Määräajat kompastuskivenä – Moni OHIM-valitus kaatuu alkumetreillä menettelyvirheeseen

(IPRinfo 4/2009)

Menettelysääntöjä on noudatettava tarkasti, sillä määräajoista tai muista menettelysäännöistä ei jousteta.

Koko Euroopan unionin alueen kattavia yhteisön tavaramerkkejä on jo yli puoli miljoonaa ja rekisteröityjä mallejakin lähes 400 000.

Harmonisointiviraston päätöksistä pari prosenttia johtaa valituksiin, joita valituslautakunnat ratkovat vuosittain tuhatkunta. Tyytymättömän on syytä tuntea prosessi hyvin, jotta valitus ei kaatuisi menettelyvirheeseen.

Euroopan unionin sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (Office for Harmonization in the Internal Market (trade marks and designs)) OHIMin eri osastojen päätöksistä voi valittaa ensimmäisenä asteena ainoastaan OHIMin valituslautakuntiin (Boards of Appeal). Niiden päätöksestä voi puolestaan valittaa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen (EOT).

Muutoksenhakumenettelystä on säädetty yhteisön tavaramerkistä ja mallista annetuissa asetuksissa (CTMR ja CDR) ja niiden täytäntöönpanoasetuksissa. Komissio on antanut myös asetuksen valituslautakuntien menettelysäännöistä. Valituslautakuntien toimintaa sääntelevät myös valituslautakuntien puheenjohtajiston päätökset.

Viisi valituslautakuntaa ja yhteinen puheenjohtaja
Valituslautakuntia on nykyään viisi, kussakin on puheenjohtaja ja kolme tai neljä varsinaista jäsentä. Lautakunnilla on vuoden 2004 lopulla voimaan tulleen asetusmuutoksen jälkeen myös yhteinen puheenjohtaja (President of the Boards of Appeal).
Valituslautakunnat tekevät päätöksensä kolmen jäsenen kokoonpanossa, joista vähintään kahden on oltava oikeusoppineita. Puheenjohtajat ja jäsenet voivat toimia useammassa valituslautakunnassa.

Tietyissä tapauksissa päätökset tehdään laajennetussa lautakunnassa (Grand Board of Appeal), jonka puheenjohtajana toimii valituslautakuntien puheenjohtaja.

Sen toimivaltaan kuuluvien tapausten määrittelyssä otetaan huomioon tapauksen oikeudellinen vaikeaselkoisuus, asian merkitys taikka muut erityiset olosuhteet. Sellaiset vallitsevat esimerkiksi silloin, kun tietystä oikeudellisesta kysymyksestä on olemassa toisistaan poikkeavia valituslautakuntien ratkaisuja. Laajennettu lautakunta on kevääseen 2009 mennessä antanut kuusi ratkaisua.

Tietyissä tapauksissa päätökset voidaan myös tehdä yhden jäsenen kokoonpanossa. Käytännössä näin ei kuitenkaan toimita, koska menettelyyn liittyvien erityisten sääntöjen johdosta ratkaiseminen on hitaampaa kuin normaaleja menettelysääntöjä noudattaen.

Puheenjohtajat ja jäsenet riippumattomia
Valituslautakuntien puheenjohtaja samoin kuin kunkin lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat riippumattomia, eli heidän päätöksentekoaan eivät sido esimerkiksi OHIMilta annetut toimiohjeet (CTMR 131 art.). Valituslautakunnat eivät ole varsinaisia tuomioistuimia, mutta ne toimivat ja työskentelevät näiden tavoin.

Valituslautakuntien jäseniä on 17 (puheenjohtajat mukaan lukien), ja heitä on yhdestätoista EU:n jäsenvaltiosta. Jäseneksi valitulla tulee olla mm. vähintään viiden vuoden kokemus tavaramerkkiasioiden hoitamisesta, ja joukossa onkin entisiä kansallisten tuomioistuinten jäseniä, kansallisten virastojen virkamiehiä, asianajajia, tavaramerkkiasiamiehiä ja EU:n ja OHIMin virkamiehiä.

