Mallioikeustyöryhmän osamietintö valmis

(IPRinfo 1/2001)

Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti maaliskuussa 2000 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Euroopan unionin säädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvat muutostarpeet Suomessa voimassa olevaan mallioikeuslainsäädäntöön. (Ks. Valtioneuvoston hankerekisteri HARE:

http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=2923

Työryhmän puheenjohtajana toimi viime vuoden loppuun saakka neuvotteleva virkamies Timo Kaisanlahti (KTM) ja tämän vuoden alusta hallitusneuvos Tuomas Aho (KTM) . Työryhmässä ovat edustettuina PRH:n lisäksi elinkeinoelämä sekä patenttiasiamiehet.

Työryhmä antoi osamietintönsä joulukuussa 2000(i). Mietinnössä esitettiin ne lakimuutokset, jotka ovat välttämättömiä mallien oikeudellisesta suojasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (98/71/EY) voimaansaattamiseksi. Lisäksi työryhmä esitti joitakin direktiivistä riippumattomia muutoksia (tiedoksianto ja yhteisrekisteröinti) sekä muutoksia, jotka liittyvät säännösten ryhmittelyyn ja kieliasuun. Mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella.

Direktiivin edellyttämiä muutostarpeita on jo aiemmin esitelty IPRInfo-lehden numerossa 2/2000. Muutokset käydään tässä yhteydessä vain lyhyesti läpi.

Työryhmän keskeiset ehdotukset Käsitteet

Direktiivin mukaisesti työryhmä ehdottaa laissa määriteltäväksi käsitteet malli, tuote ja moniosainen tuote. Mallin luojaa ehdotetaan lisäksi kutsuttavaksi muotoilijaksi.

Mallilla tarkoitettaisiin tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista. Mallisuoja laajenisi jonkin verran, sillä myös sellaiset tuotteen piirteet, jotka voidaan tunnistaa koskettamalla (materiaali, pintarakenne), voisivat saada mallisuojaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi lähinnä, että materiaali voisi olla yhtenä kokonaisuuteen vaikuttavana tekijänä muiden ohella vastaavasti kuin voimassa olevan lain mukaan väriyhdistelmät. Ne ovat voineet saada mallisuojaa osana suojattavaa kokonaisuutta, vaikka yksittäiset värit eivät suojaa olekaan saaneet.

Tuotteella tarkoitettaisiin teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita. Tuotteina pidettäisiin lisäksi osia, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, pakkauksia, pakkauksen ulkoasua, graafisia symboleja ja kirjasintyyppejä.

Tuotteen tulee olla, vastaavasti kuin voimassa olevassa laissa, konkreettinen teollisesti tai käsityönä valmistettava esine. Näin ollen mallisuojaa eivät edelleenkään saisi esimerkiksi sisustus- tai puutarhasuunnitelmat.

Myös tietokoneohjelmat suljettaisiin nimenomaisella säännöksellä mallisuojan ulkopuolelle. Sen sijaan tietokoneen näytöllä olevat kuvakkeet tai valikot, jotka ovat graafisia tuotteita, voisivat saada mallisuojaa.

Moniosaiset tuotteet olisi uusi käsite mallioikeuslaissa. Moniosainen tuote on tuote, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten, että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen. Esimerkkeinä moniosaisista tuotteista mainittakoon auto ja matkapuhelin.

Moniosaiselta tuotteen osalta vaaditaan “enemmän” kuin muilta tuotteilta mallisuojan saamiseksi. Jotta moniosaisen tuotteen osa voisi saada mallisuojaa, sen tulee olla uusi ja yksilöllinen ja lisäksi kyseisen osan tulee olla näkyvillä tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Auto-esimerkissämme tällaisia näkyvissä olevia osia olisivat esimerkiksi puskurit ja sivupeilit, kun sen sijaan auton konepellin alla olevat osat eivät saisi suojaa, sillä ne eivät ole näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana.

