suoja olisi haettu jokaisessa kohdemaassa erikseen. Rekisteröinti on voimassa viisi vuotta, ja se voidaan uudistaa viiden vuoden jaksoissa. Suojan enimmäiskesto määräytyy kunkin nimetyn maan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Järjestelmän hienous on sen yksinkertaisuudessa, helppoudessa ja kustannustehokkuudessa. Hallinnollinen yhden hakemuksen menettely toimii paitsi varsinaisessa hakuvaiheessa, myös myöhemmin esimerkiksi haettaessa suojaan muutosta tai sitä uudistettaessa.

Haagin sopimukseen on liittynyt 60 jäsentä (29.5.2012). Mukana ovat myös EU ja OAPI (African Intellectual Property Organization). On siis tärkeää, että teollisen muotoilun kanssa teollisuudessa tai liike-elämässä työskentelevät tahot tietävät ja tuntevat Haagin järjestelmän ja sen tarjoamat mahdollisuudet.

Kustannussäästöä tulee
Myös suomalaiset yritykset muiden tavalla ovat kiinnostuneita kasvavista Asian markkinoista, ja se lisää rekisteröintejä tuolle alueelle. Intian, Kiinan ja Brasilian nopeasti kasvavat keskiluokat kuluttavat tulevaisuudessa entistä enemmän kulutustavaroita, ja se lisää suojan tarvetta.

Tyypillisimmät luokat, joihin kansainvälistä mallisuojaa haetaan, ovat erilaiset elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset sekä tavaroiden kuljetukseen ja käsittelyyn tarvittavat tuotteet kuten muovipullot, kellot, kalusteet ja taloustavarat.

EU:n ja sen keskeisimmät naapurimaat kuten Sveitsin, Turkin ja Kroatian kattava keskimääräinen hakemus viidelle mallille on 3-4 kertaa halvempi, kuin suojan hakeminen erikseen jokaisesta kansallisesta virastosta. Kansainvälisen rekisteröinnin perushinta yhdelle mallille on 397 CHF (+ 19CHF jokaista ylimääräistä mallia kohden). Mallioikeushakemus Suomen Patentti ja rekisterihallitukselle maksaa 185 euroa ja OHIM:lle 350 euroa (hakemusmaksu 230 euroa ja julkaisumaksu 120 euroa).

Kustannussäästöä tulee myös siitä, että koko hakemusmenettely hoidetaan yhdellä kielellä (vaihtoehtoina englanti, ranska, espanja) ja yhtenäisillä vaatimuksilla sekä siitä, että kansainvälisen mallioikeusrekisteröinnin hallinnointi ja ylläpito on keskitetty yhteen paikkaan eli WIPOon.

Haagin sopimus vuodelta 1925 antaa sopimusvaltion kansalaiselle mahdollisuuden hakea teolliselle mallille suojaa yhdellä hakemuksella useassa nimeämässään ja sopimukseen liittyneessä valtiossa. Sopimuksen sisältöä on uudistettu useaan otteeseen, viimeksi 1999 niin sanotulla Geneven asiakirjalla, joka tuli voimaan 2003.

Kiina liittymässä Geneven sopimukseen
Päivi Lähdesmäki on työskennelyt WIPOssa kansainvälisten mallirekisteröintien parissa vuodesta 1998. Vuodesta 2009 lähtien Lähdesmäki on ollut WIPOn kansainvälisten mallien rekisteröintiosaston oikeudellisen jaoston päällikkö. Riikka Tähtivuori esitti hänelle kysymyksiä rekisteröintiin liittyvistä ja yrityksiä kiinnostavista asioista.

Kuinka paljon mallirekisteröintejä haetaan WIPOn kautta vuosittain ja mitkä tahot ovat listan kärjessä?

– Kansainvälisten mallirekisteröintihakemusten määrät kasvavat vuosittain. Vuonna 2011 tilastoitiin 2363 kansainvälistä mallirekisteröintiä, jotka sisälsivät 12.033 mallia. Hakemusmäärä nousi vuodesta 2010 5.7 %. Hakemusmäärät kasvoivat eniten Saksasta (+47 %), Sveitsistä (+18%), Norjasta (+112 %) ja Tanskasta (+216%). Suomi liittyi Geneven asiakirjaan vasta vuonna 2011 ja meiltä jätettiin ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan 73 hakemusta, joka oli 0.6 prosenttia kaikista hakemuksista.

Eniten nimetty suojan kohde oli EU-alue naapurimaineen. Suojaa haettiin samalla hakemuksella kattamaan unionialueen lisäksi esimerkiksi Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Norja. EU:n osuus kaikista malleista on 76,2 %, yhteensä 8440 mallia, Sveitsin 68,5 % (7593 mallia), Turkin 41,8 % (4631 mallia) ja Ukrainan 23 % (2550 mallia).