Vaikka jäsenet ovat riippumattomia ja itsenäisiä, valituslautakunnat ovat OHIMin elimiä. Viraston tutkijoiden ja valituslautakuntien välillä vallitsee ns. ’toiminnallinen jatkuvuus’. Valituslautakunta mm. voi joko käyttää kiistetyn päätöksen tehneen osaston toimivaltaa tai palauttaa asian tälle osastolle päätettäväksi (CTMR 62 (1) art.).

Valituksen määräaikaa ei voi pidentää
OHIMin lopullisista päätöstä koskeva valitusilmoitus on tehtävä ja 800 euron valitusmaksu maksettava kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Määräaikaan ei voi saada pidennystä. Valituslomake on saatavana paitsi OHIMista, myös sen verkkosivulta ja kansallisista virastoista.

Valitusilmoituksessa on oltava a) valittajan ja hänen mahdollisen asiamiehensä nimi ja osoite sekä muut tarpeelliset tiedot, b) päätös, johon muutosta haetaan ja c) vaaditun muutoksen tai kumoamisen laajuus. Neljän kuukauden kuluessa valituksenalaisen päätöksen tiedoksiantamisesta on tehtävä varsinainen kirjallisesti perusteltu valitus. Tähänkään määräaikaan ei voi saada pidennystä.

Mikäli osasto, jonka päätöksestä on valitettu, katsoo valituksen aiheelliseksi, se voi oikaista päätöstään. Jos näin tehdään, valitusmaksu palautetaan valituksen tekijälle.

Valituksen pääargumentit tulisikin sisällyttää jo varsinaiseen kirjallisesti perusteltuun valitukseen, koska mahdollinen oikaisupäätös tehdään sen perusteella. Valittaja voi silti menettelyn kuluessa esittää lisäargumentteja. Oikaisuja tehdään käytännössä harvoin.

Menettelysääntöjen noudattamisessa ei jousteta
Valitus hylätään automaattisesti puutteellisena seuraavissa tilanteissa:
a) päätös, josta valitetaan, ei ole OHIMin osaston lopullinen päätös;
b) valituksen tekijä ei ole päätökseen johtaneen menettelyn se osapuoli, jolle päätös on vastainen;
c) valitusta ei ole tehty ja/tai valitusmaksua ei ole maksettu kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta tai valituksen perusteet sisältävää kirjelmää ei ole jätetty neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta;
d) valitusilmoitus ei sisällä päätöstä, johon muutosta haetaan, ja vaaditun muutoksen tai kumoamisen laajuutta; tai
e) valitusta ei ole jätetty sillä kielellä, jota on käytetty valituksen kohteena olevan päätöksen käsittelykielenä.

Muiden puutteellisuuksien johdosta valituslautakunta ilmoittaa asiasta valittajalle ja kehottaa tätä poistamaan puutteet asettamansa määräajan kuluessa. Tällaisia tietoja ovat lähinnä valittajaa tai hänen asiamiestään koskevien joidenkin tietojen puutteellisuus tai allekirjoituksen puuttuminen.

Menettelysääntöjä on noudatettava tarkasti; muussa tapauksessa valitus hylätään automaattisesti puutteellisena. Yli 8 prosenttia valituksista hylätään jo tässä vaiheessa. Erityisen tarkkana on oltava määräaikojen kanssa, koska niihin ei voi saada pidennyksiä.

Valituslautakunnissa menettely on lähes aina kirjallista. Suullisia käsittelyjä on niiden yli kymmenvuotisen historian aikana järjestetty vain yksi.

Tutkimus rajataan vedottuihin seikkoihin
Virastossa suoritettavissa menettelyissä virasto tutkii asiasisällön viran puolesta (CTMR 74 (1) art.). Relatiivisia rekisteröintiesteitä koskevassa menettelyssä (väite- ja tietyt mitätöintijutut) tutkimus kuitenkin rajataan seikkoihin, joihin osapuolet ovat vedonneet, ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYT) on täsmentänyt, että valituslautakunta voi esitettyjen todisteiden lisäksi perustaa ratkaisunsa myös yleiseen tietoon kuuluviin seikkoihin ja omaan kyseessä olevaan asiaan liittyvään asiantuntemukseensa.
Joissakin ratkaisuissa valituslautakunta on esimerkiksi katsonut merkin niin kuuluisaksi, että sen laajan tunnettuuden voidaan katsoa kuuluvan yleiseen tietoon. Tällöin normaalia vähäisempikin näyttö merkin tunnettuudesta on katsottu riittäväksi (ks.esim. R 301/2005-2 D’NICKERS (FIG. MARK) / NIKE et al (FIG. MARK) 19.5.2006).