Rekisteröinnin edellytykset

Mallin tulee olla uusi ja yksilöllinen. Mallia pidettäisiin uutena, jollei samanlainen malli ole tullut julkiseksi aiemmin. Mallia pidettäisiin puolestaan yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmasta mallista.

“Asiaan perehtynyt käyttäjä” on uusi käsite mallioikeudessa. Asiaan perehtyneenä käyttäjänä pidettäisiin henkilöä, jolla on jonkinlainen käsitys kyseiseen tuotteeseen liittyvistä malleista ja niiden vaihtelumahdollisuuksista. Mallin yksilöllisyyttä arvioitaessa huomio kiinnitetään mallista saatavaan kokonaisvaikutelmaan. Vertailukohteena ovat kaikki tunnetuksi tulleet mallit kuitenkin niin, että kokonaisvaikutelmaa on arvioitava eri tavoin eri aloilla ja eri tavaralajien kohdalla.

Julkiseksi tuleminen ja armonaika

Mallin katsottaisiin tulleen julkiseksi, jos se on julkaistu rekisteröintimenettelyssä tai muutoin taikka asetettu näytteille taikka sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin tullut tunnetuksi.

Huomattavaa on, että julkiseksi tulemisen absoluuttisuudesta siirryttäisiin direktiivin mukaisesti suhteellisuuteen. Ehdotuksen mukaan malli ei nimittäin tulisi julkiseksi, ellei julkistaminen olisi voinut kohtuudella tulla Euroopan unionissa alalla toimivien tahojen tietoon heidän tavanomaisen liiketoimintansa yhteydessä. Tämän säännöksen käytännön merkitys jää kuitenkin nähtäväksi.

Merkittävämpi muutos on sen sijaan ns. armonaikaa (grace period) koskeva muutos, joka olisi poikkeus julkiseksi tulemisesta. Säännöksen mukaan mallia olisi mahdollista käyttää 12 kuukauden ajan ennen sen rekisteröinnin hakemispäivää tai etuoikeuspäivää ilman, että malli menettää uutuuden.

Säännöksen tarkoituksena on antaa muotoilijalle mahdollisuus tehdä esimerkiksi markkinatutkimuksia, joiden perusteella voidaan päättää mallin rekisteröinnistä. Säännös parantaa myös tietyllä tavalla yksityisten hakijoiden ja pienempien yritysten oikeusturvaa; annetaanhan heille mahdollisuus hakea mallisuojaa tuotteelle, jonka he ehkä ovat vahingossa julkistaneet.

Suoja-alan laajuus ja mallisuojan voimassaoloaika

Mallioikeus käsittäisi kaikki mallit, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Suojan kohteena on siis tuotteen ulkomuoto, ei itse tavara. Kilpailija loukkaa mallia, jos hän soveltaa kokonaisvaikutelmaltaan samanlaista mallia toiseen tavaraan.

Mallin rekisteröinti olisi voimassa viisivuotisjaksoittain enintään 25 vuotta. Varaosien osalta säädettäisiin poikkeus, sillä sellaisen moniosaisen tuotteen osan mallin, joka korjaustarkoituksessa saattaa tuotteen alkuperäiseen muotoonsa, suoja-aika pysyisi samana kuin voimassa olevassa laissa eli 15 vuotena.

Työryhmän työ jatkuu

Työryhmän määräaika päättyy 30.6.2001. Siihen mennessä työryhmän tulisi tehdä ehdotuksensa muista tarvittavista muutoksista mallilainsäädäntöön. Nämä muut muutokset liittyvät mahdollisiin kansallisiin tarpeisiin (lähinnä teknisluonteisia, rekisteröintiin liittyviä) sekä mahdollisiin kansainvälisiin velvoitteisiin liittyviin muutostarpeisiin.