Minkä maiden odotatte seuraavaksi liittyvän Geneven asiakirjaan/sopimukseen?

– Yksi todennäköisin sopimukseen liittyvistä maista on Kiina, jonka kanssa on neuvoteltu aktiivisesti. Kiinassa tehtiin vuonna 2011 noin 520 000 kansallista mallioikeushakemusta (vuonna 2010 määrä oli noin 420 000). Se on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi EU:ssa, jossa yhteisömallihakemuksia oli vuonna 2010 noin 88 000, tai USA:ssa, jossa vuonna 2010 oli noin 29 000 hakemusta.

Kiinassa tehdyistä hakemuksista noin 13 700 oli ulkomaisten yritysten tekemiä. Kaikista maailman mallirekisteröinneistä Kiinassa on haettu kaikkiaan yli 50 prosenttia. Muut mahdolliset Geneven sopimukseen liittyvät maat voivat olla Japani ja Etelä-Korea, sillä niissäkin tehdään parhaillaan selvityksiä liittymisen seurauksista. Näiden maiden liittyminen ei kuitenkaan ole odotettavissa vielä tänä vuonna.

Milloin Suomi liittyi kansainvälisiä rekisteröintejä koskevaan Geneven asiakirjaan? Ja kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat hakeneet Haagin sopimuksen kautta rekisteröintejä?

Suomi liittyi Geneven asiakirjaan 1.5.2011, mutta suomalaiset yritykset ovat voineet hakea EU-jäsenyyden perusteella rekisteröintejä jo vuodesta 2008.

Suomalaiset yritykset hakivat kansainvälistä suojaa 73 mallioikeudelle (Suomi ilmoitettu ”as entitlement” eli ”Contracting Party of the holder”).

Osoitteiden perusteella suomalaiset yritykset hakivat vuonna 2011 kansainvälistä suojaa 120 mallioikeudelle. Suomalaiset yritykset voivat ilmoittaa myös EU as ”Contracting Party of the holder”.

Riikka Tähtivuori
IPR-asiantuntija
Elinkeinoelämä keskusliitto

Mikä on WIPO?

* World Intellectual Property Organization (WIPO) on YK:n alainen vuonna 1970 perustettu järjestö. WIPOn perustamiseen liittyvä konventio solmittiin vuonna1967 ja siihen on liittynyt 185 maata (29.5.2012). WIPO toimii Genevessä. Henkilökuntaa on yli 1000, ja he edustavat yli sataa eri kansallisuutta. Asiantuntijoita on eri immateriaalioikeuden ja käytännön alueilta (juridiikka, teknologia, taloustiede, käännöstyö jne.)

* WIPOn tehtävänä on kehittää tasapainoinen ja kaikille avoin kansainvälinen immateriaalioikeusjärjestelmä, jolla tuetaan luovuutta sekä edistetään innovaatioita ja taloudellista kehitystä samalla kun huolehditaan ja turvataan yleinen etu.

* WIPOn toiminnan painopistealueita ovat kansainvälisen IP-oikeuden progressiivinen kehitystyö (”standing committees like Draft Design Law Treaty”) sekä toiseksi IP capacity -rakentamisohjelmat tukemaan immateriaalioikeuksien tehokasta käyttöä erityisesti kehittyvissä maissa. Kolmanneksi niihin kuuluvat yrityksille tarjottavat palvelut, joiden kautta edistetään ja tehostetaan immateriaalioikeudellisen suojan saamista useissa maissa (PCT, Madridin, Haagin ja Lissabonin järjestelmät) ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen mahdollisuutta yksityisten toimijoiden välille.

* WIPOn ydinarvot ovat palveluorientoituneisuus, saumaton yhteistyö (working as one) muun muassa jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa, tulosvastuu sekä ympäristöllinen, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuu.

* WIPO järjestää vuosittain Maailman henkisen omaisuuden päivän. Tämän vuoden teemana olivat visionääriset innovaattorit ja keksijät (”Visionary Innovators”).

* Pekingissä järjestetään 20.-26.6.2012 diplomaattikonferenssi audiovisuaalisten esitysten kansainvälisestä suojasta. Tarkoituksena on saada vihdoin aikaan kansainvälinen sopimus esittävien taiteilijoiden kuten tv- ja elokuvanäyttelijöiden oikeuksista. Asia on ollut WIPOssa pysähdyksissä vuoden 2000 diplomaattikonferenssista lähtien. Viime kesänä saavutettiin yhteisymmärrys avoinna olevista kysymyksistä. Uusi sopimus vahvistaisi esittävien taiteilijoiden kansainvälistä suojaa sekä suojaa maissa, joissa sitä ei vielä ole.