Valituslautakuntien päätöksiä edeltävät neuvottelut jäsenten kesken ovat salaisia. Tarvittaessa ratkaisusta äänestetään. Samoin kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa, äänestystulosta tai mahdollisia eriäviä mielipiteitä ei julkaista.

Lautakuntaratkaisuilla merkitystä säädösten tulkinnassa
EYT:n ja yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen (EOT) tavaramerkkejä koskevia ratkaisuja on paljon. Tästä huolimatta OHIMin valituslautakuntien ratkaisuilla on edelleen huomattava merkitys yhteisön tavaramerkkiasetuksen tulkinnassa.

Valituslautakuntien ratkaisut perustuvat usein aikaisempaan ratkaisukäytäntöön, ja valituslautakunnat ovat ratkaisseet useita oikeudellisia kysymyksiä, joita ei vielä ole käsitelty yhteisöjen tuomioistuimissa.

Valituslautakuntien ratkaisujen merkitystä korostaa myös se, että mikäli ex parte -jutussa valituksen tekijä voittaa jutun, ratkaisu jää pysyväksi, koska OHIMin eri osastot eivät voi valittaa ratkaisusta edelleen EOT:een. Valituslautakunnathan ovat osa OHIMia, eikä OHIM voi olla muutoksenhakijana itse antamaansa ratkaisua vastaan. Kaikki valituslautakuntien ratkaisut julkaistaan OHIMin kotisivulla.

Valituksen menestymismahdollisuudet eivät nykyään ole enää samaa luokkaa kuin OHIMin toiminnan alkuvaiheissa, koska tutkijoiden kokemus on karttunut, ja koko ajan johdonmukaisempaan suuntaan menevä oikeuskäytäntö on lisääntynyt.
Tänä päivänä OHIMin valituslautakunnat vahvistavat ex parte -jutuissa aikaisemman instanssin ratkaisun yli 80 prosentissa ja inter partes -jutuissa yli 65 prosentissa jutuista. Yhteisöjen tuomioistuimet ovat taas viime vuosina vahvistaneet OHIMin valituslautakuntien ratkaisut noin 80 prosentissa tapauksista.

OHIMin valitusasioiden käsittelynopeus on myös jatkuvasti parantunut. Ex parte -juttujen keskimääräinen käsittelyaika siitä, kun valituksen perustelut on toimitettu OHIMiin, on 4-5 kuukautta. Inter partes -juttujen keskimääräinen käsittelyaika siitä, kun osapuolten välinen kirjelmienvaihto on päättynyt, on noin 5-6 kuukautta.

Harri Salmi
Valituslautakunnan jäsen
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto SMHV / OHIM

Yhteisön lainsäädäntöä

CTMR = Neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009, annettu 26 päivänä helmikuuta 2009, yhteisön tavaramerkistä EUVL L 78, 24.3.2009:
(Kodifioitu toisinto asetuksesta (EY) N:o 40/94), jonka tämä kumosi)

Komission asetus (EY) N:o 2868/95, annettu 13 päivänä joulukuuta 1995, yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta
(EYVL L 303, 15.12.1995, s. 1-32)

CDR = Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista (EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1-24)

Komission asetus (EY) N:o 2245/2002, annettu 21 päivänä lokakuuta 2002, yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 täytäntöönpanosta (EYVL L 341, 17.12.2002, s. 28-53)

Komission asetus (EY) N:o 216/96, annettu 5 päivänä helmikuuta 1996, sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakuntien menettelysäännöistä (EYVL L 28, 6.2.1996, s. 11-13)

OHIMin verkkosivut

Euroopan unionin sisämarkkinoiden harmonisointiviraston SMHV:n (Office for Harmonization in the Internal Market (trade marks and designs)) verkkosivut ovat viraston viidellä kielellä, ranskaksi, englanniksi, espanjaksi, saksaksi ja italiaksi:
https://oami.europa.eu/ohimportal/en/

Share: