Mallioikeuden rekisteröinti on muotoilun vakuutusturva

(IPRinfo 5/2009)

Suomalaisen muotoilun tuloksena syntyviä tuotteita suojataan malleina varsin vähän. Tehokkaan suojan hankkiminen on kuitenkin helppoa ja varsin edullista.

Suomi on muotoilustaan kuuluisa. Meillä on taitavia, monipuolisia ja kansainvälisesti tunnustettuja muotoilijoita sekä laadukkaita ja upeita tuotteita. Kansainvälisesti verrattuna meillä kuitenkin suojataan tuotteiden muotoilua varsin vähän, vaikka oikeudenloukkauksia ja kopiointia tapahtuu jatkuvasti.

Lainsäädäntö tarjoaa kuitenkin tehokkaan keinon suojaamiseen. Teollisoikeudellisista suojamuodoista mallioikeus on luotu nimenomaan suojaamaan muotoilua.

Harva yritys tai muotoilija harjoittaa aktiivista suojauspolitiikkaa. Syynä tähän lienee tietämättömyys mallioikeuden olemassaolosta, rajallinen tieto sen tarjoamista mahdollisuuksista tai virheelliset käsitykset. Muotoilijoiden ja muotoilusta elävien yritysten olisi hyvä tietää, miten turvata oma kilpailuetunsa ja suojautua mahdollisia oikeudenloukkauksia vastaan.
Muotoilu laajenee yhä uusille toimialoille. Muotoilun käyttö ei läheskään aina liity pelkkiin ulkonäöllisiin seikkoihin, vaan usein tuotteen käytettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa muotoilun keinoin. Hyvin muotoiltu ja hyvännäköinen tuote myy lisäksi paremmin.

Mallioikeus suojaa muotoilun tuloksen
Muotoilun tuloksia voidaan suojata hakemalla niille mallioikeutta, joka voi enimmillään olla voimassa 25 vuotta. Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodon ja -näön. Huhtikuussa 2003 tuli maakohtaisten oikeuksien rinnalle voimaan Euroopan yhteisön mallioikeus, eli yhdellä hakemuksella on mahdollista suojata tuote koko EU:n alueella. Suojan hakeminen on nopeaa ja edullista, ja lisäksi yhteisömallin tunnettuus maailmalla on melko hyvä.

Mallioikeus tarkoittaa sitä, että kukaan ei voi ilman oikeudenhaltijan lupaa käyttää suojattua tuotetta kaupallisesti hyväkseen. Ei ole myöskään luvallista tehdä tuotetta, joka on kopio tai liian lähellä suojattua mallia.

Kaupallista hyväksikäyttöä on muun muassa tuotteen valmistaminen, myynti, maahantuonti taikka maastavienti. Myös tuotteen luvaton käyttäminen ja varastoiminen edellä mainittuihin tarkoituksiin voidaan katsoa loukkaavaksi toiminnaksi.
Mallioikeudellinen tuotteen määritelmä on laaja, eikä se ole täysin yhtenevä reaalimaailman ”tuote”-käsitteen kanssa. Kuinka moni esimerkiksi tietää, että logot, kirjasimet ja muut graafiset symbolit sekä merkit ovat mallioikeudellisesti tuotteita, eli niitä voidaan suojata?

Erilaiset sähköisten palveluiden käyttöliittymät, tietokoneikonit ja verkkosivujen layoutit ovat myös tuotteita. Mallioikeuden kohteeksi mielletään herkästi pelkästään perinteiset tavaramallit, jotka toki edelleen muodostavat suurimman osan rekisteröidyistä malleista.

Väärät käsitykset vaikeuttavat hyödyntämistä
Väärä käsitys numero 1: ”No ei mallioikeudesta ole mitään hyötyä. Kun sitä vähän muuttaa, niin se on jo ihan eri malli, ja oikeus voidaan helposti kiertää.”

Mallioikeudellisessa loukkaavuusarvioinnissa verrataan aina mallien antamaa kokonaisvaikutelmaa, eikä yksittäisen yksityiskohdan muuttaminen pääsääntöisesti saa aikaan riittävää eroa. Eron aste vaihtelee tuoteryhmästä riippuen. Joissakin tuotteissa muotoilijan vapaus on huomattavasti suurempi kuin toisissa.

Väärä käsitys numero 2: ”Meillä on sopimus, ei meidän tarvitse suojata.”

Sopimuksia on syytä tehdä ja pitää ne kunnossa, mutta sopimukset sitovat vain sopimuksen osapuolia, eivät muita. Sopimuksilla ei pystytä estämään sitä, ettei joku kolmas taho valmistaisi samaa tuotetta ja mallia.

Väärä käsitys numero 3: ”Suojaaminen on niin kallista.”

EU:n mallioikeuden myötä hakukustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Lisäksi suojauskustannukset ovat yleensä suhteellisesti hyvin pieniä, kun otetaan huomioon tuotteen muotoiluun ja suunnitteluun käytetyt niin henkiset, ajalliset kuin taloudellisetkin resurssit. Yhden tuotteen suojaaminen EU-mallina maksaa satoja euroja, ei tuhansia.