Näitä kansainvälisiä velvoitteita ovat lähiaikoina mahdollisesti hyväksyttävä asetus yhteisömallista (sekä Suomen mahdollinen liittyminen Haagin sopimukseen mallien kansainvälisestä rekisteröinnistä (http://www.wipo.org/hague/en/index.html)

Yhteisömallia koskeva asetusehdotus, jolla luodaan malleille yhteisön laajuinen suoja, on lähellä hyväksymistä(ii). Tosiasiassa asetusta koskevan täytäntöönpanoasetuksen valmistelussa saattaa kulua pitempikin aika, jolloin asetuksen täytäntöönpano siirtyy. Vaikka asetus tultuaan hyväksytyksi on suoraan jäsenvaltioissa sovellettavaa oikeutta, seuraa siitä joitakin muutoksia mallioikeuslakiin. Työryhmä pyrkii kartoittamaan nämä muutostarpeet työnsä aikana.

Haagin sopimus antaa sopimusvaltion kansalaiselle mahdollisuuden hakea teolliselle mallille suojaa yhdellä hakemuksella useassa nimeämässään ja sopimukseen liittyneessä valtiossa. Haagin sopimusta mallien kansainvälisestä rekisteröinnistä uudistettiin kesällä 1999 ns. Geneven asiakirjalla. Tällä asiakirjalla pyrittiin muuttamaan sopimusta “houkuttelevammaksi” niiden valtioiden kannalta, joissa on tutkiva virasto (USA, Japani). Uusi sopimus ei ole vielä tullut voimaan tarvittavien ratifiointien puuttuessa.

Myönteisiä lausuntoja Suomesta

Kauppa- ja teollisuusministeriössä pidettiin keväällä 1999 lausuntokierros Suomen mahdollisesta liittymisestä Haagin sopimukseen. Lausunnonantajat suhtautuivat lähes poikkeuksetta myönteisesti liittymiseen, tosin mitään voimakkaita vaatimuksia liittymisen puolesta ei esitetty. Työryhmä tullee omalta osaltaan ottamaan kantaa liittymiskysymykseen mietinnössään.

Työryhmän ehkä haastavin tehtävä liittyy uutuustutkimukseen. Sekä tuleva yhteisömalliasetus että mahdollinen liittyminen Haagin sopimukseen liittyvät olennaisesti uutuustutkimuksen säilyttämiseen/poistamiseen.

Mikäli uutuustutkimus säilytettäisiin kansallisilla hakemuksilla yhteisömallin tultua voimaan ja Suomen liityttyä Haagin sopimukseen, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä, että tutkittava materiaali olisi yhteisömallirekisteröinnit ja Haagin rekisteröinnit mukaan lukien monikymmenkertainen nykyiseen verrattuna.

Toisaalta sekä yhteisömallia että Haagin sopimuksen perusteella rekisteröintiä haettaessa ei uutuustutkimusta tehdä lainkaan. Tällöin tilanne saattaisi muodostua sellaiseksi, että kansallisen mallin rekisteröinti olisi vaikeampaa kuin yhteisömallin rekisteröinti. Toisaalta uutuustutkimuksesta luopuminen kokonaan siirtäisi mallisuojan painopisteen helposti mallien puolustamiseen oikeudessa.

Mallioikeuslainsäädäntömme on monien muutosten edessä. Todennäköistä onkin, että työryhmän loppumietinnön jälkeen tehdään mallioikeuslain kokonaisuudistus, joka tarkoittaisi – vastaavasti kuin muissa Pohjoismaissa – uuden mallioikeuslainsäädännön antamista. Toivottavasti mallisuoja tässä myllerryksessä kuitenkin pikemminkin vahvistaa asemaansa teollisoikeuksien laajassa suojapaletissa kuin menettää sitä.

Marja-Leena Rinkineva
Vanhempi hallitussihteeri
Kauppa- ja teollisuusministeriö, elinkeino-osasto

(i) Mallioikeustyöryhmän osamietintö; Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 12/2000

(ii) Asetuksen käsittely neuvoston työryhmässä on päättynyt. Asetuksen odotetaan tulevan hyväksytyksi vielä tämän vuoden aikana.