Väärä käsitys numero 4: ”Mallioikeudesta ei ole tuomioistuinratkaisuja, jotka osoittaisivat suojaamisen hyödyn”.

Aika ajoin kuulee viitattavan siihen, että mallioikeudesta on niukalti oikeuden päätöksiä, ja muutamien päätösten pohjalta vedetään johtopäätöksiä siitä, miten suoja toimii ja onko siitä hyötyä.

Oikeuskäytäntöä on Suomessa erittäin vähän, ja siihen viitataan ikään kuin se olisi huono asia. Tilanne voi kuitenkin kertoa myös siitä, että oikeudet toimivat, ja niiden avulla saadaan neuvoteltua tilanteet selviksi ilman, että joudutaan kalliisiin oikeusprosesseihin riitelemään, kuka on oikeassa ja kuka ei.

Loukkaustapauksia on moninkertainen määrä oikeustapauksiin nähden. Useimmiten asia ratkeaa jo siinä vaiheessa, kun vastapuolta lähestytään ensimmäisen kerran loukkauskirjeen muodossa. Pääsääntöisesti loukkauskirjeen lähettäminen johtaa neuvotteluihin ja asian ratkaisuun.

Neuvotteluista ja niiden lopputuloksista ei kuitenkaan koskaan tule julkisuuteen tietoa, eivätkä suuri yleisö, tutkijat ja muut aiheesta kiinnostuneet saa tosiasiallista tietoa siitä, kuinka paljon oikeudenloukkauksia tapahtuu, kuinka tehokkaasti niihin on voitu mallioikeuden avulla puuttua ja kuinka usein lopputulos on ollut mallioikeudenhaltijalle myönteinen.

Suojan todentaminen helppoa
Rekisteröimällä mallin saa rekisteröintinumeron ja todistuksen, jolla pystyy tarvittaessa todentamaan mallisuojan. Tämä on tarpeen silloin, kun oikeutta loukataan tai tutkitaan sitä, kenelle malli oikeasti kuuluu.

Joskus kuulee mainittavan, että jos ei ole haettu suojaa, on loukkaustilanteessa mahdollista vedota lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Tätä ei kuitenkaan ole tarkoitettu paikkaamaan tilanteita, joissa teollisoikeudellista suojaa olisi voitu hakea, mutta se on syystä tai toisesta jätetty hakematta.

Malleihin liittyvien sopimusten lisäksi selusta on hyvä turvata mallioikeudella. Mikäli tuotteelle on haettu mallioikeutta, se aiheuttaa kahdenvälisistä sopimuksista poiketen myös sen, etteivät kolmannet tahot voi käyttää suojattua mallia hyväkseen. Rekisteröidyn oikeuden avulla voidaan myös sopimustilanteessa aidosti taata yksinoikeus malliin. Tällöin on yleensä myös mahdollista hinnoitella tuote paremmin kuin muuten.

Muotoilijoiden on hyvä hakea mallioikeutta ennen kuin he lähtevät tarjoamaan tuotettaan yrityksille. Näin heidän ei tarvitse pelätä sitä, että joku oikeudettomasti kopioi tuotteen siinä vaiheessa, kun tuotteen mahdollisesta myynnistä vielä neuvotellaan. Mallioikeushakemus voidaan jättää vireille ja pyytää salaiseksi. Tällöin se ei siis tule heti julkiseksi, mutta alkupäivä on dokumentoitu. Mallirekisteröinnin voi tuotteen myyntivaiheessa siirtää uudelle haltijalle.

Muotoilua ja suojattuja tuotteita on kaikkialla
Viimeksi julkistetusta EU:n mallitilastosta ilmenee, että vuodesta 2003 lähtien tähän saakka uusia yhteisömalleja on haettu yli 430 000 mallille, joista noin 400 000 on rekisteröity, ja joiden suoja on suoraan voimassa myös Suomessa. Suomalaiset hakijat ovat hakeneet suojaa 3 800 mallille, joten he edustavat alle prosenttia hakijoista.

Rekisteröityjen mallien määrä EU:n alueella on merkittävä, joten valvonnan merkitys korostuu. On syytä seurata, mitä omalla alalla suojataan, samoin kuin tarkistaa se, ettei loukkaa vahingossa muiden oikeuksia.

Aineeton pääoma, johon muun muassa mallioikeudet kuuluvat, muodostaa usein merkittävän osan yritysten varallisuudesta. Mallioikeudessa, samoin kuin muissakin rekisteröidyssä oikeuksissa, on oikeastaan viime kädessä kyse eräänlaisesta vakuuttamisen lajista: turvataan oma oikeus ja varmistetaan, ettei kukaan luvatta hyödynnä sitä, ja jos hyödyntääkin, siihen voidaan puuttua.

Yritystoiminnassa ja elämässä muutenkin vakuutetaan monenlaisia asioita, joten miksi ei vakuutettaisi myös muotoilun tuloksia ja siten turvattaisi omaa kilpailuetua markkinoilla?

Nina Mikander
EU-mallioikeusasiamies, Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy

Euroopan unionin harmonisointiviraston verkkosivulla on tilastoja yhteisömallihakemuksista:.
https://oami.europa.eu/ohimportal/en/